Argentiinan piispasyherö kiemuroitui taas

Pohjoisargentiinalainen El Tribuno -lehti on viime viikkoina jatkanut paljastuksia, jotka asettavat Oránin ex-piispa Gustavo Zanchettan entistä oudompaan valoon. Lainaan alla käytyä keskustelua - en ota kantaa siihen kuka on oikeassa. Joka tapauksessa näyttää siltä, että syheröisemmäksi menee ex-piispa Zanchettan odysseia.

El Tribuno on julkistanut (LifeSiteNews myös) 21.2.2019 dokumentin, jossa viisi kirkonmiestä - kaksi yleisvikaaria, seminaarin johtaja ja kaksi muuta pappia - ovat ilmiantaneet piispansa ihan kirjallisesti vuonna 2016, Saltan eli metropoli-alueen arkkipiispan tuella. Tätä oli edeltänyt 22.9.2015 tapahtuneen tiedostosiirron ruokkima epävirallisempi kantelu ja piispa Zanchettan Rooman-matka. Viesti vietiin 2016 nuntius Tscherrigille, joka joutui sittemmin siirtymään pois Argentiinasta. Juttu ruokkii katolista konservatiivilehdistöä, joka suhtautuu kriittisesti argentiinalaispaavi Franciscukseen. Ja kuinka ollakaan, alkuperäinen juttu julkaistiin paavin kotimaassa samana päivänä, kun hän aloitti Roomassa 190 kirkonjohtajan kanssa kokouksen alaikäisten suojelemiseksi kirkossa. Tässä linkki LifeSiteNewsiin: https://www.lifesitenews.com/news/pope-francis-knew-of-bishops-abuse-years-before-vatican-posting-new-documents-reveal

Englantia osaavat voivat löytää jutusta kaikki oleelliset asiat. Alkuperäisissä jutuissa on kuitenkin yksityiskohtaisemmin lueteltu myös taloudelliset väärinkäytökset. Piispa sai tukea kuvernööriltä ja ja kehotti seminaarilaisiaankin äänestämään oficialista-puoluetta. Silti yksi näistä syytöksistä pistää erityisesti silmään: Gustavo Zanchetta myi Aguas Blancasissa olleen 200 tuhannen dollarin arvoisen asunnon sekä Buenos Airesin 800 tuhannen dollarin asunnon ilman Vatikaanin lupaa ja rekisteröimättä myyntituloja mihinkään. Juttu väittää, että paavi itse oli kehottanut olemaan rekisteröimättä 800 tuhannen dollarin asuntokauppoja, "jotta hiippakunta vaikuttaisi yhä vähävaraiselta". Tässä on jo El Tribunon otsikossa mainittu "paavin ehdotuksesta": https://www.eltribuno.com/salta/nota/2019-2-21-0-0-0-desmanejos-de-fondos-estatales-y-de-la-iglesia [Ja mihin rahat sitten menivät?] Lehti korostaa, että Saltan arkkipiispan Mario Cargnellon tukema ja viiden papin 26.4.2016 allekirjoittama teksti vahvistaa pimeät asuntokaupat. Buenos Airesin arkkipiispa Poliin oltiin nuntiuksen lisäksi yhteyksissä, vaikka Zanchetta piti tätä suojelijanaan (lainaus alla).

