Arkkipiispan Leon avauspuhe Valamon luostarissa 28. 11. 2016

Tässä hieman sanan rieskaa: Karjalan ja koko Suomen arkkipiispan Leon avauspuhe kirkolliskokouksessa Valamon luostarissa 28. marraskuuta 2016.

Alla muutamia lainauksia.

Armosta

"Kolmas armoon liittyvä ortodoksinen prinsiippi on se, että koko elämä on armon täyteyttä. Ei ole armossa yksin elävien valittujen uskovaisten elämää. Kaikki me olemme osallisia kirkossa vaikuttavasta aikuisuuden ja ”Kristuksen täyteyttä vastaavan kypsyyden” (Ef. 4:13) armosta.

Tästä antropologian dogmaattisesta täyteydestä ortodoksi osallistuu ehtoollisen sakramentissa. Ja samasta syystä hän osallistuu ehtoollisesta aina vain siinä armon täyteyden lähteessä, joka on omassa kirkossa. Sellainen kristillinen yhteisö tai kirkko, joka ei kunnioita tätä ortodoksisen tradition periaatetta ja kutsuu ortodokseja omaan ehtoollispöytäänsä, ei ansaitse ekumeenista kumppanuuttamme!

Tässä yhteydessä on todettava, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokouksen keskustelulla mahdollisuudesta kutsua muihin kirkkokuntiin kuuluvat henkilöt luterilaisen kirkon ehtoollispöytään voi olla vain ekumeenisesti vahingollisia vaikutuksia."

Ortodoksisesta avioliitosta

"”Ei ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa” (Matt. 22:30).

Evankeliumin selvä linjaus avioliitosta on lohdullinen. Se kertoo sen, miten taivaan järjestys on toinen kuin se, mitä me ihmiset linjaamme."

 

"Avioliitto ei ole kirkolle kahdenkeskinen sopimus vaan jo juutalaisuudesta peritty yhteiselämän perinteinen malli, jota ei muuksi muuteta."

16 kommenttia

  • Risto Voipio sanoo:

    Arkkipiispa Leon puhe varmaan hämmästyttää monet niistä, jotka olivat nähneet luterilaisen kirkon epäkohdaksi, etteivät luterilais-ortodoksisen seka-avioliiton puolisot voi osallistua yhdessä ehtoolliselle luterilaisessa kirkossa. Erityisesti ne jyrkät sanakäänteet ekumeenisien suhteiden vahingoittamisesta, joilla ajatus Valamon kirkolliskokouksen avauspuheessa torjutaan ortodoksista kirkkoa koskevana ekumeenisena hyökkäyksenä, varmaan laittavat luterilaisen kirkon hengellisessä johdossa vetämään nyt hetken henkeä ennen kuin puhetta kommentoidaan.

    Avioliittoa koskeva puheen osa selkeytti sitä tosiasiaa, että ortodoksisen kirkon avioliittokäsitys on paljon kauempana avioliittolain jo nykyisen avioliittolain sisältämästä käsityksestä, kuin monikaan on tullut huomanneeksi. Ja se on siis kovin pitkälle erilainen jo ennen kun laki 1.3.2017 muuttuu vielä erilaisemmaksi. KP AP Leon puhe selkeytti sitä, että juridinen avioliittokäsitys ja kirkkojen oma avioliitokäsitys ovat kaksi eri asiaa ja niiden sekoittaminen keskenään – mikä on ollut tyypillistä viimeaikaiselle debatille – johtaa keskustelun puuroutumiseen vaikeasti käsitettäväksi. Tässä mielessä Leon puheenvuoro auttaa hahmottamaan kysymyksenasettelua ja sen ongelmia aikaisempaa selkeämmin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tulkaa Kaikki sanoo:

    Sekä katolisille että ortodokseille oman kirkon jäsenen osallistuminen luterilaiselle ehtoolliselle lienee ongelmallisempi asia kuin luterilaisen osallistuminen heidän ehtoolliselleen.

