Argentiinan media raivoaa: Miksi paavi suojeli ex-piispaa Vatikaanissa?

Vuonna 2018 konservatiivinen katolinen media alkoi saalistaa paavi Franciscusta. Asia koski varsinkin kardinaali McCarrickia ja tämän väitettyä suojelua korkeilla paikoilla. McCarrickin toimintaa seminaarilaisten kanssa väitettiin tutuksi jutuksi ja Franciscusta sylttytehtaaksi hänen kevennettyään kohtelua.

Jos C.M. Viganòn homovastaisuutta henkivät syytekirjeet eivät voikaan osoittaa mitään suoraan sormella, niin asia näyttäisi olevan toisin ”Argentiinan McCarrickin” eli ex-piispa Gustavo Zanchettan kohdalla. Asia herättää Argentiinassa isoja kysymyksiä ja on nyt kirkollisessa kurinpitoprosessissa. Paavi on myös juuri ikään vapauttanut Zanchettan tehtävistään APSA:n eli omaisuusviraston kakkosmiehenä tutkimuksen ajaksi. Tausta paavin kotimaassa herättää tiukkoja kysymyksiä ja voi muodostua paaville isoksi taakaksi. Miten isoksi, riippuu tietysti siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Mutta tarkastellaanpa kaikessa rauhassa tilannetta Argentiinassa ja Vatikaanissa… ja huomataan miten hengästyttävän sekava se on:

-Miltä näyttäisi, jos nollatoleranssista puheleva paavi antaisi itse piispanviran miehelle, joka on tunnettu epämääräisestä rahankäytöstä ja joka alkaisi pienessä, kuuden miehen seminaarissaan, käyttää asemaansa hyväksi humaltuneiden kaverien kanssa? Mitä, jos hän uhkailisi muut hiljaisiksi ja saisi vielä nuntiuksen vaihdettua suojelemisen takaamiseksi? Mitä, jos mies lähtisi piispanvirasta ja saisi samalta paavilta puolen vuoden karenssin jälkeen hyvän suojatyön Vatikaanin omaisuudenhoitovirastosta – rekrytointikiellosta riippumatta – ja asettuisi vielä asumaan paavin vierastaloon eli Santa Martan hotelliin? Tulisivatko kirkollisen maailman paavo.m.petäjät ”korostamaan, että tämä on vasta epäily” [Lahti MM 2001, nuoremmille tiedoksi] ja hautaamaan asian ikuisen disclaimerin arkkuun?

Valitettavasti juuri näin asiat näyttävät tapahtuneen – ”norjalaisten” syyttely ei kohta auta. Argentiinalainen Gustavo Óscar Zanchetta (s. 1964) vihittiin papiksi 1991. Arkkipiispa Jorge M. Bergoglio otti hänet johtamansa piispainkokouksen sihteeriksi, mikä oli vauhdikasta nousua uralla. Parin vuoden Rooma-opintojen jälkeen Zanchetta pääsi vastaamaan Quilmesin hiippakunnan rahoista. Tässä kohtaa alkoivat kuitenkin ongelmat. Häntä syytettiin taloudellisista epäselvyyksistä.

Paavi Franciscus oli ehtinyt olla vain muutaman kuukauden paavina, kun hän nimitti Zanchettan pohjoisargentiinalaisen Oránin piispaksi 2013. Jo silloin monet paikalliset vastustivat paavin suosikin nimittämistä. Uudet ongelmat alkoivat, ja vain neljän vuoden jälkeen Zanchetta päätti lähteä hiippakunnan johdosta 2017 heinäkuun lopussa. Hän sai eron paavilta kolmen päivän käsittelyn jälkeen. Sekin oli poikkeuksellista. Yleensä kuluu kuukausia, Chilessä näyttää menevän arkkipiispan kohdalla vuosiakin. Roomasta palattuaan Zanchetta teki ranskalaisen lähdön ja selitti tarvitsevansa pikaisesti hoitoa ”sairauteen”. Edes päätösmessua ei vietetty. Vuoden 2019 alussa uusi Vatikaanin vt. lehdistöpomo Gisotti selittää syynä olleen henkilöstöongelmat hiippakunnan [=seurakunta]pappien kanssa.

Gisottille on varmaan tärkeää selittää asiat parhain päin.  -Miten muutenkaan? Kanonisen oikeuden mukainen tutkimus on nimittäin käynnissä siitä, käyttikö Zanchetta omia seminaarilaisiaan hyväksi Oránin hiippakunnassa. Juttujen mukaan näin tapahtui, ja kenkiä ja tietokoneita lahjoittamalla piispa sai pappikandidaattinsa hiljaisiksi.

Jo tässä kohtaa voisi todeta, että tapaus Gustavo Zanchetta näyttää sisältävän kaikki räjähtävät ainekset, joita katolisen kirkon viime vuoden kriisi on nostanut esiin: ”huonoa hallintoa, pahaa verta ja siveetöntä menoa”. Näin sanoo Catholic World Report, jolle tämä on ”mikrokosmos nykykriisistä”. https://www.catholicworldreport.com/2019/01/04/the-zanchetta-situation-is-a-microcosm-of-the-current-crisis/

LifeSiteNews kuuluu epäilemättä konservatiivisten katolisten lehtien ryppääseen, joille ajojahti paavia kohtaan on ominta osaamista. Silti hälyttävää on, että jälleen kerran (verraten nuoren, siis 5-kymppisen) kirkonjohtajan kerrotaan käyttäneen virka-asemaansa hyväkseen, juottaneen alkoholia alaikäisille seminaarinuorukaisille ja käyttäneen heitä sitten seksuaalisesti hyväksi. Eräänlainen homoseksuaalis-pedofiilinen bunga-bunga siis, italialaista ilmaisua käyttäen? Näin siis lehti kuvaa seminaarin puuhia: https://www.lifesitenews.com/news/argentine-bishop-promoted-by-pope-francis-at-vatican-accused-of-abusing-sem

Argentiinan media kertoo myös tilanteista, joissa piispa Zanchetta on uhkaillut ympäristöään. Kun poliisi pysäytti hänet rutiininomaisessa huumetarkastuksessa toukokuussa 2014 ja halusi tarkastaa auton, piispa vastusti tarkastusta. Kun auto oli kuitenkin tarkastettu ja todettu puhtaaksi, hän uhkasi ottaa yhteyttä johtajiin. https://www.cuartopodersalta.com.ar/no-me-recibensoy-obispo/  Ja kun syytteet nuoriin sekaantumisesta tulivat nyt vuodenvaihteessa esiin, hän soitti Argentiinan median mukaan Roomasta Oránin papeille ja sanoi ”nyt minä putoan, mutta seuraavina putoatte te” ja uhkasi paljastusten tekijöitä. Voisiko tätä pitää epäsuorana tunnustuksena? Pelottelevan puhelun sisältönä oli, että emeritus hoitaisi heidät ulos viroistaan ”vaikutusvaltaansa käyttämällä”. Hyväksikäytön uhreja oli kolme, kymmentä muuta piispa uhkaili psykologisesti vaikenemaan asiasta. Oránin pappien oli otettava yhteyttä tuomariin tuen saamiseksi, sillä kirkon piirissä kului vuosia hukkaan. Jutun mukaan ”paavi jäi myrskyn silmään”, olihan hän vaatinut ottamaan asioita esiin mutta kaveria se ei nähtävästi koskenut ja ”paavin asenne, jonka Zanchettan ystävyys aiheuttaa, tuottaa paljon tuskaa” (hay mucho dolor por la actitud que tiene el Santo Padre por la amistad que tiene con Zanchetta). https://www.eltribuno.com/salta/nota/2018-12-30-0-0-0-denuncian-amenazas-de-zanchetta

Pitkässä jutussa Perfil-verkkolehti lainaa 28. joulukuuta ilmestynyttä, paljastuksen tehnyttä El Tribuno -lehteä: Zanchettan erohetkellä 2017 oli ilmiantoja (denuncias) mutta ei edes virallista irtisanoutumista (renuncia). Piispa oli toisin sanoen lähtenyt ovet täysin paukkuen. Piispan itse perustamassa (mini)seminaarissa oli ollut väärinkäytöksiä, myös seksuaalisia. Siksi seminaarin toiminta lakkaa tämän vuoden 2019 alusta lukien. https://www.perfil.com/noticias/politica/ex-obispo-cercano-al-papa-investigado-por-abuso-sexual.phtml

Sodan jälkeen laivat toivat ”rottalinjalla” natsirikollisia Buenos Airesiin. Taustana oli kylmä sota: Yhdysvallat ei halunnut Saksan liittolaisille liian ankaraa kohtelua, kun ei kerran Neuvostoliittokaan tehnyt parannusta. Argentiinan osalta kyse oli myös sen erityislaatuisesta tilanteesta: maa ei koskaan taistellut liittoutuneiden puolella, ja Italian ja Espanjan suosio oli suurta poliitikkojen ja kirkonmiesten piirissä. Kirjoitin Argentiinan sotilasdiktatuurista kuukausi sitten Vartija-lehteen. [Jutussa mainitulla kidutuskeskuksen ex-sotilaspapilla, jota en halunnut nimetä, on muuten sama sukunimi kuin tämän jutun ex-piispalla – sattumaa?] https://www.vartija-lehti.fi/lost-in-argentina-eli-kuinka-kirkosta-tuli-valtioterrorin-asiamies/

Nykyistä suuntaa Latinoista Vatikaaniin eli ”käänteistä rottalinjaa” ei taas voi perustella millään muulla kuin pappien ja piispojen toisiaan suojelevalla kulttuurilla. Sitä vastustavat valtiot ja tiedotusvälineet nykyisin kaikkialla, ainakin kaikkialla paitsi Italiassa? Ottihan paavi Andrea Torniellin Vatican Insiderista Vatikaanin omiin hommiin ja järjesti muutenkin tiedotusta uusiksi vuoden lopussa – seurauksella että Greg Burke yhdessä espanjalaistoimittajan kanssa irtisanoutui. Nyt kaikki viestintäpäälliköt ovat menneet puolen vuoden aikana vaihtoon. Muuten: La Stampa -lehden Vatican Insider on kääntänyt Zanchetta-jutun kyllä espanjaksi muttei englanniksi. Olisiko liian osoittelevaa kertoa, mitä Roomassa tapahtuu samaan aikaan kun puolet USA:n piispoista on noudattanut paavin käskyä katua viikon retriitissä pedofiliasta vaikenemista? https://www.lastampa.it/2019/01/04/vaticaninsider/bajo-investigacin-por-abuso-obispo-argentino-asesor-en-vaticano-1Y6ej3C1srIphLhJRpsweJ/pagina.html

Gustavo Zanchettan tapaus kysyy juuri sitä, miten paljon paavi tiesi hänen taustastaan ottaessaan hänet ad hoc perustamaansa asessorihommaan. [Joku voisi kysyä miten ei olisi tiennyt, jos nuntiuskin vaihdettiin – jos syynä oli G.Z.? Ks. alla. On myös validi se kysymys, suojeltiinko paavia G.Z:a koskevilta tiedoilta. Muistetaan antaa paavillekin the benefit of the doubt…] Mutta: Oliko G.Z. niin korvaamaton ”administraattori” että häntä tosiaan tarvittiin APSA:ssa, omaisuudenhallintavirastossa, jonka hoidossa ovat talouskardinaali George Pellin (ensi kuussa pitäisi tulla tuomion julkistaminen pedofiliasta… niin, ja myös Pell sai asemansa nykypaavilta…) omistamat 5000 hulppeaa asuntoa ja yli 2 miljardin likvidi omaisuus? Mutta jos Zanchetta oli pakko ottaa ”ihmeparantumisensa” jälkeen, miksi hänen piti asettua asumaan juuri paavin omaan taloon Santa Martaan, olihan 5 tuhatta muutakin? Ja jos jo Quilmesin hiippakunnassa oli rahakupruja, miksi piti laittaa pukki vartioimaan miljardien kaalimaata Vatikaanissa?