Vuonna 2015 (22.9.) hiippakunnan (maallikko) sihteeri Luis Díaz sai tehtäväkseen siirtää piispan kännykästä dokumentteja ja kuvia toimiston tietokoneeseen. Samalla tuli pornokuvia ja alastonselfieitä, jotka hän varastoi eri hakemistoon koneella ja laittoi salasanan taakse. Varovaisesti hän lähti viemään asiaa eteenpäin - seminaarilaisia oli kuitenkin suojeltava. Kuten jutusta käy ilmi, piispalla oli "outoja tapoja" hiiviskellä seminaarin käytävillä ja huoneissa ja tarjota alkoholia jne. https://www.eltribuno.com/salta/nota/2019-2-21-0-0-0-nuevos-documentos-del-caso-zanchetta-complican-a-la-iglesia  Pian eli lokakuussa 2015 Zanchetta kutsuttiin Roomaan, ja yleisvikaari Manzanon mukaan hän tapasi siellä paavin. Tämä on täysin mahdollista [todennäköistä], koska Zanchetta on ollut Bergoglion suojatti alusta (lähes) loppuun. [Edit: Paavi siis, olettaen että hän itse tapasi Zanchettan, uskoi selfieiden olleen photoshopattuja, mitä maallikkosihteeri Díaz taas ei uskonut.] Tammikuun lopullakin paavin tiedottaja Gisotti jatkoi kuitenkin "painokkaasti" sen toistamista, ettei Vatikaani tiennyt Zanchettaa koskevista syytöksistä ennen kuin tämä nimitettiin loppuvuonna 2017 APSA:n eli omaisuusviraston hänelle kehitettyyn asessorivirkaan. Tultuaan lokakuun 2015 tapaamisesta [ilmeisesti] paavin luota Roomasta Zanchetta oli huokaissut helpotuksesta Oránissa, että "Luojan johdatuksesta kuvat eivät saapuneet nuntiatuuriin vaan suoraan Roomaan, jossa hänellä on paavi Franciscuksen ja priimas-kardinaali Mario Polin henkilökohtainen tuki" ("por providencia las imágenes no llegaron a la Nunciatura, sino directamente a Roma donde tiene el respaldo personal del papa Francisco y el cardenal primado" Mario Poli).

Tapaus Zanchetta on Vatikaanille kuin kivi kengässä: se hiertää, sukkaan tulee reikä, mutta ei siitä eroonkaan pääse. Varmaa on se, että Saltassa, Bolivian rajoilla, ilmestyvä El Tribuno on saanut lukijoita enemmän kuin se olisi koskaan voinut kuvitella saavansa. Sen juttuja lainataan kansallisesti, ja niitä lukee hanakasti paavi-kriittinen katolinen lehdistö. Vuonna 2016 julkaistu, allekirjoitettu dokumentti on sen sivuilla. Kyseessä on selkeä whistleblowing-ilmiö - kirkollinen Watergate? Vai mitä kirkollisessa ja maallisessa oikeudessa lopulta havaitaan? Tuleeko tuomio, vai onko syytöksiä masinoitu vailla perusteita? Tai toisin kysyttynä: miltä tämä vaikuttaa, onko italialaisen Pirandellon näytelmän sanoin taas Così è se vi pare - näin on on jos siltä näyttää? Zanchettan kiistaton maratonmatka kirkollisessa ja varsinkin maallisessa oikeudessa on alkanut, ja helmikuisen uutisen mukaan häntä tutkitaan Oránissa jo kahden maallisen syyttäjän voimin. María Filtrínin, lähisuhdeväkivalta-syyttäjän seuraksi tuli seksirikoksiin perehtynyt syyttäjä Sergio Obeid, sillä hänellä on kokemusta julkisuudessa olleen isä Emilio Lamasin tapauksesta. Syyksi toisen syyttäjän mukaantuloon ilmoitetaan jutun "monimutkaisuus". https://www.eldiarionuevodia.com.ar/nacional/2019/2/11/salta-denunciaron-penalmente-al-exobispo-gustavo-zanchetta-por-abuso-78298.html Lisää uutisia on varmasti tulossa ja konservatiivinen media, InfoVaticana, LifeSiteNews ja muut, on entisen piispan kauluksessa kiinni.

On hyvä lukea silloin taas Reinhard Marxin, saksalaisen kardinaalin puhetta Vatikaanissa 23.2. Hän muistutti, että läpinäkyvyys ja jäljitettävyys eivät ole vain jotain saksalais-amerikkalaista byrokratiaa. Kirkolla tulee olla myös yhteys tämän maailman realiteettiin, sitä vaatii jo sakramentaalisuus. Hyvä hallinto nousee kristinuskon omasta itseymmärryksestä! http://www.vatican.va/resources/resources_card-marx-protezioneminori_20190223_en.html

 

13 kommenttia

  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Augustinus saattoi kirjalliseen muotoon määritelmän, mitä kirkko on. Hän perusteli sen Raamatulla, aivan oikein, Matt. 13:24-30 ja 24-30 olevalla Jeesuksen vertauksella maailmasta. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että vertaus oli maailmasta, joka tässä muuttuu “corpus permixtum’iksi”.

    Toisaalta Augustinuksen sanelemalla opilla on erittäin tarkka profetaallinen ilmoitus. Se tarkentuu koko ajan.

