Väitös pohtii, miten eläimet kokevat maailman

Eläinten mieltä tarkasteleva filosofia kertoo myös ihmiskäsityksistä. Saksalaisen filosofin Immanuel Kantin (1724–1804) mukaan eläinten kokemus perustuu kykyyn tehdä aistihavaintoja.

Vallalla olevien käsitysten mukaan tämä ei vielä riitä siihen, että kokemus olisi tietoista.

Turun yliopistossa väittelevä valtiotieteiden lisensiaatti Kreeta Ranki haastaa näkemyksen filosofian väitöstutkimuksessaan, joka tarkastelee eläinten kokemusta Kantin filosofiassa. Ranki väittelee Turun yliopistossa lauantaina 23.4.

Eläimet ovat Rankin mukaan konkreettinen esimerkki siitä, että käsitteellisten kykyjen rooli kokemuksessa on pienempi kuin miten se yleensä Kantin yhteydessä on ymmärretty.

– Tarkastelen väitöstutkimuksessani Kantin vastausta kysymyksiin siitä, miten muut eläimet kokevat maailman ja miten niiden tapa kokea maailma poikkeaa ihmisen tavasta kokea, Ranki sanoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Hän asettaa Kantin näkemyksen historialliseen kontekstiin osoittaen, miten se toimii vasta-argumenttina sekä René Descartesin että David Humen käsityksille. Descartes piti muita eläimiä pelkästään mekanistisesti toimivina olentoina, Hume taas näki muut eläimet ajattelevina ja järkeä käyttävinä olentoina.

– Kantin mukaan muilla eläimillä on pelkästään kyky tehdä aistihavaintoja, kun taas ihmisellä on lisäksi ymmärrys ja järki. Niiden ansiosta pystymme käsitteellistämään havaintojamme ja olemaan tietoisia itsestämme oman mielemme toiminnan subjekteina, Ranki sanoo.

Hän lisää, että tutkimalla, mitä Kant kirjoitti muiden eläinten mielen toiminnasta ja kokemuksesta, saadaan tietoa myös siitä, mikä aistimellisuuden rooli ihmisen kokemuksessa on.

Kant kehotti kohtelemaan eläimiä hyvin

Tutkimuksen tärkeä käytännön sovellus on sen anti eläinetiikalle.

– Vaikka Kant ajatteli, ettei meidän tarvitse kohdella muita eläimiä samaan tapaan itseisarvoisina olentoina kuin muita ihmisiä, hän kehotti pitämään hyvän huolen eläimistä, joista olemme vastuussa, Ranki kertoo.

Tutkimuksessaan Ranki tuo esiin, miten monissa eläinten kognitiivisia kykyjä koskevissa erimielisyyksissä on pohjimmiltaan kyse vain erilaisista tavoista ymmärtää keskeiset käsitteet kuten järki tai ajattelu.

– Esimerkiksi Humen argumentti siitä, että eläimillä on järki ja että ne tekevät päätelmiä, näyttää päällisin puolin vastakkaiselta kuin Kantin näkemys. Kant ja Hume ovat kuitenkin käytännön tasolla samaa mieltä siitä, mihin eläinmieli pystyy ja mitkä ihmismielen kyvyt ylittävät muiden eläinten mahdollisuudet.

Ranki esittää tutkimuksessaan, että Kantin näkemyksen mukaan muut eläimet kykenevät tekemään aistihavaintoja ja pitämään niitä mielessään. Näin ne pystyvät Kantin mukaan käyttämään keräämäänsä tietoa toimintansa suunnittelemiseen ilman käsitteellisiä kykyjä.

Rankin mukaan käsitteelliset kyvyt tuovat mukanaan mahdollisuuden ottaa etäisyyttä kokemukseen. Niiden avulla pystymme jäsentämään havaintoja, tarkastelemaan mielen sisältöjä mielen sisältöinä ja ymmärtämään itsemme toimintamme subjektina, mistä kumpuaa moraalinen vastuu.

Kuva: Olli Seppälä