Virren 169 sanoittajasta ”vaikea saada absoluuttista totuutta”

Virsi 169Erkki Piri katsoo, että virsi 169 on Paavali Ervastin sanoittama. Virsikirjassa sanoittajana pidetään ”mahdollisesti” Juho Rangista (tai Rankista). Nyt keskusteluun osallistuu virsikirjakomitean sihteerinä toiminut Seppo Suokunnas.

– Tämän 1800-luvun lopulta tunnetun lestadiolaisvirren tekijänä on tosiaan esiintynyt toisinaan Paavali Ervasti, toisinaan Juho Rankinen. Absoluuttista totuutta on vaikea saada. Virsikirjakomitea asettui asiassa varhaisemman tradition kannalle, hän toteaa.
 
Erkki Piri on muun muassa Paavali Ervastin sukulaisia haastattelemalla päätynyt lsiihen, että virren sanoittaja on Ervasti. Kotimaa24 pyysi käytännöllisen teologian dosenttia Seppo Suokunnasta ottamaan kanttaa Erkki Pirin tekemään selvitystyöhön.
 
– Jos asiaan saadaan uutta tietoa, totta kai se on otettava huomioon, Suokunnas sanoo.
 
Kotimaa24 julkaisee Suokunnaksen vastauksen kokonaisuudessaan.
 
Suokunnas oli virsikirjakomitean 1974-1984 sihteeri ja virsikirjan toimituskunnan jäsen 1986-1987.
 
Lue myös: Kirkkoherra: Virren 169 sanoitus mennyt vääriin nimiin

Seppo Suokunnas vastaa:

Virren 169 tekijä – Rankinen vai Ervasti

Rovasti Erkki Piri kysyi, kuka on on virren 169 tekijä. Hän ihmettelee, miksi virren tekijäksi ei ole merkitty Paavali Ervastia (1840-1896). Piri kertoi kirjoituksessaan, että sukulaiset pitävät virttä Ervastin tekemänä.

Tämän 1800-luvun lopulta tunnetun lestadiolaisvirren tekijänä on tosiaan esiintynyt toisinaan Paavali Ervasti, toisinaan Juho Rankinen. Absoluuttista totuutta on vaikea saada. Virsikirjakomitea asettui asiassa varhaisemman tradition kannalle.

Olin laatimassa professori Pentti Lempiäisen kanssa virsitekstien tekijämerkintöjä virsikirjaan sekä myös v.1988 ilmestyneeseen kirjaamme ”Virsitieto. Käsikirja virsikirjan käyttäjille ” (kirjoittajat T. I. Haapalainen, P. Lempiäinen,
R. Pajamo, S. Suokunnas). Itse olin myös virsikirjan toimituskunnassa, jossa tiedot tarkistettiin. Virren alle merkittiin ”luult. Juho Rankinen 1882”. Sama merkintä oli virsikirjaehdotuksessa 1984. Joskus tieto on ollut kysymysmerkillä, uusimmissa virsikirjoissa ”mahd. Juho Rankinen”.

Seurasimme virsikirjaa tehtäessä tutkimuksen silloin saatavilla olevia tietoja. Nimittäin Virsivain -teos (1971) oli merkinnyt virren tekijäksi ”luult. Juho Rankinen 1882”. Se pohjautui Pekka Raittilan 1952 (Ramus virens, SKHS Toim.52) julkaisemaan artikkeliin lestadiolaisuuden varhaisimmista virsijulkaisuista. Siinä Raittila totesi, että virren julkaisi nimimerkillään Juho Rankinen 1882 ja että Yrjö Halonen julkaisi sen v.1887 Ervastin nimellä. Virsien tekijöiden suhteen muistitieto on epätarkkaa, Pekka Raittila pohtii ja usein on vaikea päätellä lopullista totuutta. Raittilan mielestä virren sisältö viittaisi Ervastiin, mutta runomitta Rankiseen, joka oli harrastanut runoilua enempi. Virsikirjakomitea käytti varhaisinta lähdettä, Rankisen kokoelmaa 1882, jossa on hänen nimikirjaimensa.

Myös Rankisen kokoelman ”Jumalan lasten Matka-Lauluja” painos vuodelta 1890 sisältää virren ”Muista, Herra, kerran vielä / ostolaumaas Siionin” nr 14. Siinä on 11 säkeistöä ja alla ”J.R.” Kokoelmassa on Ervastin nimellä laulu ” Ylkä Jesus rakkahin”, mutta nr 11 alla ei ole Ervastin nimeä.

On huomattava, että virsikirjassa, sen ehdotuksessa ja teoksessa ”Virsitieto” annetut vuosiluvut tarkoittavat ensimmäistä tiedossa olevaa julkaisuvuotta.

Valitettavasti en itse muista Pirin näyttämää Tauriaisen vihkoa. Se lienee Pekka Raittilan mainitsema (P. Raittila lestadiolaisuuden matrikkeli ja bibliografia 1967 s.33, 326) Matti Tauriaisen (1858-1933) Amerikassa myöhemmin julkaisema P. Ervastin laulujen vihko, joka oli ilman painovuotta ja -paikkaa. Senkin takia on vaikea saada asiaan ehdotonta selvyyttä. Pekka Raittila seurasi tarkkaan sisarensa Anna-Maija Raittilan ja koko virsikomitean työtä, mutta ei koskaan kertonut, että nykyisellä virrellä 169 olisi väärä tekijä.

Jos asiaan saadaan uutta varmaa tietoa, totta kai se on otettava huomioon.

Terveisiä Erkille, jonka yställisen persoonan opin tuntemaan noina vuosina yliopistolla.


SEPPO SUOKUNNAS

Dosentti, virsikirjakomitean 1974-1984 sihteeri, virsikirjan toimituskunnan jäsen 1986-1987

Edellinen artikkeliHuono-osaisuuden osaamiskeskittymä Suomeen
Seuraava artikkeliItägospel kokeilee hiphop-messua

Ei näytettäviä viestejä