    Jo Konstantinuksen koko kansan kastaminen oli ensimmäinen ‘etappi’ tämän sekalaisen seurakunnan taipaleella, mitä Augustinuksen profetiaan tulee. Sen jälkeen sekalaisen seurakunnan ‘lähetystyö’ jatkui toimenpiteillä saattaa kaikki kastamalla corpus permixtum’n jäseniksi. Tätä vastustavat eliminoitiin eri tavoilla ja tappamiset massoina, sotien ja vainojen muodossa. Poistettiin paha, kirkon ulkopuolelta, vaikka Raamattu kehottaa tekemään sen omasta keskuudesta, vt. 1. Kor. 5:12, 13 ja 5. Moos.13:5.

    Erilainen, luonnottomuuksien paha ei ole ollut sitten Augustinuksen (ehkä ennenkin) mikään syy seurakunnan yhteydestä erottamiseen. Kasteesta, sakramentaalisesta kasteesta kieltäytyminen tai sen väheksyminen tai välinpitätämättömyys sitä kohtaan, johti mm. valdolaisten joukkotuhoamisiin ja antoi erilaisille kyseenalaisille armeijoille syyn tuhota ja ryöstää.

    Siis ei ole mitenkään suhteetonta tämä homoseksuaalien armeijan toiminta RKK:n suojissa ja suojelemana. Suurimpia harhautuksia on luonnoton “pyhän miehen” veljeskunta, johon ‘sisariakin’ kuuluu, eli katolinen papisto.

    Taivaallisten rienauksista päästäisiin vähemmälle, jos katolinen kirkko tai kirkot julistautuisivat maallisiksi järjestöiksi, jotka yrittävät olla yhteiskunnallisesti hyödyllisiä, mutta jos rikkovat lakia, niin seuraamukset olisivat niinkuin laki säätää.

    Kyllähän Jumala näkee ihmisten sydämeen, eikä Vatikaanin suojaus pedofiileille toimi, kuin korkeintaan tämän ajallisen ajan verran. Nyt ei sitten suojausta tunnu järjestyvän edes tämän elämän ajaksikaan. Liekö edellinen paavi tämän hoksannut, kun ei tohtinut vierailla USA:n territoriolla, koska haasteuhka oli päällä.

    Eli Raamatun mukaan voitaisiin jopa saastaisen antaa saastua rauhassa ja ekumeniankaan kautta yhteyksissä RKK:n kanssa olevat hengelliset yhteisöt sanoutuisivat irti selkeästä toiminnasta, jota syvyydestä sponsoroidaan.

    Jukka, jos edelläkerrottu tuntuu mutkikkaalta, niin oikeisen vähän: Sen sijaan, että saadaan näinkin avoimesti nimetä ja luetteloida kauheudet valkeuden kaavussa, niin olisiko mielestäsi asiaa huomauttaa säännöllisesti, että Jeesuksen Seurakunnalla ei ole mitään tekemistä tämän katolisen toiminnan kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    Kyllä kirkko on vanhurskas ja syntinen kuten kristitytkin ovat. Kun uskotaan “yhteen pyhään yhteiseen seurakuntaan” niin kai silloin olemme tosissamme. Kristuksen kirkon rajoja eivät ihmiset piirrä… Jaoin tämän vain siksi, että syntyy keskustelua siitä, mitä Argentiinassa puhutaan. Sanan säilää heilutetaan niin kovaa, ettei ole ihme jos paavi kiertää kotimaansa kaukaa. Tämä vaatisi enemmän tutkimusta, myönnetään. Mutta sekä Argentiinassa että Chilessä ovat äänenpainot vain kiristyneet paavin pedofilian vastaisen huippukokouksen jälkeen. Tässä on Buenos Aires Timesin englanninkielinen raportti, jossa on silkkihansikkaat riisuttu ja käytetään argentiinalaisittain ääri-ilmaisuja “kansanmurhasta”. Poliittinen korrektius on hylätty. Uskonnollinen puheenparsi korvautuu poliittis-juridisella demagogialla. http://batimes.com.ar/news/argentina/argentina-survivors-network-says-popes-sex-abuse-summit-is-hypocrisy.phtml

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Raunu sanoo:

      Inés San Martín on Cruxin huippujournalisti ja espanjankielinen. Hän niputti tuoreeltaan 22.2. Zanchettan jutun Grassi-casen kanssa samaan. Kuitenkin se, mitä piispa Zanchetta 2015 Roomasta tultuaan sanoi, väitetään hänen mukaansa olleen että “minulla on olkapäitä, joilla seistä”. Hän ei siis olisi maininnut nimiä, mutta olisi viitannut paaviin silti, San Martín katsoo. https://cruxnow.com/february-abuse-summit/2019/02/22/as-popes-abuse-summit-rolls-on-two-cases-make-waves-in-argentina/

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Jukka,

      Olen pitänyt jonkinasteisena ihmeenä, että voit tuoda luettelomaisesti katolisen kirkollisen rankin tekoset luettavaksi. Minun ‘tutkimukseni’ on alunalkaen ollut, jo murrosikäisestä lähtien, 50-60 taitteesta alkaen, katolisessa yhteiskunnassa, Italiassa ensin, eläminen. Pappien homous, poikien silittely ja poikia kohtaan luonnottoman mukavana oleminen, kiinnitti huomioni jo 50-luvun lopulla. Asiasta ei voitu edes mainita, helvetinpelon vuoksi. Kysymys ei ole mistään yhdestä tai muutamasta tapauksesta, vaan ilmiöstä, jonka jo alkavana murrosikäisenä huomioitsin. Kun 90-luvun lopulla USA:sta nousi julkisuuteen ensimmäisiä papiston lapsiin sekaantumisia, niin tuli ilmi, että mikään valitus ei edistynyt edes piispalle asti, saatikka, että paavin ne olis saavuttanut. Jankutus, ettei olla tietoisia, ‘toimi’ siihen asti kun ensimmäisiä pappeja asetettiin maallisen oikeuden eteen enenevässä määrin.

      Miksi tämä ilmiö ei ole häirinnyt nk. helluntalaisuutta? Se mistä pysytään erossa ei häiritse. Italiassa helluntaiherätys, lähinnä ADI, on julistanut Evankeliumia vain katolisille. Kaikki Italian helluntalaiset ovat olleet katolisuudesta pelastautuneita. Sama on tilanne näissä Etelä-Amerikan maissakin, joissa katolisuudesta erossa pysyminen ja siitä eroaminen on synnyttänyt helluntailiikkeen, jonka piirissä on kymmeniä miljoonia. Kaikki nämä maat ovat minulle tuttuja, ja olen niissä elänyt ja tehnyt maallisen työni.

      Olen koko ajan yhteydessä helluntalaisiin mainituissa maissa. En muista koska olisi ollut keskustelua katolisen papiston törkeyksistä, sen paremmin kuin heidän seurakuntalaistenkaan. Tämä vain siksi, että ollaan ymmärretty pysyä erossa tästä maailmasta, eikä koskettu saastaiseen, etenkään, että olisi alettu ‘hoitamaan’ tätä yhteiskunnallista ongelmaa, johon totuttautumisessa, siedätyksesä, katolinen kirkko on avainasemassa. Evankeliumi, Pyhässä Hengessä julistettuna on Itse Toimija ja jonka työyhteydessä uskoontullut on, niin paljon kuin itse haluaa.

      Siksi kysyin, tai ehdotin sinulle, että olisiko raamatullisempaa pysyä erossa tästä saastasta, ainakin se luterilaisuuden osa, joka ymmärtää uskon kautta mitä tarkoittaa 1. Kor.6:9,10, jossa luetellaan oireita, joita kaikissa helluntalaisissakin ‘ennen’ on ollut, kun he eivät olleet vastaanottaneet Pyhän Hengen pesoa, uudestisyntyneet.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Kiitos taas Jukalle ajankohtaisesta katsauksesta. Kovassa näyttää olevan pahuus. Vaikka Jumala on kylvänyt ( Mt 13:24-30) tällä isännällä on näet vain yksi ainoa, hyvin tunnettu Vihamies – kukapa muu kuin Saatana. Ja vaikka kaste on oikea voi silti käydä näin kun seurataan himojen alkulähdettä. Sekoitettu ruumis (lat. corpus permixtum) on todellista. Se on myös todellista helluntai seurakunnissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    Mikäs on Saksan johtavan kardinaalin, paavin neuvonantajan, neuvoja jaellessa. Moni pohtii, mitä uusia juttuja saksalainen taas keksiikään. Ehkä jo tänä keväänä? Noille “Marxin opeille” olisi käyttöä, jos nk. italialainen hallintokulttuuri tökkii?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tuohan kertoo vain sen että kuka tahansa voi langeta mihin tahansa ja milloin tahansa. Simul justus et pekkaartor. Tai jotain sinnepäin..

