Ajatuksia koulutuksesta ja urheilusta

Tapahtumia ja urheilua on seurattu. Euroopan mestaruuskilpailujen  seiväshypyn kuuden metrin ylitykset ovat jääneet mieleen. Tilanteita arvioitaessa kysytään, millaisia sanoja  käytetään ja miten laadukasta kohtaaminen on ollut. Kasvuympäristö on yhteydessä asenteiden kehittymiseen ja muotoutumiseen. Kouluissa mietitään ainesisältöjen ohessa sivistyksen ja kasvatuksen syvällisiäkin kysymyksiä.

Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvoisuuden toteuttaminen on haasteellista yhteiskunnalle. Sivistyksen ja kasvatuksen rakentavat käsitteet jäävät helposti  sivuun, jos arvot kovenevat ja saavat enemmän sijaa.  Päätösten avulla voidaan vaikuttaa kouluissa viihtyvyyteen ja  syrjäytymisen estämiseen.  Laadukas oppimateriaali on tärkeää.

Historiasta tunnetaan Mikael Agricola, joka on toiminut siten, että suomen kieli alkoi kehittyä työvälineeksi. Hän loi pohjan omakielisen kirjallisuuden syntymiselle. Tavoitteiden toteutuminen on yhteydessä koulutuspoliittisiin hallinnollisiin päätöksiin. J. V. Snellman  on pohtinut aikoinaan koulutuksen merkitystä yhteiskunnalle.

Sivistystä ja kasvatusta arvostavassa yhteiskunnassa toteutetaan mahdollisimman hyvin koulutustarpeita tyydyttävät koulutuspalvelut. Palvelujen sisältöön, sijoittamiseen ja mitoitukseen kiinnitetään huomio. Perustellusti kysytään, millaista tieto- ja viestintätekniikkaa on oppilailla käytettävissään maamme eri alueilla.

Koulutuksen tavoitteet ilmenevät  opetussuunnitelmissa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää sitä, että kasvatus- ja opetusalueella on pätevää henkilöstöä.  Tehtävien hoitaminen vaatii yleisopetuksen ja erityisopetuksen osaamisen tietoa ja taitoa. Tämä on tärkeä tietää, sillä erityisoppilaita integroidaan yleisopetukseen.

Tiedonhalun kasvaessa kiinnostutaan muun muassa matematiikan ja  luonnontieteellisten aineiden oppimiseen ja pohditaan niiden sisältöjä. Tiedetäänkö toisaalta historiasta ja koulujen oppitunneilta, että esimerkiksi Napoléon Bonaparte oli taitava matematiikassa ja  jota esiteltiin mielellään vieraille. Ammattiuran ajateltiin olevan ehkä meriupseeri tai tykistö.

Kasvatus- ja opetusprosessit etenevät välivaiheiden kautta tavoitteisiin, joita Napoléon Bonapartekin pyrki toteuttamaan toiminnassaan. Kasvatus- ja opetustyö vaatii teorian tuntemusta ja tehtävien edellyttämiä käytännön taitoja. Kasvatus- ja opetustapahtumien rakenteet ja toiminnot on hallittava ja miellettävä muuttuvat olot.

Kasvatus- ja opetustapahtuma on yhteydessä eri osapuolten vuorovaikutustekijöihin. Tavoitteellinen koulutyö edellyttää hyvää kodin ja koulun yhteistyötä. Perusteltua on kysyä, miten tämä tavoite on toteutunut käytännössä.

Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota koulutuspalvelujen fyysisiin puitteisiin, toimintavarmuuteen ja turvallisuuteen, joista tekijöistä  on keskusteltu painokkaasti. Koulutusta tutkittaessa huomataan, miten koulutuksen tarvitsijoiden ja koulutuksen järjestäjien näkemykset kohtaavat tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Sivistyksen ja kasvatuksen arvostustekijöitä on pohdittava.  Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oppilaitoksia asetetaan melko usein paremmuusjärjestykseen. Taustatekijöiden vaikutus tuloksiin on  tarkasteltava johtopäätöksiä tehtäessä. Yhteiskuntapolitiikan päätösten avulla ratkaistaan muun muassa se asia, että koulutuspalvelut vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia.

