Ahneen uskovan rukous

Lukijani.

Palasin äsken ajatusmatkalta Afrikkaan, tarkemmin sanottuna Ugandasta. Muistin tuon maan hirmuisen Idi Aminin valta-ajalta. Torstaiaamun (17.3.) radiohartaus särki sen kurjan kuvan. Siinä sanottiin, että Ugandassa pidetään huolta niistä, jotka pakenevat muualla olevaa hätää.

Särki hartaus muutakin. Se särki sen kauniin idyllin, jonka olen liittänyt jumalanpalveluksen lähettämissanoihin. Siis niihin kauniisiin kehotuksiin, jotka - jos oikein toimitaan - diakonin suulla ja sydämellä lähettävät kirkkokansan jatkamaan jumalanpalvelusta arjessa.

Idylli särkyi, koska hartauden puhuja lainasi Jaakobin kirjettä. Silloin käsitin välähdyksenomaisesti, että meidät lähetetään kirkosta arkeen tekemään hyvää tosimielellä. Kuten Ugandassa nyt.

Jos lähettämissanat (lyhimmillään "Lähtekää rauhassa ja palvelkaa Herraa iloiten.") olisivat vain kaunis matkaantoivotus, niin se olisi kirjaimellisesti sitä, mistä apostoli Jaakob meitä kirjeessään varoittaa. Jos palvelemaan lähetettyä kristittyä vastaan tulee hätää kärsiviä veljiä tai sisaria, ei ole oikein sysätä heitä pois tyhjin käsin ja varustaa huomiseen kohteliaalla korulauseella: "Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin." (Jaak. 2:16)

Mutta jos tarjoan aterian ja vaatteet, ei ole väärin käyttää Jaakobin kirjeen kohteliasta toivotusta!

Puhtaimmillaan kristitty palvelee Pyhän Hengen ohjauksessa. Lähettämissanojen pitempi muoto korostaa sitä näin: "Rakastakaa ja palvelkaa Herraa Pyhän Hengen voimassa iloiten."

Pelkkä raha ei palvele oikein. Muistatko, kuinka muuan Ananias halusi olla seurakunnan silmissä Joosef Barnabaan veroinen mesenaatti, mutta saada saman kunnian vähän halvemmalla? Yritys huijata maksoi ensin hänen ja kohta puolisonkin hengen. (Apt. 4:32-5:11)

Muistatko, miten noita-Simon ahnehti rahoillaan valtaa? Turhaan. Kaima, Simon Pietari, nuhteli häntä ankarin sanoin ja kehotti rukoilemaan Jumalalta anteeksiantoa.

Nuhde osui maaliin. Noituudellaan kansaa kiehtonut, mutta Filippoksen saarnasta uskovaksi tullut Simon älysi parahtaa: "Rukoilkaa minun puolestani Herraa, ettei minulle tapahtuisi mitään tuollaista, mitä sanoitte!" (Apt. 8:24)

Suomeenkin on tultu hätää pakoon.

Meillä olisi rahaa.Rahaa

Vain rakkaudesta lienee pulaa.

Sinun

Harmaa rovasti

 

2 kommenttia

    • Jouni Parviainen sanoo:

      Matias. Arvostan kiitoksesi erityisen korkealle, koska ajattelen, että Sinulla on lähetystyötaustasi ansiosta ymmärtämystä myös afrikkalaisesta sielunmaisemasta sekä kyky peilata sitä suomalaiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jouni Parviainen
    Jouni Parviainen

    Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.