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    En tiedä, Reijo, miten tuohon haasteeseesi vastaisin. Ehkä yhtäältä selkeästi “kyllä”, mitäpä tonkimaan katolisen kirkon toimintaa? Toisaalta en voi sanoa niin enkä myöskään “ei” – sillä aikansa kutakin mutta nyt nämä vaan tuntuvat ajankohtaisilta. Siinä on ehkä selitys siihenkin, että näitä blogeja luetaan, ei ehkä valtavasti, mutta kuitenkin. Olen kirjoittanut myös Vartijaan marraskuussa Argentiinasta, se oli pitkä katsaus historiaan. Helluntailaisuuden haasteesta vielä sen verran, että ainakin Brasilian näkökulmasta helluntailaisuus on karismaattisen katolisuuden muodossa myös katolisen kirkon sisäpuolella. Olen siis eri mieltä siitä, voiko selvän rajan vetää. Isoimmissa hyväksikäyttöskandaaleissa on ehkä jokin “inkvisitiomentaliteetti” pelottanut ihmisiä. Chilen tai Argentiinan ankara diktatuuri on jättänyt jälkiä, jotka vaikuttavat osin yhä. Katolisuuden piirissä vieroksuttiin vasemmistolaisuutta, ja oikeistolaisuuden alla tapahtui sitten muuta ikävää (Karadima etc.), eikö? Ikävä juttu, että taas näinä päivinä Chilen ongelmat nostavat päätään, kun kerrotaan että katedraalin (jo entinen) pappi on raiskannut aikuisia (Daniel Rojas, intiaani) ja nähtävästi lapsia, myös kirkon makuuhuoneessa. Ainoa rangaistus tosin oli kirkossa se, että messuja saa pitää vain yksityisesti ja 50 v täyttäneen kanssa. Onko se joku rangaistus? Paavin on pakko ottaa kantaa – tai sitten odotetaan kuvaamallasi tavalla maallista oikeutta eli Chilen syyttäjä Ariasta. Tämä on myös mm. New York Timesissa, mutta jaan Cruxin jutun linkin: https://cruxnow.com/church-in-the-americas/2019/03/06/chilean-cardinal-sued-for-alleged-cover-up-of-rape-in-cathedral/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Jukka,

    Kiitos tästä harvinaisuudesta, eli asiaan vastaamisesta, vaikka väänsinkin tai yritin vääntää rakentamaasi runkoa hengellisemmäksi. Pidän kirjoituksiasi merkittävinä. Et paisuttele, koska asioissa, aineistossa on mittaa yllin kyllin.

    Ihmettelin, lievästi, että voit kirjoittaa näin paljon ja suoraa asiaa. Yritin minäkin harjoittaa sitä, en niinkään tällä palstalla, juurikaan, mutta tuli hirveä haloo, koska se vahingoitti kirkkoa?! No, nythän on kaikki ajan tasalla.

    Ilmaisu ‘karismaattiuus’ karahtaa hieman. Kun puhutaan helluntalaisuudesta, niin palataan vuoteen 33. Sen jälkeen nimitykset/nimittelyt ovat vaihdelleet, mutta ilmiö on edelleenkin sama. En usko tekeväni väärin, vaikka kutsun tämän päivän paikallista helluntaiseurakuntaa alkuseurakunnaksi, Apostolien ja Profeettain sanoman päälle perustetuksi, jossa kulmakivenä on itse Kristus Jeesus.

    Miksi karismaattisuus särähtää, johtuu siitä, että sen ensimmäisiä ’sponsoreita’ on ollut RKK, alkaen Vatikaani 2:sta, johon kutsuttiin juuri helluntalaisuudesta eronnut David duPlessis. Hän sai katolisilta arvonimen “Herra Helluntai”. duPlessis yhtyi aktivoimaan kielilläpuhumis-ilmiön. Häntä ei ilmeisesti oltu informoitu, että jokainen katolinen on saannut mm. kieleilläpuhumisen armolahjan lapsikasteessa. Sitä oli aktivoitu rukoilemalla Madonnaa, mutta duPlessiksen lähestyminen koskien Jeesusta ja Jumalaa oli myös ok. Eli kielilläpuhuminen on yhtäkuin Roomalaiskatolista karismaattisuutta. Viisauden ja tiedon sanojakin esiintynnee, muttei ole niin dramaattisesti tunnistettavissa.