    Avioliittokäsityksistä: Luterilaisen teologian mukaan avioliitto on lähtökohtaisesti maallisen regimentin asia. Luther sanoo tämän asian useita kertoja. Tässä lainaus teoksesta Von Ehesachen, WA 30/3, 205: ”Kukaan ei voi kieltää, etteikö avioliitto olisi ulkonainen, maallinen asia kuten vaatteet ja ruoka, koti ja kontu, maallisen esivallan alaiseksi asetettu…”

    Vesa Hirvonen

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Joni Toivonen sanoo:

      Luterilaisen teologian mukaan avioliitto on miehen ja naisen liitto.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Kun siis näin on voi taas vain ihmetellä, miksi ev.lut. kirkkomme yleensä tarraa tähän kirkolliseen vihkimiseen, kun se näyttää aiheuttavan melkoista hämminkiä tämän spn-avioliiton yhteydessä. Ihmiset ovat laillisessa avioliitossa maistraatissa käytyään tulevan maaliskuun alussa ilman kirkkoa. Taitaa olla kyse vain aivan pelkästään ev.lut. kirkon omasta sisäisestä valtataistelusta eri näkemyksiä edustavien ryhmien välillä. Erittäin ikävää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Vesa. Ei meidän kirkossa tarvitse tietää maallisen regimentin liitoista. Ne jotka liittoutuvat maallisen regimentin kanssa saavat kyllä maallisen regimentin tarjoaman menestyksen ja hyväksynnän.

      Kirkossa avioliitto on miehen ja naisen välinen. Let s keep it simple.

      Tämä keskustelu on jo maksanut todella paljon. Voisiko Tulkaa Kaikki liike kantaa vastuuta ja kerätä omat rahat ja hankkia omat tilat joissa mies ja nais parit voisivat kokoontua omien erityispiirteidensä mukaan kirkon järjestönä. ( niinkuin jotkut kokoontuvat vaikka evankelisessa opistossa.) Tulkaa kaikki liike on tehnyt tämän asian ympärillä niin paljon työtä, että monta seurakuntaa olisi jo pystyssä.

      Tässä on sellainenkin asia, että olemme jo niskuroineet niin paljon, että Jumala on alkanut syrjiä koko vähäistä Suomen kansaa jonka voima muutenkin oli vähäinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Voipio sanoo:

      Vesa, kyllä AP Leon puheen viesti on se, että ehtoollinen on nautittavissa vain omassa kirkossa. Luterilaiselle on mahdollista päästä osalliseksi – ainakin periaatteessa – ns. jälkiehtoollisesta, jossa ehtoollisen sakramentin jälkeen jälkeen muunuskoiset voivat vanhan tradition mukaan saada viiniä ja leipää toisaalla kirkossa. Mutta se ei merkitse sakramenttiin osallistumista. Näin Suomen ort. kirkossa. Mutta Venäjän kirkossa luterilaiselle ei tarjota jälkiehtoollistakaan.(korjattu typo 29.11.16 18:32, JH)

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Hyvä Vesa H,

      .”Sekä katolisille että ortodokseille oman kirkon jäsenen osallistuminen luterilaiselle ehtoolliselle lienee ongelmallisempi asia kuin luterilaisen osallistuminen heidän ehtoolliselleen.”

      Ennen ehtoollista pappi pyytää valmistautuneita ortodoksien kirkon jäseniä osallistumaan. Siis pitää olla sekä “valmistautunut” että “ortodoksisen kirkon jäsen”. Ennen ehtoollisen saamista jokainen sanoo papille etunimensä.

      Valmistautuminen sisältää mm. täyspaaston (esim. aamupalveluksessa keskiyöstä lähtien) ja hieman käytännöstä riippuen myös katumuksen mysteeriin (=rippi) osallistumisen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tuula Hölttä sanoo:

      Risto Voipio :” Mutta Venäjän kirkossa luterilaiselle ei tarjota jälkiehtoollistakaan.”

