Autiomaat metsiksi

Voiko autiomaan saada kasvamaan metsää? Ihmettelevä kysymys saattoi nousta, kun St1-energiayhtiön Mika Anttonen esitti suuren suunnitelmansa hiilidioksidin vähentämiseksi ilmakehästä ja ilmastopakolaisuuden syiden helpottamiseksi: Saharan metsittäminen Atlantin vedellä, josta on poistettu aurinkoenergialla suola (esimerkiksi Maaseudun tulevaisuus 5.8.2017).

Ajatus tuntuu samalla kertaa suuruudenhullulta ja suurenmoiselta. Mutta miksi ei? Tähän viittasi myös valtiovarain ministeri Petteri Orpo pari päivää sitten Säätytalolla Suomi-Atlantti seuran kokouksessa. Esitin hänen puheensa jälkeen kysymyksen, kuinka suomalaista osaamista voidaan käyttää ilmakehän hiilidioksidin vähentämiseen ja metsittämisen lisäämiseen. Ministeri Orpo nosti vastauksessaan esille St1:n Anttosen esittämän ajatuksen Saharan metsittämisestä. Samalla hän viittasi suomalaisen kehitysavun metsäprojekteihin Afrikassa. Suomi on vienyt ennenkin metsäosaamistaan Afrikkaan.

Dos. Veli Pohjonen esitti pari päivää sitten (HS 27.11.) lähes Saharan suuruisen alueen metsittämistä, jotta ilmakehässä olevat 550 mrd tonnia hiilidioksidia saadaan nykyistä enemmän sitoutettua uusiin metsiin. Ennen ihmisen vaikutusta hiilidioksidia oli sitoutunut metsiin 550 mrd tonnia ja ilmakehään 350 mrd. tonnia. Pohjosen mukaan metsiin pitäisi saada sitoutumaan ainakin 150 mrd tonnia lisää hiilidioksidia metsittämällä autioita alueita. Pelkkä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei riitä.
_ _ _
Israelissa puuttomia alueita on metsitetty kosteikkoja kuivaamalla ja puita istuttamalla. Israelin laaja hedelmätuotanto on tämän ansiota: suurin osa sitrushedelmistä, omenoista, rypäleistä, persikoista, aprikooseista, persimoneista, manteleista, taateleista, viikunoista - puhumattakaan vihanneksista, on kuivien seutujen keinokastelun ansiota. Vuorilta on vaikuttavaa nähdä kuivan maan keskellä vihreitä ympyröitä, halkaisijaltaan kilometrin luokkaa. Ne ovat syntyneet kastelupuomin kiertäessä pyörien varassa ympyrää. Puiden juurelle johtaa muoviletku, josta tihkuu tarkalleen säädetty määrä vettä. Varjopuolena on jokien ja pohjavesien hupeneminen. Suolattomaksi käsitellyn meriveden käyttö ratkaisee tämän ongelman.
_ _ _
Viime keväänä maailmalle levisi kuvia kukkivasta autiomaasta Etelä-Amerikassa. Harvinainen sade sai Atacaman hiekassa vuosikymmeniä tai vuosisatoja piilleet siemenet kasvamaan ja puhkeamaan sinipunaiseksi kukkamereksi. Näky oli kuin profeettojen ennustuksista: "... Silloin autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät" (Jes 32:15).

Vedellä on valtava vaikutus. Siksi Anttosen ideaan kannattaa tarttua.
Samalla kansainvälisiä säädöksiä tulee muuttaa niin, että energiayritykset voivat hoitaa ympäristövelvoitteitaan ainakin osaksi osallistumalla maapallon metsittämiseen.

14 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Pekka

    Kiitos hyvästä puheenvuorosta.

    Nykyisellään Sahara leviää hirveää vauhtia. On mielenkiintoista lukea toimista, joilla tähän ongelmaan halutaan puuttua ja tavalla jonka tekniikka jo on hallinnassa.

    Kiitos.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Arvostan Matias kommenttiasi kun tunnet hyvin Afrikan oloja. Autiomaan leviämiseen ja eroosioon auttaa vain metsittäminen. Metsiä puolestaan tuhoaa polttopuun keräääminen ja vuohien vapaa laiduntaminen. Polttopuiden keräämistä voidaan vähentää edullisilla aurinkokeittimillä – jollaisen on kehittänyt suomalainen keksijä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jori Mäntysalo sanoo:

    Tuplahienoa! Paitsi asia itsessään, hienoa nähdä Särkiön nousseen tavanomaisesta pessimismistään.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Jori kommentista. Myönnän, että aika usein menee pessimismin puolelle. Näissä ympäristöasioissa olisi kuitenkin toiveikkuus tarpeen, ettei vajota toivottomuuteen ja passiiviseen luovuttamisen ilmapiiriin. Sitä paitsi ympäristöosaamisessa harppaukset eteenpäin ovat olleet suuria, kunhan vain on rohkeutta lähteä toteuttamaan visioita – kuten Saharan metsittämistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Idea on todella hyvä. Saharan ja Gobin metsittäminen vaikuttaisi muutenkin myönteisesti ilmastoon. Asialle tehdään jo jotakin. On olemaassa suunitelma Vihreästä Vyöhykkeestä, jota on jo alettu toteuttaa, läpi Afrikan lähtien Gambiasta ja Senegalista Etiooppiaan ja Somaliaan.

    Saharalle , Gobille ja muille autiomaille olisi muutakin käyttö, projekteja, joita itse asiassa suunnitellaan ja toteutetaan ,täyttä häkää. Nimittäin, maailman energia tuntannon tarve voidaan ratkaista aurinkoenergialla. Teknolgia on jo sillä aseteella että energian tuotanto on halvempaa kun foosiilien polttoaineiden käyttö.

    Israel on todellakin onnistunut autiomaaviljelyksissä esimerkkinä muille ja Kiina, Intia ja Yhdistyneet Arabivallat ovat käyttämässä aurinikoenergiaa yhä kasvavassa määrin. Tällaiset uutiset ovat toivoa herättäviä.

    Surullisinta on se,että kaikki tämä voitaisiin toteuttaa hyvin pienellä prosentilla maailman sotilaallisiin varusteluihin menevillä varoilla, jos tahtoa riittäisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Markku toivon jakamisesta. Varustelumenot eivät ole ainoa suunta, josta rahaa löytyisi autiomaiden metsittämiseen. Kansainvälisillä sopimuksilla olisi saatava yhtiöt kompensoimaan aiheuttamaansa ympäristökuormitusta ja osallistumaan tämän kaltaisiin hankkeisiin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Saharan 8000 vanhoissa kalliopiirroksissa on kuvattu erilaisia ruohosavannien, metsien ja järven rantojen eläimiä. Näitä elinympäristöjä on siis ollut Saharassa ennen alueen kuivumista. Niin kuin on ollut ennen, niin voisi olla myös tulevaisuudessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Muistaisin lukeneeni jostain, että Saharan alla olisi myös olemassa jättimäinen vesiallas, maanalainen järvi ja jos sinne voidaan porata yhteys voidaan sitä kastelussa hyödyntää. Muta tämä voi toki olla legendaakin. Tietääkö joku tarkemmin?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Olen samoin lukenut jostain, että Saharan alla on suuret makean veden varat – tosin melko syvällä, mutta pumpattavissa pintaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Onpa mukava lukea näin yksimielistä kommentointia. Toki aihe on tärkeä eikä siitä voi juuri eri mieltä ollakaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirkolliseen ja kristilliseen kehittämiseen on vain vähän laadukkaita medioita. Jos täytämme niiden plogi- ym ja kommenttipalstat maailmaa syleilevillä, hyvää tarkoittaville mutta amatöörimäisillä “toivotaan – toivotaan” jutuilla, KotiMaa lehdenkin tehtävät ja tiedotukselliset tavoitteet alkavat entistä nopeammin unohtua. Valitettavasti Kotimaan plokikirjoituksista on muodostunut pääasiassa pienen vanhojen ukkopiirin (joista suurin osa on jo syrjässä toiminnasta ja näköalapaikoilta) rupattelufoorumi, jolla ei liene enää kovin suurta seuraajakuntaakaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Vessi, kiitos hyvästä pyrkimyksestäsi ohjata tätä sivustoa ja myös minun kirjoituksiani tiiviimmin ytimeen, kirkolliseen ja kristilliseen kehittämiseen. Oma kirjoittamiseni lähtee inspiraatiosta, ja saattaa innostua laajalla kirjolla eri aiheista. On niissä usein liittymä myös kristilliseen uskoon ( vrt. nyt Jes 32:15). Ehkäpä kuitenkin koetan välillä tähdätä enemmän uskon keskukseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Veli

      Jäin miettimään sanontaasi “toivotaan-toivotaan” jutuista. Meille Tsad -järvestä etelään asuneille kysymys Saharasta ja muista autiomaista ei kuitenkaan ole kamarifilosofian ja pelkästään vanhojen ukkojen tarinafoorumin asia, vaan mitä totisinta arkisen elämän realismia.

      Mitä tehdä kun karrelle kuivunut korsi peittää vihreän ruohon niin että karjaa on vaikea syöttää? Mitä tehdä kun karjaa kuolee veden puutteeseen?

      Mitä tehdä kun naisten päivästä yhä suurempi osa menee veden hakuun ruukku pään päällä useamman kilometrin päästä asumuksista? Mitä tehdä kun äideillä ei ole puhdasta vettä lapsilleen antaakseen?

      Mitä tehdä kun Saharan autiomaalta lähtöisin oleva hiekkapöly kulkee tuhannenkin kilometrin päähän itse autiomaasta? Miten torjua silmien ja hengityselinten vaivat näiden pölypilvien liikkuessa ihmisten ja eläinten asuinalueilla?

      Kuivana kautena monet puut pudottavat lehtensä veden haihtumisen vähentämiseksi. Valtavin vesisäiliöin varustetut palmut antavat monien haarojensa kuivettua ja ruskettua kuvana kautena luodakseen sadekautena uusia haaroja ja täyttääkseen ne vesivarastoin.

      Afrikassa metsäkato on noin kaksi kertaa suurempaa kuin muualla maailmassa. Saharan autiomaa on noin 4 800 km pitkä ja noin 1 600 km leveä. Kaiken lisäksi se leviää koko ajan hirvittävää vauhtia.

      Kamerunin kirkko tekee voimakasta evankeliointia. Sinä 17 vuoden aikana kun me Sleystä teimme siellä lähetystyötä kirkon jäsenmäärä enemmän kuin kaksinkertaistui ja vielä sen jälkeenkin on jatkanut kasvuaan kymmenessä vuodessa puolitoistakertaiseksi. Pappien määrä ylitti sadan jo vuonna 2004, vuonna 2006 se oli jo 156 ja vuonna 2007 meidän lähtiessämme se oli jo 177.

      Emme kuitenkaan ole voineet olla välinpitämättömiä luonnoltaan äärettömän rikkaan Kamerunin luonnosta. Lintulajeja on kuollut sukupuuttoon, monet luonnon eläinlajit ovat hävinneet ihmisasutuksen läheltä ja tulleet harvinaisiksi.

      Kirkkomme EELC:n, Kamerunin evankelis-luterilaisen kirkon, perussäännössä on yhdeksi tavoitteeksi määritelty työskentely luonnon hyväksi. Kyseessä ei ole korulause vaan mitä merkittävin näkökohta koko Kamerunin nopeasti kasvavan väestön tulevaisuuden turvaamiseksi.

      Hyvä Veli-Jussi. Koska väität autiomaan ongelmien käsittelyä amatöörimäiseksi, niin onko sopimatonta kysyä, olisiko sinulla tarjota asiaa tuntevampia ratkaisuja meille, joiden läheisten elämää nuo toimenpiteet mitä läheisemmin koskettavat jokapäiväisessä elämässä, ja saanko kysyä minkä verran sinulla itselläsi on ollut tai jatkossa olisi mahdollisuuksia parantaa elämän olosuhteita autiomaan kuuman syleilyn reunamailla?

      Huomaa että karttaan merkitty Tsad järvi on vain eräänlainen keskiarvo, kuivan kauden lopulla se on paljon pienempi ja sadekauden lopulla on paljon laajempi. Kaksi isoa virtaa tuo etelästä siihen vettä sadekauden antina ja kuivana kautena vesi haihtuu järvestä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Matias kun toit paikallisen näkökulman Saharan laidalla Kamerunissa, teidän toisessa kotimaassanne asuvien elämään. Siellä kysymys luonnon ja ihmisen elinolosuhteiden säilymisestä on aivan keskeinen asia, jossa autiomaan metsittäminen toisi helpotusta. Jos kerran Jumala asetti ihmisen viljelemään ja varjelemaan luomakuntaa, on se Kamerunin tai Saharan tapauksessa teologinen kysymys ja suuri käytännöllinen haaaste myös kirkoille.

      Ilmoita asiaton kommentti