Päinvastoin näyttää ikävästi siltä, että ”viestintuoja on ammuttu”. Kun pitkään seurakunnissa toimineet papit ovat kannelleet piispansa toimista nuntius Emil Paul Tscherrigille, ei nuntius voinut tehdä mitään. Sen sijaan hänet itsensä siirrettiin Vatikaanin Italian-lähettilääksi ja kanteluja tehneet papit heitettiin vuosikymmenenkin palveluksen jälkeen ulos seurakunnistaan uusiin paikkoihin, mitä kansa ihmetteli. Ja ihmetys jatkuu, myös Oránin hiippakunnan ulkopuolella. Ensimmäisin kirjoitus aiheesta, El Tribuno -lehti 28.12., on myös kaikkein ankarin kirkon sisäistä toimintaa kohtaan. ”Joku” eli ilmeisesti Zanchettan sääntökuntatoveri kapusiini-fransiskaaneista [huom. sama sääntökunta kuin Bostonin Seán O’Malleylla joka johtaa paavillista lastensuojelukomissiota] Corrientesin arkkipiispa Stanovnik, jonka luokse Zanchetta ensin pakeni [edit: ja joka toimi aluksi sijaispiispana, samalla kun G.Z. asui hänen luonaan], painosti paavia järjestämään Zanchettalle ulospääsy, lehti väittää. Samoin painostettiin siihen, että Zanchettan vastustajille tuli kuumat paikat eli lähtö uusiin maisemiin. https://www.eltribuno.com/salta/nota/2018-12-25-0-0-0-la-salida-de-zanchetta-se-debio-a-denuncias-de-abusos

Paavin vastustajat kysyvät jo, onko Argentiinalla sen ”oma McCarrick”. Tässäkin on kyseessä latinalaista messua kannattava konservatiivinen julkaisu: http://blog.messainlatino.it/2019/01/abusi-in-seminario-largentina-ha-il-suo.html

Vuoden 2019 näyttää likaista työtä riittävän ja muutenkin tiedotuksen sisältö, kuten väljennetty ”lupa” kohdunpoistoon (3. tammikuuta, päätös tehty jo 10.12.2018), uhkaa viedä Vatikaania kohti Johannes Paavali II:n tiukkaa seksuaalietiikkaa. Tämä kaikki aikana, kun kirkonmiesten oma seksuaali- ja muu eettisyys on luupin alla eikä sieltä heti lähde. Tässä kuukautta jäljessä tullut uutinen kuinka Vatikaani ”sallii sellaisen kohdun poiston joka ei pysty lisääntymään”. Varsin paljon melua tyhjästä, eiköhän kohtuja poisteta jatkossakin lääketieteellisin perustein. Vaikka ”varotoimena vaarallisen raskauden varalta” -kielto vuodelta 1993 poistuukin, jää alkuperäinen Ratzingerin kieltoteksti ”voimaan” ja sitä vain selitetään uusiksi. Käytännössä tästä on iloa ehkä vain katolisissa sairaaloissa, joiden toimintaa teologialla säädellään. https://www.catholicnewsagency.com/news/cdf-affirms-liceity-of-removal-of-wombs-it-says-can-no-longer-procreate-55509

Uskomatonta on mediavuonna 2019 myös, kuinka 90 vuotta eilen (5.1.) täyttänyt kardinaali Walter Brandmüller syytti mediaa ”tekopyhyydestä”. Hän on paavin vastustaja (”dubia-kardinaali”) ja kritisoi muutama vuosi sitten sitä, että Amoris Laetitia availi mahdollisuutta jakaa ehtoollista uudessa (siviili)avioliitossa oleville. Eikö tekopyhyyttä ole enemmän kirkossa kuin sen ulkopuolella? No, kardinaalin mielestä pedofiliaa on muualla yhteiskunnassa samassa määrin kuin kirkossa, joten kirkon ottaminen tikunnokkaan on teeskentelyä. Uskomatonta todella – ainakin media ottaa asian hyppysellisellä suolaa. Brandmüller näkee vikaa homoseksuaalisissa papeissa, ei kirkon rakenteissa. https://cruxnow.com/church-in-europe/2019/01/04/german-cardinal-society-hypocritical-on-church-sex-abuse/

Vatikaanin lehdistöjohtajien irtisanoutuminen saattaa johtaa huonoon julkisuudenhallintaan Vatikaanissa. Se on saattanut olla myös seurausta siitä, että El Tribunon vuoden lopussa julkaisema tieto paavin asunnosta turvapaikan saaneesta ex-piispasta, vieläpä argentiinalaisesta, on alkanut syödä rautaisimpienkin ammattilaisten uskoa asiaansa. Ehkä Burke väsyi myös jonossa odottaviin uutisiin kohdunpoiston hyväksyttävyydestä. Korostan kuitenkin: tätä ei voi tietää. Lähikuukausina nähdään, mikä on paavin [joka juuri puhui USA:n piispoille uskottavuuskriisistä] oma uskottavuus. Argentiinassa luottamus näyttää horjuvan. Esim. La Prensa -lehden varsin kiihkoton juttu on saanut kirpeää kommenttia tyyliin: Täällä Saltassa häntä syytetään pedofiiliksi, Vatikaanissa paavi suojelee häntä antamalla tärkeän viran.” http://www.laprensa.com.ar/472241-El-Vaticano-investiga-el-caso-de-un-obispo-argentino-que-esta-acusado-de-abuso-.note.aspx

Paavi ja 2013-2017 piispana toiminut Gustavo Zanchetta ovat vanhoja kavereita ja Santa Martan asukkaita kumpikin.

  1. Chilen uhrikolmikosta kaksi, Murillo ja Cruz, olivat julkisuudessa muutama päivä sitten. Aina puhelias Juan Carlos Cruz sanoi olevansa tyytyväinen, että paavi otti heidät kesällä vastaan. Hän sanoi kuitenkin mielipiteenään, että ”vahvat voimat” paavin ympärillä estävät häntä. Argentiinassa, paavin kotimaassa, kriittisyys on näiden uutisten pohjalta rankempaa. Julkisuus tuskin loppuu tähän. https://www.reuters.com/article/us-church-abuse-chile/chilean-church-abuse-victims-launch-fresh-attack-on-bishops-idUSKCN1OW1HS Edit: Vatikaanin tuntija John Allen on ottanut kantaa Zanchetta-kriisiin. Hänen mukaansa paavi on ottanut ”kahden oman maalin” riskin, kun sekä pedofiliakriisin hyvä hoitaminen että talouden läpinäkyvyyden lisääminen ovat hunningolla. Uudella viestintätiimillä voi olla täysi työ selitellä, samalla kun 21.-24.2. maailman paikalliskirkkojen johtajien rivit on ammuttava suoriksi. Vuosi 2019 on ”make-or-break”-vuosi paaville, siis hengellisellä kielellä ratkaisun paikka. https://cruxnow.com/news-analysis/2019/01/06/pope-risks-rare-double-own-goal-in-case-of-argentine-bishop/

  2. Argentiinan mediassa on myös tämä kielteinen kirkkouutinen Mendozan viinialueelta. Rukoukseen keskittynyt, latinankielisiä messuja pitänyt Cristo Orante -luostari on suljettu ja kaksi sen johtavaa pappia laitettu vankilaan. Joulun jälkeen on tämäkin uutinen. Joku oli joulukuussa vinkannut Cruxille maan tulevista jutuista. https://cruxnow.com/church-in-the-americas/2019/01/07/abuse-allegations-at-famed-monastery-rock-popes-native-argentina/ Argentiinan kulttuuria hämmentää joulukuun puolivälin paljastuksista käynnistynyt todellinen ”#MeToo argentino” -ilmiö, joka ei säästä poliitikkojakaan. Aborttikiista on laittanut vettä myllyyn naisasianaisille, eikä macho-politiikka ole enää muotia. https://yle.fi/uutiset/3-10572983 Voi kai kysyä, eikö #MeToo ole aikoja sitten muuttunut myös #ChurchToo:ksi?

Kirjoittaja

Raunu Jukka
Raunu Jukka
Kirjoittaja on pappi, joka on väitellyt Latinalaisen Amerikan katolisesta teologiasta.