      Kuulemani mukaan ei muutakaan ehtoollista. Ainakin muutama vuosi sitten ortodoksiystäväni kertoivat, että heiltä oli estetty ehtoollinen vanhassa Valamossa, koska Suomen ortodoksikirkko on harhaoppinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Kopioin tähän kommentin jonka kirjoitin tuonne uutisen yhteyteen (ja maksumuurin taakse).

    Arkkipiispa Leo näyttää ensin suhtautuvan kriittisesti ihmisiä erotteleviin jakolinjoihin. Hän sanoo:

    “Arvojen normittaminen on Leon mukaan johtanut aatteellisesti kestämättömiin valintatilanteisiin, koska ihmisiä kehotetaan ottamaan paikkansa luotujen rintamalinjojen mukaisesti.”

    Oman rintamalinjansa suhteen hän on kuitenkin jyrkän tinkimätön. Hän sanoo:

    “Tästä antropologian dogmaattisesta täyteydestä ortodoksi osallistuu ehtoollisen sakramentissa. Ja samasta syystä hän osallistuu ehtoollisesta aina vain siinä armon täyteyden lähteessä, joka on omassa kirkossa. Sellainen kristillinen yhteisö tai kirkko, joka ei kunnioita tätä ortodoksisen tradition periaatetta ja kutsuu ortodokseja omaan ehtoollispöytäänsä, ei ansaitse ekumeenista kumppanuuttamme!”

    On järkyttävää, että arkkipiispa Leo tulkitsee ev.lut.kirkon piispojen kutsun “kunnioituksen puutteeksi”. Kutsu yhteysaterialle on ilmeisesti sen tasoinen loukkaus arkkipiispa Leolle, että se vaarantaa jopa ekumeeniset suhteet. On vaikeaa ymmärtää myös ajatusta siitä, että “armon täyteyden lähde” olisi ensisijaisesti oma kirkko. Eikö se ole Jumala? Kristus? Jos armon täyteyden lähde on Jumala ja Kristus niin eikö se voi tarkoittaa sitä, että kaikki kristityt voivat tulla yhteiseen pöytään – tai kutsua toisiaan vierailemaan toistensa pöydissä – ja näin myös tunnustaa toisensa kristityiksi?

    Semmoista vielä ihmettelen, että toisaalta arkkipiispa Leo kritisoi “konservatismia” ja toisaalta hän on sitä mieltä, että traditioita täytyy ehdottomasti noudattaa. Tätä on vähän vaikeaa ymmärtää. Tarkoittaako se sitä, että ortodoksien traditiot (eli ortodoksien konservatismi) on hyvää, mutta muu konservatismi on huonoa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Sari R-L kirjoitti:

      “Semmoista vielä ihmettelen, että toisaalta arkkipiispa Leo kritisoi “konservatismia” ja toisaalta hän on sitä mieltä, että traditioita täytyy ehdottomasti noudattaa.”

      “Konservatismi” on yksi kristinuskolle vieraista ideologioista. Siksi sitä kritisoidaan.

      “Traditio” taas on Kirkon muuttumaton opetus, joka on ollut samaa koko Kirkon olemassa olon ajan eikä koskaan muutu. Koska Totuus ei muutu, se on nyt täsmälleen sama kuin Kirkon syntyessä ensimmäisen helluntaina. On huomattava, että Raamattu on osa Traditiota, ei erillinen auktoriteetti.

      Erilaiset harhaopit ovat synnyttäneet Kirkossa tarpeen muotoilla tarkasti dogmeja ja esim. uskontuunustuksen, jotka sinänsä eivät sisällä uutta vaan vain tarkan muotoilun.

      Odotan mielenkiinnolla miten Kirkko vastaa uuteen, laajalle levinneeseen “sekularismin” harhaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jari Haukka sanoo:

      Sari R-L kirjoitti:

      “Jos armon täyteyden lähde on Jumala ja Kristus niin eikö se voi tarkoittaa sitä, että kaikki kristityt voivat tulla yhteiseen pöytään – tai kutsua toisiaan vierailemaan toistensa pöydissä – ja näin myös tunnustaa toisensa kristityiksi?”