Päätökset  ovat yhteydessä koulutuspalvelujen laatuun ja saatavuuteen. Tärkeä on arvioida myös sitä, miten huolehditaan kansansivistyksestä ja miten kansanperinnettä siirretään eteenpäin. Mikael Agricola ja J. V. Snellman ovat osaltaan pohtineet koulutusta, jonka  sisältämiin juuriin he ovat paneutuneet.

Kiitän henkilöitä, jotka ovat huomanneet tämän kirjoituksen ja aikaisemmatkin lukemalla ja kommentoimalla. Kiitän myös niitä toimijoita, jotka ovat suunnitelleet Haminassa 1.8.2018 pidetyn Tattoo-musiikkiohjelman, Reserviupseerikoululla juhlitun Suomen lipun merkkipäivän, koululla pidetyn MPK:n 25-vuotisjuhlaseminaarin ja Puolustusvoimain kalustonäyttelyn.

 

Menestystä koulujen alkavalle lukuvuodelle 2018 - 2019.

 

Vuoden 2018 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

2 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Napoleon Bonaparte kolutuksen päämäärien esikuvana? Mielenkiintoista.Euroopan historiasta löytyy vain kaksi hänen luokaistaan karriaristiä :Julius Caesar ja Bonaparte.

    Molemmilla kykyjensä puolesta neroilla oli määrätietoinen ohjelma :Perustaa dynastia. Sen päämäärän saavuttamiseksi mikään ei saanut olla esteenä. Sille uhrattiin miljoonien ihmisten elämä . Kumpikin menehtyi kunnianhimoonsa tai sen terättämän vastarinnan seurauksiin.

    Tällaisia esimerkkejä nostettiin esiin vielä minun kouluaikanani . Luulin että ne tavoitteet mitä tällaiset esimerkit luovat olivat jo kuolleet ja haudatut mutta ilmeisesti niitä on mahdotonta lopullisesti tappaa vaan ne kummittelevat kunnianhimoisten sielujen ajatuksissa , tietämättömien mutta kunnianhimoisten ymmärtämättä tällaisten esikuvien tuhoavaa vaikutusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Veikko Vilmi sanoo:

    Arvoisat lukijat

    Kiitokset, kun olette löytäneet kirjoitukseni laajasta verkkotarjonnasta. Kommentoinnit vievät ajattelua eteenpäin. Olemme huomanneet lisäksi, että kaikessa toiminnassa on kehitettävää, esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmien kohdalla . Kasvatuksen ja opetuksen sisältöihin kuuluvat muun muassa matematiikka ja luonnontieteelliset aineet, joiden hoitaminen on haasteellista.

    Keskusteluissa viitataan usein matematiikan oppiaineeseen, jota monet henkilöt ja lehdet ovat nostaneet esille. Erittäin tärkeää on miettiä sitä, miten kukin käyttää saamiaan resursseja: “Voit muutakin tehdä, kun voimia riittää. On taitoa tehdä hyvää, auttaa toisia, apua tarvitsevia.”

    Aikaisemmin olen esittänyt kysymyksen, minkä teesien avulla Martti Luther analysoisi nyt yhteiskunnallista ja kirkollista toimintaa. Kiinnostavana olisi tietää myös, minkä periaatteiden mukaan kyseinen suurmies hoitaisi koulujen matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden kasvatuksen ja opetuksen muutoksenalaisessa tilanteessa.

    Mikael Agricola on oppinut tuntemaan läheltä Martti Lutherin opin sisällön ja toiminnan. Molemmat henkilöt ovat tärkeitä kulttuurihenkilöitä. Suomen kielen päivänä muistellaan Mikael Agricolaa, jonka Uuden testamentin omakielinen tuotos on huomattava kirjallinen teko.

    Vuoden 2018 terveisin

    YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

    Suomen tietokirjailija

    http://www.veikkovilmi.fi

    Kuopio

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit