Aleksis Kivi ajankohtainen

Kulttuuria tarkasteltaessa kiinnitetään huomiota Aleksis Kiveen, jonka kirjallisia taitoja arvioitiin omana aikanaan kriittisesti. Voidaan kysyä, miten yleistä tällainen menettely on ihmisten pohdinnoissa. Onko kriittisyys yhteydessä sellaiseen ajatteluun, että asioita on sanottava vain tietyllä tavalla? Luovuus on käsite, jonka totuttua kaavaa Aleksis Kivi eli Alexis Stenvall oli muuttamassa.

Inhimilliseen, yksilötason toimintaan ja arviointiin kuuluu melko usein kateus, joka saattaa nousta esille erilaisissa päätöksenteon ratkaisuissa. Kysymys on siitä, keiden henkilöiden mielipiteitä päästään kuulemaan ja keiden ajatukset ovat  vain hyväksyttäviä.

Erilaisia asioiden painotuksia ja pohdintoja tarvitaan, kun kehitetään yhteiskuntaa tavoitteellisesti. Koulutus voi sisältää muun muassa työtapoja ja kertomuksia. Tarvittavat oppisisällöt jalostuvat ryhmien välisessä kanssakäymisessä.

Tässä viitataan Seitsemän veljestä - teokseen, joka on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos. Kirjan lukeminen vaatii paneutumista silloisen ajan ilmiöihin.  Yhteiskunnalliset kysymykset ja ratkaisut ovat kirjassa kiinnostavasti esillä.

Teoksen mukaan nuoret oppivat kasvuympäristössään kirkollisia asioita, tietoa maaseutuelinkeinoista ja ymmärrettävästi myös liikunnasta. Silloisten pedagogiikan menettelyin ja itsenäisesti opittiin lukemista, laskentoa ja laulamista, joiden sisältämien asioiden oppiminen katsottiin tärkeäksi. Kouluun liittyviä asioita alettiin miettiä yhä enemmän.

Monien tapahtumien jälkeen tilanne oli se, että veljeksistä kehittyi yhteiskuntakelpoisia ja arvostettuja kansalaisia, He tunsivat   luottamushenkilöjärjestelmän ja sen, että henkilökohtaiset riitaisuudet poistuvat sopimalla. Tässä kohdassa on hyvä mainita, että joissain Suomen pitäjissä toimi kuudennusmies (ruots. sexman) eli seurakunnan vanhin, kyläntarkastaja.

Seitsemän veljestä -kirjan nuoret oppivat ymmärtämään luontoympäristön merkityksen hyvinvoinnilleen, mikä on ajankohtainen aihe tällä hetkellä. Keskusteluissa käytettiin erilaisia kielikuvia, joiden avulla on tarkoitus lisätä asioiden kiinnostavuutta. Ajantietoon ja kansanviisauteen. kannattaa perehtyä.

Kielikuvien käyttäminen on yhteydessä  kasvuympäristöön, jonka hyödyn Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat läheltä kokemaan ja tiedostamaan. Kielikuvat vahvistavat tehokkaasti päätöksenteon sanomaa. On mietittävä tarkkaan, millä tavoin päätöksenteko viestii ajankohtaisista luontoympäristön asioista.

Päätöksenteossa toiminta on joskus suoraviivaista. Arvioinnissa on unohtunut analyysi, jos päätökset näyttävät ulospäin muulta kuin on tarkoitus. On ongelmallista, kun lähiopetusta on vähennetty ammatillisessa koulutuksessa, kuten viestimissä on asiaa ilmaistu. Seitsemän veljestä -teoksen nuoret oppivat ammatillisia tehtäviä kuuntelemalla ja seuraamalla ammatissa toimivia.

Yhteiskunnassa mietitään perustuslain ohjaamana sosiaali- ja terveydenhuoltoa, kaavailtua maakuntauudistusta ja ennen kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksiä. Kysytään aiheesta, "millaisissa käsissä Suomen laivan ruori on, kun laivamme seilaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä". Seitsemän veljestä -kirjan nuoret osasivat asekäsittelyn ja tiesivät armeijan sotilaskoulutuksesta, joka helpottaisi mahdollisesti siviilivaikeuksien paineissa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoite on haasteellinen. Perustellusti voidaan kysyä, mitä kaikkea ulko- ja turvallisuuspolitiikka merkitsee ja miten se on tulkittava maan johtamisen kannalta. Seitsemän veljestä -  teoksen nuoret oppivat taivaltamaan ja miettimään ympärillään olevaa yhteiskuntaa vallitsevien normitusten, oppien ja kielikuvien mukaan.

Kun yhteiskuntapolitiikassa käytetään kielikuvia, asioita tulkitaan sisäistyneen ymmärryksen mukaan. Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja sisäpolitiikassa toimitaan liian suoraviivaisesti, voi käydä niin, että yhteiskunnan vastuulla oleva suunnittelu ja tavoitteet eivät kohtaa hyvin toisiaan. Yhteiskuntapoliittinen toiminta vaatii harkintaa, jossa   hyödynnetään kokemusta.

Kun ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan suunta on perustuslain kriteerit täyttävä, ymmärrettävyysvajetta ei pääse syntymään.  Päätöksenteossa on oltava sisäistettäviä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä asioiden kulkuun ja hallitsemiseen. Seitsemän veljestä - kirjan nuoret oppivat vähitellen luottamaan yhteiskunnan tarkoitusperiin, joita he lopulta arvostivat. Tiedotusvälineillä on vastuu ilmaista luotettavaa tietoa jota yhteiskunnassa tarvitaan. Tehtävän onnistumista seurataan.
 

Hyvää vanhustenviikkoa.

Hyvää  Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää.

 

Vuoden 2019 terveisin

 

YTT, KT, dosentti  Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

3 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Aleksis Kiven huomioimine palstalla on hieno asia. Olen dramatisoinut ja ohjanut 7 veljestä Nokian työväen teatteriin ja kun käytössäni olivat NTT:n lahjakkaat harrastajat ja loistava organisatio, saatoin olla lopputuloksen hyvin hyvin tyytyväinen. http://www.kolumbus.fi/nokianteatteri/veljekset.htm Aivan viime vuosina on uskalettu kiinnittää huomiota myös kansallistaiteilijoittemme aatehistoriallisiin taustoihin,jotka usein kätikivät enemmän tai vähemmän näennäisen kristillisyytensä sisälle ajalle tyypilisiä esoiteerisi maailmankuvia. (Tuula Mahlamäki) Niinpä myös 7 veljeksessä on nähtävissä paljolti Emmanuel Svedenborgin mailmankuvaa ja vihjausta teosofiseen ihmisen 7 olemuspuoleen,joista kukin veljes edusti yhtä. Simeonin (Simeon oli ‘poikkeava’) uni saapasnahkattornista oli tod.näk. Kiven itsensä näkemä uni,joka ennaltanäki WCT: tornien tuhon. Unen ja ko katastrofin analogiat ovat aivan aivan hämmästyttävän eksaktit.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Parviainen sanoo:

    Kirjoittaja: “[Seitsemän veljestä – teos] on jatkuvasti ajankohtainen, yhteiskunnan muutoksia ja kehitystä kuvaava tuotos.”

    Minua on ihastuttanut muun muassa se, että Kiven kirjassa maamme kuvataan kolmikielisenä. Suomen kielen lisäksi veljekset osasivat kohteliaisuussanastoa myös ruotsin ja venäjän kielillä.

    Kun veljekset olivat karanneet lukkarinkoulusta ja päättivät pelastautua jalkapuulta värväytymällä Heinolan pataljoonaan, he kohtasivat Rajamäessä asustelevan ympärikulkevan perheen.

    Juhanin tervehdittyä perhettä suomeksi Timo jatkoi ruotsiksi “Hustote till?” ja Eero venäjäksi “Kappusivai!”

    Kohtaus löytyy teoksen kolmannen luvun alkupuolelta, pian sotamiehen huolettomasta elämästä kertovan Mitä minä huolin, veitikka nuori -laulun jälkeen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Hyvä havainto Parviaiselta. Nurmijärven tasolla kuultin vielä paljon venäjääkin. Hesasta puhumattakaan. Kaarlo Maarjanen on havainnut 7 vejeksen symmetrisen rakenteen, missä elämän pelastanut Hiidenkivi on ‘kulmakivi’ joka jakaa näytelmän kahteen kirjaimellisesti yhtäpitkään jaksoon ja rytmittää veljesten elämän muutoksen. Paradoksaalisesti veljesten elämän pelastuskivi on omistettu pakanalliselle Hiidelle. .

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit