Äänestäminen vaatii riittävästi rahaa

Lukijani.

Seuraavat kuntavaalit ovat Mikael Agricolan päivänä 9.4.2017. Kaikkein köyhimmät tuskin saavat niissä äänestää, sillä heillä ei välttämättä ole varaa hankkia passia, henkilökorttia tai muuta tunnistautumisvälinettä.

Demokratiamme on siis rajallista.

Suomessa on luovuttamaton periaate, jonka mukaan äänestäminen tapahtuu henkilökohtaisesti ja vaaliviranomaisten edessä. Mutta periaatteesta seuraa, että vaaliviranomaisten on tiedettävä, että Sinä olet se, kuka sanot olevasi. Sinun on siis kyettävä selvittämään henkilöllisyytesi äänestyspaikalla. Vaalit.fi-sivusto ohjeistaa tiukasti: "Siksi hänen [äänestäjän] tulee ehdottomasti ottaa mukaansa kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi."

Mutta henkilöllisyystodistuksia ei saa veloituksetta eivätkä ne ole rajattomasti voimassa! Ajokortiton joutuu lunastamaan uuden todistuksen joka viides vuosi. Siten presidenttiä ei voi äänestää samoilla papereilla edes kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.

Passi tai henkilökortti on hyödyllinen hankinta niille, joilla on varaa piipahdella ulkomailla ostoksilla tai käydä pankissa sijoitusneuvotteluja tai jotka näyttävät sitä kioskin kassalla. Mutta miten hankintaa perustelevat itselleen ne noin 400.000 suomalaista, jotka tarvitsevat toimeentulotukea elääkseen? Moni kunta on nimittäin sitä mieltä, että passi tai henkilökortti pitää kyetä rahoittamaan perustoimeentuloon myönnetyllä tuella.

Halvin henkilöllisyystodistus maksaa nykyisin 33 euroa. Sillä saa väliaikaisen henkilökortin enintään neljäksi kuukaudeksi. Sen lisäksi täytyy tietenkin maksaa passikuvaohjeen mukaisen valokuvan hankkiminen. Jos kuvalle tulee hintaa yli 10 euroa, lienee halvempaa pyytää poliisipartio äänestyspaikalle suorittamaan virallinen tunnistaminen. Siitä veloitetaan 43 euroa.

Äänioikeus viisissä seuraavissa säännönmukaisissa vaaleissa järjestyy halvimmillaan viiden vuoden passilla. Se maksaa 48 euroa. Valokuvineen äänioikeus on siis noin neljän toimeentulopäivän arvoinen.

Mitä sanookaan Agricolan vuoden 1548 käännös? "Ja sille Kieuhelle sanoisitta / seiso Sine sielle / taicka jstu tesse minun Jalghoisani. Ja eipe te site Oikein aiattele." (Jaak. 2:3-4 UT 1548)

Sinun

Harmaa rovasti

 

10 kommenttia

  • Tarja Aarnio sanoo:

    No enpä tuota ole tullut ajatelleeksikaan. Kiitos blogista. Kyllähän vaikuttaa aika oudolta ja epäoikeudenmukaiselta. Jään ihmettelemään, miten tilanteen voisi korjata :(.

    Eihän meidän äänestysprosentit missään vaaleissa mitään huippua ole olleet, joten jokaisen äänihän olisi todella tärkeä. Ja ennen kaikkea jokaisella täysi-ikäisellä Suomen kansalaisella on oikeus äänestää vaaleissa, mutta sen puuttuminen rahan vuoksi kuulostaa todella pahalta. Eipä ole aikaisemmin koskaan tämä aihe vaikkapa mediassa sattunut kohdalleni. Onkohan tästä edes laajemmin keskusteltu?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      En ymmärä miten kukaan tulee käytännön elämässä toimeen ilman mitään henkilötodistusta. Kaikki mahdolliset tuet maksetaan tilille jotenjokaisella täytyy olla tili jossain pankissa. Tilin avaamiseksi täytyy todistaa henkilöys.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kiitos, Tarja. Ei ole keskustelua muualta minunkaan silmiini osunut.

      Yritin myös selvittää netistä vuosittain tai kaikkiaan myönnettyjen passien tai henkilökorttien määrää, mutta yksiselitteistä tietoa ei haaviin tarttunut. Jos passeja myönnetään 700.000 vuodessa, niin passittomia täytyy maassamme olla kaksi miljoonaa. Miljoona heistä lienee alle 18-vuotiaita. Montako henkilökortillista lienee siinä aukoksi jäävän miljoonan joukossa?

      Mutta jää myös avoimeksi kysymys: Jos niukasti toimeen tulevat eläkeläiset jättävät elintärkeät lääkkeensäkin ostamatta, kuinka korkealle harvakseltaan tarvittava henkilöllisyystodistus silloin voi nousta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Juhani. Suomessa ei tietääkseni ole lakia, joka pakottaa kansalaisen hankkimaan henkilöllisyystodistuksen. Paikallispankin työntekijät voivat tunnistaa tiliasiakkaansa ilman henkilöllisyystodistustakin. Hankaluuksia paperittomuudesta voi varmasti tulla suurilla paikkakunnilla, mutta moneen asiaan löytyy sielläkin kiertotie.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Heiskanen sanoo:

    Jouni- tämä koskee myös paikallispankkeja. “Pankin, vakuutusyhtiön, sijoituspalvelua tarjoavan yrityksen, rahastoyhtiön ja maksulaitoksen on varmistuttava asiakkaan oikeasta henkilöllisyydestä. Sen on myös tunnettava asiakkaansa toimintaa ja taustoja niin laajasti kuin asiakassuhde edellyttää. Asiakkaan tunteminen edellyttää myös, että palveluntarjoaja tietää, kenen toimeksiannosta ja kenen varoilla liiketoimia tehdään.

