Väitös: Paavi Benedictus XVI:n suhde muihin uskontoihin oli yllättävän avara

Paavi Benedictus XVI vuonna 2007

Paavina vuosina 2005–2013 olleen Benedictus XVI:n maine on tiukahkon konservatiivinen. Hänen suhteensa muihin uskontoihin oli kuitenkin luultua avoimempi, osoittaa teologian maisteri, filosofian maisteri Emil Antonin tuore väitöstutkimus.

Benedictus XVI:n toimintaa ja uskontoteologiaa kannattaa arvioida ennen kaikkea hänen omien kirjoitustensa perusteella, Emil Anton sanoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

– Ne osoittautuvat toisinaan yllättävänkin avarakatseisiksi. Benedictus XVI on kertonut oppineensa avoimuutta uskontodialogiin edeltäjältään Johannes Paavali II:lta.

Antonin englanninkielinen artikkeliväitöskirja tarkastelee Benedictuksen eli Joseph Ratzingerin (s. 1927) suhdetta muihin uskontoihin. Väitöskirjan ensimmäinen artikkeli käsittelee Ratzingerin näkemystä siitä, voivatko muiden uskontojen edustajat pelastua ja miten. Toinen artikkeli keskittyy Joseph Ratzingerin esittämään jakoon kahden uskonnollisen perusvaihtoehdon välillä: joko käsitys perimmäisestä todellisuudesta on persoonallinen (Jumala) tai persoonaton (mystinen kaiken ykseys).

Kolmas artikkeli pureutuu uskontodialogin luonteeseen ja päämäärään, neljäs tarkastelee Benedictus XVI:n sanomaa muiden uskontojen edustajille.

Emil Antonin mukaan Joseph Ratzingerin käsitys muiden kuin kristittyjen pelastumismahdollisuuksista on optimistinen. Anton toteaa väitöskirjassaan, että Ratzinger tekee tiukahkon eron monoteististen ja itäisten uskontojen välillä mutta jättää auki mahdollisuuden toinen toiselta oppimiselle ja jopa tietyin ehdoin moniuskontoisille rukoushetkille.

Kysymyksessä uskontodialogin päämäärästä Ratzinger horjuu, Anton toteaa. Lopulta Ratzinger näyttää hänen mukaansa ajattelevan, ettei dialogi pyri toisen käännyttämiseen, mutta toisaalta sen ei myöskään tule luopua totuuden tavoittelusta. Teologisen yksimielisyyden sijaan voidaan etsiä esimerkiksi yhteisiä arvoja ja puolustaa niitä yhteiskunnassa.

"Benedictus XVI:n pääsanoma muiden uskontojen edustajille liittyykin yhteiseen todistukseen rauhan ja väkivallattomuuden puolesta", Emil Anton kirjoittaa väitöskirjansa tiivistelmässä.

TM, FM Emil Anton väittelee 1.11.2019 kello 14 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Ratzinger and the Religions – Studies on Pope Benedict XVI and Interreligious Dialogue". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40. Vastaväittäjänä on professori James Corkery, Pontificia Università Gregoriana, ja kustoksena on professori Risto Saarinen.

Kuva: Wikimedia Commons / Tadeusz Górny. Paavi Benedictus XVI vuonna 2007.

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.