Yhteinen kirkkovaltuusto äänesti liitosesityksen nurin Turussa – ”Kuulisipa järjestelmä enemmistöä”

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto äänesti viime torstaina kirkkoneuvoston esityksestä, jonka mukaan yhtymään jäisi vain neljä suurta suomenkielistä seurakuntaa. Valtuusto vastusti esitystä äänin 24–20. Tyhjää äänesti viisi henkilöä. Heistä neljä oli ruotsalaisesta seurakunnasta, jota asia ei koske. Päätöksestä uutisoi muun muassa Turkulainen.

Kirkkoneuvosto esitti, että Piikkiön seurakunta yhdistettäisiin Kaarinan seurakuntaan, Martinseurakunta ja Mikaelinseurakunta yhdistyisivät yhdeksi seurakunnaksi, Paattisten seurakunta yhdistettäisiin Maarian seurakuntaan ja Tuomiokirkkoseurakuntaan liitettäisiin Henrikinseurakunta ja Katariinanseurakunta. Åbo svenska församling säilyy joka tapauksessa ennallaan.

Neuvoston esitys perustui kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoman selvitykseen. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin määräämänä selvitysmiehenä hän esitti toukokuussa neljän suomenkielisen seurakunnan mallia, jossa seurakuntia olisivat Kaarinan seurakunta, Maarian seurakunta, Meri-Turun seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta. Uusi seurakuntajako tulisi voimaan vuoden 2019 alusta ja marraskuussa 2018 toteutettavat seurakuntavaalit toimitettaisiin jo uuden seurakuntajaon mukaisesti.

Neuvoston esityksestä poikkeavan esityksen yhteisen kirkkovaltuuston lausunnoksi teki torstaina Piikkiön seurakunnan edustaja Mirjo Kanervavuori. Hänen äänestyksen voittaneessa esityksessään vastustetaan pakkoliitoksia. Piikkiön seurakunnassa kerättiin paljon nimiä seurakuntaliitosta vastustavaan adressiin jo kesällä 2016.

Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksen jälkeen asia menee nyt tuomiokapitulin käsittelyyn.

– Käsittääkseni kapituli kokoontuu tämän viikon keskiviikkona. Heillä on mahdollisuus joko keskeyttää liitosprosessi tai laittaa asia eteenpäin kirkkohallitukseen, kertoo yhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Harri Lukander
Kotimaa24:lle.

”Pakkoliitoksen seuraukset olisivat arvaamattomat”

Itse Piikkiön seurakuntaan kuuluvan Harri Lukanderin mukaan vuosia kestänyt hanke on poikinut hyviä ja perusteellisia keskusteluja.

– Jos liitosprosessi nyt keskeytetään, työ ei ole mennyt hukkaan. Keskeytys palauttaisi seurakuntiin rauhan ja ihmisten välille keskusteluyhteyden. Jatkaisimme työtä seurakunnissa ja yhtymässä valtavasti viisaampina.

Jos tuomiokapituli kuitenkin päättää viedä asian kirkkohallitukseen ja kirkkohallitus päättäisi vähentää seurakuntien määrää yhtymässä, seuraukset olisivat Lukanderin mukaan arvaamattomat.

– Ainakin siitä seuraisi pahaa mieltä, hallintovalituksia, henkilöristiriitoja ja seurakunnista eroamista. Prosessin jatko olisi äärimmäisen kivulias. Ulkoa päin voi olla vaikea käsittää, miten vahva yhtenäisyys ja itsenäisyystahto esimerkiksi Piikkiössä on.

Toiminnan järkevöittämistä vai valtapeliä?

Selvitysmies Lahtiluoma perusteli seurakuntaliitoksia työvoiman liikkuvuudella, toiminnan järkevöittämisellä sekä seurakuntien taloudellisen tilanteen heikentymisellä. Neljän seurakunnan malli helpottaisi Lahtiluoman raportin mukaan seurakuntien yhteistyön ja johtamisjärjestelmän kehittämistä, seurakuntien ja yhtymän välisen yhteistyön järjestämistä sekä resurssien jakamista.

Harri Lukanderin mukaan taloudelliset perustelut pakkoliitoksille ontuvat. Yhteisen kirkkoneuvoston asettaman työryhmän selvityksessä ilmeni, että säästöjä saadaan aikaisintaan vuosikymmenien päästä.

– Lisäksi taloudelliset paineet ovat helpottaneet yhtymässä sitä kautta, että veroprosentti korotettiin tänä syksynä ikiaikaisesta yhdestä prosentista 1,25:een.

Lukander näkee seurakuntaliitosprosessin valtapelinä: Ne, joilla on jo nyt paljon valtaa, saisivat sitä liitoksessa lisää. Isot seurakunnat haluaisivat olla vielä isompia.

– Kunpa järjestelmässä kuultaisiin nyt pienten seurakuntien ja yhteisen kirkkovaltuuston enemmistön ääntä. Ihmisenkokoinen seurakunta on parempi kuin jättiseurakunta.

Jos asia menee kirkkohallitukseen, se käsittelee asian todennäköisesti jo tammikuun lopulla. Turun tuomiorovasti Heimo Rinne toteaa, että asia ei nyt ole enää yhtymän käsissä.

– Jos rakennemuutoksia tulee, toivomme päätöksiä mahdollisimman pian, koska tulevat seurakuntavaalit olisi tarkoitus toteuttaa mahdollisen uuden rakenteen mukaisesti, Rinne sanoo.

Kuva: Olli Seppälä. Turun tuomiokirkko.

Lue myös:

Selvitysmies esittää Turkuun ja Kaarinaan neljää suomenkielistä seurakuntaa

Piikkiöläiset vastustavat seurakuntaliitosta – adressissa jo yli 1000 nimeä

Edellinen artikkeliVartija-lehden julkaisema e-kirja esittelee uutta ja vanhaa ranskalaista uskontokritiikkiä
Seuraava artikkeliPaavi Franciscuksen mukaan Isä meidän -rukouksen käännöksessä on epäonnistunut kohta

Ei näytettäviä viestejä