    Tärkein huomio koskien sitä, että karismaattisuus ja helluntalaisuus ei olisi selvästi rajattavissa ja näin ollen katolinen karismaattisuuskin siihen samaan sotkeutuisi, ei pidä paikkaansa. Niin Brasilian helluntallaiset kuin Italiankaan eivät ole missään tekemisissä keskenään. Ei niin kutsuttu ‘helluntalaisuus’ tarkoita kielillä puhumista, vaikka Roomalaiskatolisen kirkon karismaattisuus sitä onkin ja siksi tiivistyy.

    Miksi tähän asti ymmärretyllä helluntalaisuudella ja katolisella karismaattisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään, johtuu siitä että pelastusoppi ei toisella ole Raamatusta. Vain Jeesus on Tie, mutta se ei kulje RKK:n ‘valossa’. Jos tien alku ei ole sama, ei ole mikään muukaan samaa. Koska Jeesus on myös portti, ahdas portti, tälle Tielle, niin portinjälkeistä vaellustakaan ei ole. Ehkä liian pitkästi lyhyestä asista, mutta käytin Raamatun ja Jeesuksen käyttämiä esikuvia ja esimerkkejä.

    Jatkuvasti kuulee, että onhan katolisessa kirkossakin helluntailaisuutta jota RKK kutsuu karismaattisuudeksi. Tunnen tämän asian siellä, missä sitä pitäisi olla ja sitä ei em. maissa ole.

    Olet mielestäsi löytänyt jotain myönteistä Brasilialaisessa katolisuudessa, koskien lasten, lähinnä poikien hyväksikäyttöä. Yleensä ilmapiiri Brasiliassa on helpottuneempi, siellä on yleensä mukavampaa. Pappien törkeydet tapahtuvat tässä helpottuneemmassa ilmastossa vähemmän ahdistuneissa tunnelmissa, mutta taatusti yhtä paljon. Tämä ei ole heitto, vaan todettavissa, jos olet kiinnostunut.

    Uskon, että sinun tutkimuksesi ja raportointisi on yhteiskunnallisesti tärkeää ja edustaa kirkkoa, jakamatonta yhtä tai osaa siitä, eli kysymys on maailmasta. Kysymys ei ole Seurakunnasta, jonka kulmakivenä on Jeesus, jonka on käsketty pysymään erossa synnistä ja sitä harjoittavista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    David du Plessis on varmasti mielenkiintoinen tapaus. Karismaattisen katolisuuden katsotaan käynnistyneen USA:ssa Notre Damen yliopistolla 1960-luvulla. Löysin maininnan, että hän tuli yhdistämään näitä liikkeitä eli karismaattisuutta ja helluntailaisuutta. Itse pidät sitä kovin päälleliimattuna. Vaikea tuohon on ottaa kantaa. En kuitenkaan usko, että se toimii koska katolisella puolella paavi&Maria ovat joka tapauksessa tavaramerkkejä. Katolinen karismaattisuus liikuttaa vaikkapa Cachoeira Paulistassa kymmeniä tuhansia ihmisiä joka viikonloppu, eli isosta ilmiöstä on kyse. Brasilian katolisuuden historiaa tuntevana ajattelen että ainakin yhteiskuntasuhteissa kirkko on ollut oikealla asialla 70-80-luvuilla. No, nytpä Bolsonaroa tukemaan riensi niin Rion arkkipiispa kuin helluntailainen rukoileva pastori. Noissa maissa tapahtuu paljon, se on ainakin varmaa. Jopa Franciscus/Bergoglion arkkivihollinen, juutalaistoimittaja Verbitsky katsoo, että kristinuskon tulevaisuus on Latinalaisessa Amerikassa. Siellä ollaan ainakin vapaita ihmisten luokittelemisesta kielilläpuhuviin ja -puhumattomiin helluntaipiireissä, kiitos hyvästä huomiosta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Tarkoitukseni eikä tapani ole jankutus, mutta toistan asian, joka on keskeinen, kun väitetään katolisuudessakin olevan helluntalisuutta, tai karismaattisuutta, joka olisi yhteydessä helluntalaisiin.

      Siis tällaista ilmiötä ei ole, eikä nuo Cachoeira Paulista’ssa kokoontumiset ole muuta kuin on Italiankin katolisten karismaattisuus.

      Italian helluntaiseurakuntiin, siihen mihin itsekin kuuluin, tuli käymään katolisia karismaattisia. He yrittivät puhua kielillä rukouskokouksissamme ja muutenkin olemalla enemmän kuin helluntalaiset konsanaan. Se oli kuitenkin aina samanlaisia ihmeitä kuin Egyptin noitienkin keppien käärmeiksi muuttumiset. Eli kielet armolahjana aina rakentavat armolahjan omistavaa itseään. Poikkeuksena, mieletäni on ainoastaan ensimmäisen helluntain eri kielillä puhuminen ja kertominen Jumalan suurista teoista. Silloin tarvittiin sitä. Kielilläpuhumisnäytöksiä ei tarvita, eikä ole tarvittu. Kieliä, eli ‘siansaksaa’ saa jokainen suustaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    Lainaan CruxNow’ta lisää kun uusi juttu tuli vastaan. Katolisten pappien määrä on vähentynyt vuoden 2010 jälkeen ekaa kertaa 2017, vaikka roomalaiskatolisuus on yhä maailman suurin kirkkokunta ja 17,7 % ihmisistä kuuluu siihen. Alle 6000 tavallisten eli hiippakuntapappien ordinaatiota näyttää 1300000000 kannattajan porukassa vähältä??? Piispojen määrä on jatkanut kasvuaan, samoin maallikkoaktiivien ja länsimaissa olevien pysyvien diakonien. Olkoonkin off-topic, mutta paikallaan lukea. Pappeuden suosio pitäisi saada nousuun, se lienee selvää. https://cruxnow.com/vatican/2019/03/06/number-of-priests-declined-for-first-time-in-decade-vatican-says/ – Tätä voi sitten verrata helluntailaisten vähemmän koulutettuihin mutta aktiivisesti työskenteleviin pastoreihin. Esim. uutinen 5 vuoden takaa Brasiliasta kertoo, että yksin siellä avataan 14 000 uutta kirkkoa joka vuosi – tuplat siitä mitä katolisia pappeja vihitään koko maailmassa (!). Vertailun heikkous on tietty se, että monet noista autotallikirkoista suljetaan parin vuoden jälkeen. Mutta miksi seminaarien yli 100 tuhannesta opiskelijasta vain joitakin tuhansia ordinoidaan – ja jaksavatko he mihin asti? https://www.gospelprime.com.br/evangelicos-14-mil-igrejas-ano-brasil/

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Raunu: “Helluntailaisuuden haasteesta vielä sen verran, että ainakin Brasilian näkökulmasta helluntailaisuus on karismaattisen katolisuuden muodossa myös katolisen kirkon sisäpuolella.”

    Kiitos, että otit tämän esiin. Helluntailaisuus on kääntynyt katolisuuteen. Keskusteluja, joita käydään helluntailaisuudessa katolisuudesta, ei minun aikoinani olisi ollut puhettakaan. En tiedä aivan viime vuosista, kun on jäänyt seuraaminen väliin, onko suunta muuttunut jälleen Vatikaanista pois.

    Lukuisten karismaattisuutta edustavien kirjoista pystyy huomaamaan, miten he imevät vaikutteita katolisuudesta. Karismaattinen liike katolisuudessa on oma juttunsa, mutta selvänä pidän, että niin katolisuus kuin karismaattisuus koettavat kulkea käsi kädessä. En liitä Mänttäriä tähän liikehdintään, kun en häntä tunne enkä tiedä taustoja. Helluntailaisuudessa on monia linjoja, joista osa on mielestäni hyvinkin terveitä opillisesti.

    Nokia Mission kukoistuksen päivinä siellä kävi itse Raniero Cantalamessa tuulia haistelemassa. Ei ilmeisesti kuitenkaan pitänyt näkemästään, kun mitään yhteyttä ei syntynyt.

    http://www.cantalamessa.org/?lang=en

    https://www.youtube.com/watch?v=ZzxpZeMDn6A

    Kiitos Jukka Raunulle blogeista. Toivottavasti jaksat uurastaa tärkeässä työssä.

    Ilmoita asiaton kommentti