Asioiden sisäistäminen toiminnan lähtökohta

Kirjoituksessa on kiinnostuttu kirkkovuoden asioista. Loppiaisen aika muun muassa vaihtelee. Tänä vuonna se on lauantaina 6.1.2018. Loppiainen (teofania, Θεοφάνια, epifania) on joulua vanhempi kristillinen juhlapäivä. Jouluaika on alkanut 21:stä  joulukuuta ja jatkuu 13:een tammikuuta. Monille on tuttu ajantietoon kuuluva riimitys:

"Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi."

Joulun pyhien ja vapaiden jälkeen niin sanottu "arki" muistuttaa olemassaolollaan: "Härkäviikot ja reikäleivät alkavat." Työmarkkinajärjestöjen toivomuksesta loppiainen on ollut lauantaisin vuosina 1973 – 1991.  Tähän liittyen esitetään kysymys, miten Martti Luther ja Mikael Agricola pohdiskelijoina arvioisivat loppiaisen siirtoa kirkon perinteisen opin kannalta.

Joulurauha julistettiin Turussa Brinkkalan talon parvekkeelta. Joulurauhajulistus on pohjoismaisen lainsäädännön määräys, jonka mukaan on toimittava. Tilaisuus alkoi Martti Lutherin "Jumala ompi linnamme (Vahva linna on Jumalamme,  Ein feste Burg ist unser Gott)" - virrellä.  Kyseinen virsi on ollut tapana laulaa vuodesta 1903 lähtien.   Laivaston Soittokunta  ja Mieskuoro Laulun Ystävät hoitivat musiikin soittaen   Artturi Ropen säveltämän "Marsalkan hopeatorvet" -fanfaarin.

Turun kaupungin kansliapäällikkönä ja apulaiskaupunginjohtajana toiminut Jouko K. Lehmusto on lukenut joulurauhajulistuksen vuodesta 2003 vuoteen 2012.  Protokollapäällikkö Mika Akkanen on puolestaan hoitanut kunniakkaan tehtävän vuodesta 2013 lähtien:

"Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha kehoittamalla kaikkia tätä juhlaa asiaankuuluvalla hartaudella viettämään."

"I morgon, vill Gud, infaller vår Herres och Frälsares nåderika födelsefest; och varder förty härigenom en allmän julfred kungjord och påbjuden, med åtvarning till envar att denna högtid med tillbörlig andakt fira, och i övrigt iakttaga ett stilla och fridsamt uppförande."

Joulurauhajulistuksen jälkeen oli Johan Ludvig Runebergin ja Fredrik Paciuksen "Maamme (Vårt land)" - laulu. Sitten oli vuorossa vuodesta 1918 lähtien ollut Suomen puolustusvoimien kunniamarssi eli "Porilaisten marssi (Björneborgarnas marsch, sävellys lienee 1700-luvulta)", joka on myös Suomen tasavallan presidentin ja Viron puolustusvoimien komentajan kunniamarssi.

Joulurauha-asiaan liittyvä radio-ohjelma on ollut vuodesta 1935 ja televisio-ohjelma  vuodesta 1983. Ruotsin televisio on esittänyt kyseisen ohjelman vuodesta 1986. Internetin kautta ensimmäinen suora lähetys on ollut vuonna 2006. Ylen ulkomaanpalvelu on ollut viestinnässä mukana.

Joulua on vietetty monin tavoin. Joululauluja on  kuunneltu ja laulettu eri tilanteissa. Loppiaista on vietetty tammikuun alussa, ja urheilutapahtumia on seurattu viestintävälineistä. Loppiaisena kotouttamiskysymykset muistuttavat arvoista ja toiminnan tärkeydestä. Loppiainen on omistettu lähetystyölle.

Katolisissa, luterilaisissa, anglikaanisissa ja muissakin länsimaisissa kirkoissa loppiaista on vietetty keskiaikaisen  perinteen mukaisesti: itämaan tietäjien Betlehemiin saapumisen muistopäivä. Melchior-, Balthasar- ja Kaspar -kuninkaiden (tietäjien)  symboliikka eli kruunut ovat esillä Ruotsin "Tre kronor"-valtakunnanvaakunassa.

Martti Lutherin ja Mikael Agricolan tekemät Uuden testamentin kansankieliset käännöksensä ovat kulttuuritekoja, joita on tarvittu kirkon toiminnoissa. He ovat joutuneet paneutumaan esimerkiksi joulun sanoman ja loppiaisen "ytimeen". Joulun sanoma muistuu mieleen asumiskysymyksissä.

Ajattelu on tärkeä päätöksenteossa. Arvopohjaa koetellaan, kun vastataan kysymykseen, miten laadullisesti ja inhimillisesti toiminta toteutuu. Päätöksenteolla on haasteita, kun ehkäistään niin sanottua eriarvoistumista. Tavoite on yhteydessä  asioiden sisäistämiseen.

 

Vuoden 2018 terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

Kuopio

2 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Veikko

    Kiitos jutustasi!

    Oletko kuullut Mats Klingen teoriasta, että Tre kronor olisikin Suomenmaan, Sveanmaan ja Götanmaan kolmen kruunun yhdistyminen, jonka seurauksena sitten vahvistuivat niin että syntyi Suomen ja Ruotsin muodostama maa aina Suomen sotaan asti.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jumalan äiti vastasi Neitsyen tähtikuviota, jolle babylonialaiset olivat aikaisemmin antaneet nimen Elonleikkaaja ja egyptiläiset Suuri Äiti. Aurinko syntyi Neitsyen tähtimerkissä sikäli, että 24 joulukuuta oli Neitsyt nousemassa juuri horisonttiin rannikon kallioitten silhuettia vasten. Kristinuskon kaudella Marian syntymäpäiväksi nimettiin 8.9., jolloin Neitsyen tähtikuvion sirppitähti tuli esiin auringon takaa ja Marian taivaaseen astumisen päiväksi säädettiin 15.8., jolloin sama tähti painui piiloon auringon taakse. Sen lisäksi Jeesuksen syntymäpäiväksi määrättiin 25.12., kun Konstantinus Suuri oli kohottanut kristinuskon Rooman valtakunnan valtionuskonnoksi. Tämä päivä oli aikaisemmin ollut talvipäivän seisauksen kunniaksi auringon juhlapäivä. Ut: antaakin epäsuorasti vihjeen, että kyse on talvipäivänseisauksesta. Jeesus nousee Luukkaan mukaan ’kirkastusvuorelle ’ 8 päivää ´ edellisen suuren puheensa jälkeen. Jos ajattelemme, että kirkastus kuvasi 24-25 joulukuuta olevaa tapahtumaa, on huomattava, että antiikin valon juhlat aloitettiin 8 päivää ennen talvipäivänseisausta. Jeesuksen nimi onkin 888, yhteensä 24, joka viittaa tasauspäivää ja vuorokauden tunteihin ja kolmeen ristiin ja Luukkaan kertomukseen kirkastusvuoren kolmeen majaan. Johannes mainitsee 3. hetken, 6. hetken ja 9 hetken eli symmetrisesti kolme auringon asemaa. Aurinko 1)tulee huoneeseen, 2) aurinko on huoneessa ja 3) aurinko jättää huoneen. Kirkastusvuorella rakennetaan kolme majaa. Astrologia kutsui auringon ja kuun asemia huoneiksi tai majoiksi. Maja eli huone on auringon kolme asemaa kirkastumista edeltävänä, kirkastumis- ja sen jälkeisenä päivänä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Veikko Vilmi
    Veikko Vilmi

    VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL- OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys- MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit