Veljekset Eero ja Sakari Huovinen kirjoittivat tahoillaan yhtä aikaa kirjat vanhemmistaan

Emerituspiispa Eero Huoviselta ilmestyy tammikuun lopulla kirja hänen hammaslääkäriäidistään. Niin ikään tammikuun lopulla ilmestyy hänen veljeltään tietokirjailija, oikeustieteen tohtori Sakari Huoviselta kirja veljesten tuomiorovasti-isästä.

Kumpikin kirja pohjautuu veljesten vanhempien kirjeenvaihtoon. Jännitteisen kirjoista tekee se, että Eero Huovinen teologina kirjoittaa äidistään Aili Huovisesta ja Sakari Huovinen maallikkona kirjoittaa pappisisästään, tuomiorovasti Lauri Huovisesta.

Eero ja Sakari ovat Lauri ja Aili Huovisen lapsia. Vaimonsa kuoleman jälkeen Lauri Huovinen avioitui uudestaan, ja liitosta syntyi kaksi lasta.

Äitiä ikävä ja Isän kädestä

Eero Huovisen kirja on nimeltään Äitiä ikävä. Aili-äiti (o.s. Virta) kuoli vuonna 1954 Eeron ollessa 9-vuotias. Äidin kuolemasta tuli tabu, josta ei perheessä liiemmälti puhuttu.

Kirja on Huovisen mukaan erilainen kuin hänen aikaisemmat kirjansa, paljon henkilökohtaisempi.

Kustantajan (WSOY) tekemän esittelytekstin mukaan kirjan kirjoittamisprosessi oli Huoviselle matka kohti omaa lapsuutta ja syvää kipua.

Sakari Huovisen kirjan nimi on Isän kädestä. Huovinen sanoo oppineensa tuntemaan isäänsä Lauri Huovista (1915–1994) vasta luettuaan tämän kalenterimerkintöjä ja vanhempiensa kirjeenvaihtoa.

Kustantajan (Teos) esitteessä kerrotaan: ”Ankaran isähahmon takaa löytyikin sairauden häpeä, rakkauden tuska, sota-ajan Helsinki, pohjaton tiedonjano, natsi-Saksan yliopistot, itsetuhoiset ajatukset ja elämänarvoiltaan muuttuva Suomi. Ja syvästi haavoittunut ihminen.”

Lauri Huovinen oli aluksi Evankeliumiyhdistyksen matkasaarnaaja, myöhemmin Malmin kirkkoherra ja Turun tuomiorovasti.

Oikaisu 15.1.2020 kello 15.15. Huovisten äidin nimi oli Aili, ei Aila. Hän oli omaa sukua Virta, ei Harju.

Kuvat: Eero Huovisen kuva (WSOY), Raine Haikarainen. Sakari Huovisen kuva (Teos), Liisa Takala.

Lue myös

Välikommentti: Papin poikien kirjat kutkuttavat – en ole vielä lukenut kumpaakaan

***


Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.


Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.

Edellinen artikkeliOlarin seurakunnalle tunnustus innovatiivisesta yhdessä tekemisestä kauppakeskuksessa
Seuraava artikkeli”Punakantinen veisukirja on nuoren ihmisen katekismus” – Ikää sillä on 50 vuotta

Ei näytettäviä viestejä