    Asiakkaan tuntemiseen velvoittavat muun muassa luottolaitostoiminnasta annettu laki, vakuutusyhtiölaki, laki sijoituspalveluyrityksistä, sijoitusrahastolaki, maksulaitoslaki, arvo-osuusjärjestelmästä annettu laki ja laki vaihtoehtorahastojen hoitajista.

    Usein päivittäisessä asioinnissa ei hlötodistuksia tarvita paikallispankissa, jos asiakas tunnetaan, mutta paikallispankin on aina jossakin muutostilanteissa (esim. tiliä avattaessa, käyttöehtoja muutettaessa yms.) velvollisuus katsoa hlöllisyystodistus niiltäkin asiakkailta, jotka he tuntevat, Näiden ohjeiden noudattamista myös valvotaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Eurodirektiicien vaatimukset todella edellyttävät tunnistamista. Mutta: Pankki saa päättää henkilön tunnistamiseen riittävän tason ja välineet ihan itse.

      Passit ja henkilökortit myös katoavat, särkyvät, vanhenevat jne. Voi siis myös olla, että joku ehtii laittaa pankkiasiansa kuntoon voimassa olevalla kortilla, mutta ei pääse äänestämään, kun uuteen korttiin ei ole varaa. Ilman henkilökorttia äänestämisen onnistuminen ei ole takuuvarmaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Heiskanen sanoo:

      Kannattaa siis muuttaa pienille paikkakunnille asumaan. Olen onnistunut ihan ilman kuvallista henkilökorttia äänestämään kaikissa vaaleissa. Vitsivitsivitsi….

      Kuvallinen henkilökortti tarvitaan nykyään jossain vaiheessa melkein instanssissa kuin instanssissa. Se on maksullinen, enkä usko, että valituksista huolimatta maksullisuus tulee muuttumaan.

      Ja Jouni – pankki ei päätä henkilön tunnistamiseen riittävää tasoa ja välineitä itse. http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Finanssiasiakas/Finanssialan_palveluita/Pages/asiakkaan_tunnistaminen.aspx

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Kiitos linkistä, Tarja H. Fivan ohjeet ovat selkeät, mutta antavat silti tilaa tulkintaan. Ohjeessa käytetään sanoja “pääsääntöisesti”, “on oikeus kieltäytyä” ja “voi päättää”. Sitovaa pakkoa ei siis ole.

      Miksi vain valittaa? Uskoisin, että yhdessä rakentavasti toimimalla saataisiin aikaan ainakin se, että yhä useampi maamme kunta tunnistaa henkilökortin (tai sitä halvemman passin) tarpeelliseksi kansalaisen hyvinvoinnille niin että sen hankinta voidaan myöntää vaikkapa ennaltaehkäisevän sosiaalityön piikkiin. Jotta yksikään ei syrjäytyisi kansalaisoikeuksistansa. Hintalappu olisi noin 5,2 miljoonaa euroa vuodessa, jos kaikki toimeentulotukea tarvitsevat “etuun” oikeutettaisiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Parviainen sanoo:

    Poliisin vuosikertomussivulta (https://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/vuosikertomus) löytyi kaivattu tieto lupapäätöksistä. Vuosina 2011-2015 on myönnetty noin 3,3 miljoonaa passia ja runsaat 600.000 henkilökorttia. Tilastokeskuksen sivulta taas selvisi, että alle 18-vuotiaita on maassamme noin 1,1 miljoonaa.

    Osa passeista ja henkilökorteista on varmasti myönnetty lapsille ja osa on ollut väliaikaisia ja osalla on luultavasti sekä passi että henkilökortti. Joka tapauksessa näiden tilastojen perusteella näyttää siltä, että Suomessa on vähintään 500.000 henkilöä, joilla ei ole voimassa olevaa virallista henkilöllisyystodistusta.

    Ajokortillisten osuus tuosta joukosta ei kylläkään ole pääteltävissä. Se siis pienentää lukumäärää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jouni Parviainen sanoo:

      Täydennystä edelliseen. Kuvallinen Kela-kortti saattaa kelvata henkilöllisyystodistuksena muuallakin kuin Kelan omissa toimipisteissä. Viralliseksi todistukseksi se ei enää kelpaa, koska uusimmatkin niistä ovat yli viisi vuotta vanhoja.

      Vanhentunutta henkilöllisyystodistusta ei ole pakko hyväksyä. Veikkaan, että jo nyt muutama tämänkin blogin lukija on havahtunut siihen, että henkilöllisyystodistus on päässyt huomaamatta vanhentumaan. Lisääntynyttä valveutuneisuutta todistavat myös poliisin lupatilastot (https://www.poliisi.fi/luvat/lupatilastot). Sekä myönnettyjen passien että henkilökorttien määrä on kuluvan vuoden alkupuolella ollut noin 9% suurempi kuin vuonna 2015. Se pienentää esittämääni lukua noin 50.000 :lla.

      Olennaista blogini kannalta kuitenkin on, että jos yksikin ääni jää maassamme antamatta rahan puutteen vuoksi niin demokratiamme ei ole Jaakobin kirjeen edellyttämässä tasapuolisessa kunnossa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jouni Parviainen
    Jouni Parviainen

    Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.