      Tottakai kaikki kastetut ja konfirmoidut kristityt voivat osallistua ortodoksisen kirkon ehtoolliselle kun heidät on liitetty sen jäseniksi.

      Ortodoksien kirkon ymmärrys on että se on ainoa täysi Kirkko. Muut kristilliset yhteisöt kuten latinalainen (roomalais-katolinen), protestanttiset, helluntailaiset jne. ovat siitä eronneita yhteisöjä, jotka eivät ole täysiä Kirkkoja. Ne tosin ovat kristillisiä, ja niiden kaste on pätevä, mutta valitettavan vajavaisia ja harhautuneista, toisin kuin ortodoksinen kirkko.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Tarja Aarnio sanoo:

      Jäin pohdiskelemaan Sari R-L:n kommenttia. Kiitos Jari Haukka selvennyksistä. Itse ev.lut. kirkon jäsenenä olen hiljalleen hiukan käsittänyt ortodoksisen kirkon periaatteita. Kun nyt tälläkin foorumilla jatkuvasti jankutetaan suvaitsevaisuutta, en oikein käsitä, miksi ortodoksisen kirkon traditiota mitenkään kritisoitaisi.

      Se että se pysyy tiukasti traditiosaan on mielestäni kunnioitettavaa eikä sillä todellakaan ole mitään tekemistä “konservatismin” kanssa, joka merkitsee muuta kuin “traditio”.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Helinä Iisalo sanoo:

    Sari Kristikunnan ensimmäinen suuri jakaantuminen tapahtui jo 1054, kun idän ja lännen kirkot lähtivät omiin suuntiinsa. Seuraava hajaantuninen tapahtui, kun protestantit lähtivät lännen kirkosta 1500-luvulla.

    Ortodoksien (oikea/katsomus tai oikein Jumlaa ylistävä kirkko) katsoo edustavansa aitoa traditiota, niitä perinteitä, joita kristityt noudattivat jo vanhalla ajalla. Kaikki suuret patriarkaatit olivat idän puolella vanhalla ajalla Jerusalem, Antiokia, Aleksandia, Konstantinopili vain Rooman patriarkaatti oli lännessä. Paavalin perustamat seurakunnat olivat lähinnä idän (bysantin) puolella. Myös uskontunnustukset Apostolinen, Nikaian ja Athanasiuksen muotoutuivat idän kirkolliskokouksissa. Ortodiksinen kirkko pitää perinteelleen oikeina kirkolliskokouksina lähinnä niitä kokuksia, joissa kristikunta oli vielä yhtenäinen. Ortodoksinen kirkko edustaa vanhinta perinnettä kristinuskossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Helinä Iisalo sanoo:

    Meillä on Ev.lut.kirkon johtopaikoilla (?) heikosti kristillistä traditiota ja Raamattua tuntevia henkilöitä, jotka ovat ohjaamassa omaa kirkkokuntaamme etäämmäksi muusta kristikunnasta. En ihmettele, että esim. ortodoksit kokevat itsensä loukatuiksi.

    Kari Mäkisen tohtorin väitöskirja käsitteli “Unelmaa jälkikristillisestä kulttuurista ja uskonnosta”. Arkkipiispaksi hänet valitsivat vainTurun hiippakunnan papit. Hän oli erityisesti naispappien suosikki ja voitti vain 11 äänellä Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin Miikka Ruokasen 11 äänellä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Kyllä on ikävä Jukka Paarman aikoja. Hän oli vielä vanha kunnon körttirovasti. Nykyisin ei haittaa vaikka Turusta tulisi tyhjä Pendolino.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jari Haukka sanoo:

    Poistan välittömästi henkilöihin kohdistuvat kommentit. Yksi poistettu. Eli kommentoikaa asioita ei henkilöitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jari Haukka
    Jari Haukka

    Rivijäsen Kristuksen armeijassa.