Aleksis Kiven päivänä

Seitsemän veljestä - teos on ajankohtainen suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa esillä. Kirjan mukaan koulua käytiin, opittiin lukemaan tietyin pedagogiikan menettelyin ja tultiin yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nykyajan haasteellisia kysymyksiä, joita ei voida sivuuttaa. Keskusteluissa käytetään erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta.

Käytettävien kielikuvien ymmärtäminen on yhteydessä kasvuympäristöön, jonka myös seitsemän veljestä oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat ovat tehokas keino tehostaa päätöksenteon sanomaa, kun arvioidaan asioiden tilaa. On mietittävä tarkkaan, mitä päätetyt asiat merkitsevät esimerkiksi luontoympäristön kannalta.

Päättäjät voivat arvioida mielessään: - Luulen, että ymmärrän ja hallitsen tuon päätettävän asian enkä ole mitenkään jäävi asian suhteen. Omakohtaisessa arvioinnissa saattaa unohtua tarkka analyysi asioiden sisällöstä ja on unohtunut viisaus: - Luulo ei ole niin sanottu tiedon väärti, kun asioiden päätökset näyttävät ulospäin jotain muuta kuin on tarkoitus.

On muitakin päätettävien asioiden yhteyteen liittyviä sanontoja: - Niin metsä vastaa, kun sinne huudetaan ja ehkä myös: - Niin makaa kuin petaa ja rohkea rokan syö. Kannattaa perehtyä ajantietoon ja kansanviisauteen, mitä Seitsemän veljestä -teoskin omalta osin esittää.

Yhteiskunnassa pohditaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä: - Miten luotettavissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä? Kielikuvan avulla ilmaistu ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Kysytäänkin perustellusti, miten kyseinen kielikuva olisi tulkittava. Seitsemän veljestä taivalsivat yhteiskunnassa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia kannanottoja esitetään, on mietittävä tarkkaan perustelujen sisältöä. Kun ulkopolitiikan alueella käytetään kielikuvia muun muassa laivavertauksin, niitä arvioidaan ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikan kohdalla toimitaan liian suoraviivaisesti, saattaa käydä niin, etteivät tulkinnat kohtaa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminta vaatii harkintaa, kokemusta on hyödynnettävä. Kun ulkopolitiikan suunta on selkeä, ymmärrettävyysvajetta ei synny. Halutaan tietää myös, minkä periaatteiden mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikka etenee. Päätöksenteon on herätettävä sisäistettävää luottamusta. Seitsemän veljestäkin oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin. Tiedotusvälineet tiedottanevat oman ymmärryksensä perusteella ajankohtaisista kysymyksistä.
 

Terveisin

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

4 kommenttia

  • En tiedä olenko kartalla lainkaan, mutta saanen jorista. Suomen asemaan vaikuttaa kolme asiaa: EU, Venäjä ja Nato! Mitä itsekukin vaikuttaa meihin? Eu:n piti ratkaista kaikki ongelmamme. Miten kävi? Turvatakuita ei ole, työpaikat eivät lisääntyneet! Kilpailutus vie kotaimaiset työpaikat. Joudumme maksamaan siitä parlamentin matkailusta edestakaisin. Pilasi meidän venäjäsuhteet, kun suoat yhteydet ovat mahdollisia vai kahvikekkeritasolla. Mitä sitten EU tekee tässä puolestamme? Laittaa pakotteita ja sulkee kahdenvälisen kaupankäynnin.

    Venäjä on naapurimme maailman tappiin. Ystävänä kannattava, jos kauppa saisi toimia. Vihollisena liian väkevä ja ikävä.

    Mikä Nato on meille? Sukulainen, mutta niitäkin on montaa sorttia. Nyt ehkä pitäisi harjoittaa pistelaskua. Mikä olisi vähiten ikävä vihollinen, jos sellainen pitää olla? Mikä olisi eniten kannattava ja hyödyttävä ystävä?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Lauri Lahtinen ;”Suomen asemaan vaikuttaa kolme asiaa: EU, Venäjä ja Nato! ”

      Henk.koht. olen sitä mieltä, että Suomen asemaan piti vaikuttaa

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Anteksi liiaan nopea Enter-komento: Henk.koht. olen sitä mieltä, että Suomen kansainväliseen asemaan piti vaikuttaa Atlantinsopimuksen periaatteet, niiden mukaisesti perustettu YK ja sen peruskirja, Marshall-apu, jonka Neuvostoliitto Suomelta eväsi ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen perustuva kansainvälinen oikeus.

      Suomen valtion “hiljaisesti hyväksymä” Pariisin rauhansopimus huutaa, että näin ole ollut, se eikä se ole ollut ns. “kahdenvälisten sopimusten” osaltakaan,. jos niissä on luvattu noudattaa YK:n peruskirjan mukaista kansalaisten tasa-arvoa tai kansainvälistä oikeutta.

      Suomen “puolueettomuudesta” iloitseville tiedoksi, että Suomen ulkopoliittisessa liturgiassa vasta Gorbatshov sanoi [muistaakseni 1989], että Suomi on puolueeton.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    Kun Neuvostoliitto kielsi Suomelta kansainvälisen Marshall-avun, niin “Unicef perustettiin toisen maailmansodan jälkeen auttamaan Euroopan sodasta kärsiviä lapsia, joita oli noin 40 miljoonaa. Heistä puolet oli aliravittuja ja vammaisia ja noin neljäsosa oli menettänyt molemmat tai toisen vanhemmistaan. Joka kolmas maailman alle 15-vuotiaista lapsista eli ilman kotia, ilman vanhempia, ilman ruokaa, ilman nimeä ja ihmisarvoa. Koko maailmassa heitä oli noin 300 miljoonaa. Euroopan maista vaikein tilanne oli Puolassa, Kreikassa, Itävallassa, Jugoslaviassa ja Suomessa. Suomi oli ainoa Pohjoismaa, jossa ruokaa ei ollut riittävästi.”

    Niin että itkekää vaan seksuaalivähemmistöt suurvaltojen “siiviileihin kohdistuvien mattopommistusten”ja menehtyvien lasten keskellä “syrjintäänne” ja ripustakaa kirkkojenne alttarille jalkapallon tai muiden maailmanmestaruuskisojen “luonnon olemassaolon taistelun” voittaneiden screemi ja olkaa puolueidenne ja lahkojenne ideologian mukaisesti ikuisesti erimieltä kuin kirkko. “”Ilska är ett bra politiskt verktyg” , kuten vasemmistoa johtava Li Anderson sanoi HBL:ssa jo aikoja sitten.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit