Aamupalalla Washingtonissa

Helmikuun alussa suuntasin yli tuhannen muun ulkomaalaisen kutsuvieraan tavoin kohti Washingtonia osallistuakseni USA:n kongressin kansalliselle rukousaamiaiselle. Monipäiväinen kokoontuminen on lajissaan ainutlaatuinen perinne. Kolmekymmentä luvun laman syövereissä liikemiesten parissa syntynyt rukousryhmäliike levisi nopeasti ympäri maan ja saavutti pian liittovaltion korkeimmat poliittiset johtajat. Siitä lähtien senaatin ja edustajainhuoneen yhteinen aamurukousryhmä on isännöinyt tapahtumaa, johon maan presidentit ovat aina osallistuneet. Vuosien varrella tapahtuma laajeni kansainväliseksi, kun kutsuja alettiin lähettää ulkomaistenkin parlamenttien rukousryhmien edustajille.

Kyseessä ei ole vain kaunis traditio, vaan ihmisten avointa kohtaamista sovinnon hengessä, rehellisiä puheenvuoroja ja tietysti rukousta. Tämän vuoden vaikuttavin puhe oli mielestäni entisen NASCAR kilpa-ajajan ja nykyisen kommentaattorin Darrell L. Waltripin hyvin henkilökohtainen todistus Jeesuksen rakkauden muuttavasta voimasta omassa ja perheensä elämässä. Presidentti Obama pohti puolestaan puheessaan uskontojen voimaa yhteisöjä rakentavana voimana, mutta kuinka vääristynyt uskonnollisuus voi väkivallan polttoaineena johtaa hirmutekoihin. Tästä muistutuksena oli Jordanian kuningas Abdullahin pois jäänti aamiaiselta: hänen piti alun perin lukea vertaus Laupiaasta samarialaisesta, mutta maan koko delegaatio palasi kotiin ISIS:in raakalaismaisen hyökkäyksen takia. Ebolasta selvinneen lähetyslääkäri Kent Brantlyn, samoin kuin Martin Luther Kingin läheisen työtoverin, entisen YK-suurlähettilään Andrew J. Youngin rukoukset olivat myös mieleenpainuvia.

Olen itsekin ollut mukana järjestämässä Euroopan parlamentin rukousaamiaistapahtumaa, ja mielestäni on hienoa, että eri kirkkokunnista, poliittisista ryhmistä, maista ja kielistä voidaan tulla yhteen rukoilemaan. Suomessa eduskunnan rukousryhmä on yksi talon vanhimmista ryhmistä, ja sen järjestämä joululaulutilaisuus on jo käsite. Olemme Suomessakin nyt järjestämässä ensimmäistä kansallista rukousaamiaista maaliskuussa, toivotaan, että siitäkin tulee pysyvä perinne.

5 kommenttia

  • seppo heinola sanoo:

    Minkähänlaisen hiilijalanjäljen tuokin aamianen suihkulentoineen jätti,mitä maksoi ja mitä teki luonnolle?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Joo, olen aina luullut, että kansanedustajilta on lupa odottaa edes jonkin asteista kykyä ajatella ihan itse, mutta luulo ei ilmeisesti ole tiedon väärti tässäkään tapauksessa.

    Ja vielä ihan vaalien alla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Ottamatta kantaa itse asiaan, kannattaa todeta, että Sari Essayah ei ole kansanedustaja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Ketomäki: “Ottamatta kantaa itse asiaan, kannattaa todeta, että Sari Essayah ei ole kansanedustaja.”

      En ole niin väittänytkään, mutta eduskuntaan pyrkii Kristillisdemokraattien ehdokkaana Savo-Karjalan vaalipiiristä. Kyllä sitä jonkin tasoista itsenäistä ajattelukykyä on lupa odottaa kansanedustajaehdokkaaltakin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Kyseessä ei ole vain kaunis traditio, vaan ihmisten avointa kohtaamista sovinnon hengessä, rehellisiä puheenvuoroja ja tietysti rukousta.” Essayah

    Eri uskonto- ja kirkkokuntiin ja kansallisuuksiin kuuluvien ihmisten yhteys on tärkeää ja vähentää ennakkoluuloja toinen toistaan kohtaan. Hienoa, että näissä tilaisuuksissa on mukana myös suomalaisia.

    Ilmoita asiaton kommentti