Avaintenvallasta

Sainpahan kunnian taas olla todistamassa vl-liikkeen "vain me" -käsitystä, joka elää ja voi hyvin liikkeen syvissä riveissä, vaikka täällä useissa keskusteluissa ollaan yritetty vesittää tuon käsityksen olemassaoloa. Kuulin siis tällaista, kun eräs vanhempi pariskunta valisti vl-liikkeen ulkopuolista vl-uskon perusteista:

- Meillä on valta antaa synnit anteeksi.
- Meillä on Pyhä Henki.

Sitten muutamin esimerkein, kuinka joku ei-vl-pappi oli yrittänyt vl-synninpäästösanoilla auttaa jotakuta uskoon, kuitenkaan onnistumatta siinä, koska häneltä puuttui Pyhä Henki.

Sain ensimmäistä kertaa elämässäni näin elävässä elämässä kuulla selitettävän hengenpyhitysopista vastaan sananpyhitysoppi em. termeillä. Selityshän kuuluu, että vain Pyhän Hengen omaavan ihmisen kautta voi saada syntinsä anteeksi (hengenpyhitysoppi) ja pelkkä sana, ei-vl-ihmisen saarnaamana tai Raamatusta tai jostain muusta hengellisestä tekstistä luettuna, ei voi synnyttää kenessäkään uskoa (sananpyhitysoppi). Tämä asiahan oli yksi 60-luvun "pappishajaanukseen" johtavista syistä. Osa papeista oli sitä mieltä, että sana itsessään (ja sakramentit) synnyttää uskoa, oli saarnaaja sitten vl tahi ei-vl.

Asiaa perustellaan seuraavalla raamatunkohdalla: 2. Korinttolaiskirje 3:5...Meidän kykymme on saatu Jumalalta, 6 ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi. Vl-liikkeessä ymmärretään tuo sana "kirjain" tarkoittavaksi kirjoitettua sanaa. Mutta jos koko kappaleen lukee huolella, niin kyllä siinä on ihan selvästi havaittavissa se, että se tarkoittaa lakia, kymmentä käskyä. Ja mielestäni koko tuon tekstin pointti on se, että laki ja sen noudattaminen ei tuo pelastusta, vaan yksin usko Kristukseen.

Eli eilinen saldo oli se, että vain vl-uskovaisen saarnaaman synninpäästön Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi, kautta voi saada Pyhän Hengen ja elävän uskon sydämelleen.  Asiaa perustellaan Paavalin kääntymysellä; Ananias saarnasi Paavalille synnit anteeksi ja myös Korneliuksen luona tapahtuneella ihmisporukan kääntymyksellä, jossa Pietarin saarnatessa Pyhä Henki laskeutui kuulijoiden sydämiin kun he uskoivat. Mitä sanoo asiasta Luther?

Martti Luther kirjoittaa 1. sunnuntaina pääsiäisestä toisessa saarnassaan:

"On ymmärrettävä oikein Kristuksen sanat: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, ja joille te ne pidätätte, niille ne ovat pidätetyt. Ne eivät anna valtaa niille, jotka ne lausuvat, vaan niille, jotka ne uskovat. Herran sanat tarkoittavat enemmän niitä, jotka syntinsä tunnustaen ne uskolla omistavat, kuin synninpäästön julistajia. Puhujan valta ja uskovan valta eroavat toisistaan niin suuresti kuin taivas ja maa. Jumala on antanut meille sanansa ja vallan sitä puhua. Mutta siitä ei seuraa, että sana aina toteutuu. Harjoittihan Kristuskin sanan saarnaamista, eivätkä kuitenkaan kaikki, jotka sitä kuulivat, uskoneet eikä läheskään aina tapahtunut hänen puheittensa mukaan, vaikka se olikin Jumalan sanaa. Kristus lausuu nyt meille: te saatte vallan saarnata sanaa ja julistaa evankeliumia. Mutta valtaa luoda uskoa ette silti saa. Istuttaminen ja kasvun antaminen ovat kaksi eri asiaa, kuten Paavali sanoo ( I Kor. 3:6.). Meille ei ole annettu valtaa elää herroiksi ja hallita, vaan olla palvelijoina, evankeliumia saarnaamalla kehottaa ihmisiä uskomaan. Jos siis et usko, eivät sinua auta minun puheeni ja saarnani, vaikka se onkin Jumalan sanaa, etkä sinä silloin ylönkatso ja häpeile minua, vaan itse Jumalaa, kun et usko näitä hänen sanojansa."

Galatalaiskirjeen selityksissä edelleen Luther:

"Sillä minä teen teille tiettäväksi, veljet, ettei minun julistamani evankeliumi ole ihmisten mukaista; enkä minä olekaan sitä ihmisiltä saanut, eikä sitä ole minulle opetettu, vaan sain sen Jeesuksen  Kristuksen  ilmestyksen kautta.

...Mainitessaan taas, että hänen evankeliuminsa ei ole ihmisten mukaista, hän ei sillä tahdo todistaa, että hänen evankeliuminsa alkuperä ei ole inhimillinen, sehän on itsestään selvää; kerskailivathan valeapostolitkin oppiaan jumalalliseksi eikä inhimilliseksi. Mutta hän ehdottomasti kieltää oppineensa evankeliumia minkään ihmisen antamalla avulla ja saaneensa sitä minkään inhimillisen välikappaleen toimesta - niinkuin me kaikki opimme sen joko ihmisten meitä palvelemalla tahi saamme sen inhimillisen välikappaleen toimesta, mikä kuulemalla, mikä lukemalla, kirjoittamalla, maalaamalla ynnä muulla sellaisella - vaan väittää saaneensa sen suorastaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen  kautta.

...Evankeliuminsa Paavali taas sai ollessaan tiellä, matkustaessaan Damaskoon; siellä Kristus ilmestyi hänelle ja puhui hänen kanssaan. Hän on puhunut myöhemminkin hänen kanssaan Jerusalemin pyhäkössä (Ap. t. 22:17 s.), mutta evankeliumin Paavali sai tiellä ollessaan, niinkuin Luukas Apostolien tekojen 9. luvussa (6. jakeessa) tapahtuman kertoo: "Mutta nouse", Kristus sanoo hänelle, "ja mene kaupunkiin, niin sinulle sanotaan, mitä sinun on tekeminen". Hän ei käske häntä menemään kaupunkiin oppiakseen evankeliumia Ananiaalta, vaan Ananiaan piti kastaa hänet, panna kätensä hänen päälleen, uskoa hänelle sanan palvelustoimi sekä suositella häntä seurakunnalle, mutta tämän ei ollut määrä opettaa hänelle evankeliumia; sen hän oli, niinkuin hän tässä kerskaa, jo ennen - tiellä saanut yksinomaan Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta.

...Ananias itsekin todistaa sen näillä sanoilla: "Saul veljeni", hän sanoi, "Herra lähetti minut - Jeesus, joka ilmestyi minulle tiellä, jota tulit - jotta saisit näkösi jälleen" jne. (Ap. teot 9:17). Hän siis ei saanut oppiaan Ananiaalta, vaan vasta sitten kun Kristus oli hänet tiellä kutsunut, häntä valaissut ja opettanut, hänet lähetetään Ananiaan luokse, jotta hänellä olisi ihmisiltäkin todistus siitä, että Jumala on kutsunut hänet julistamaan Kistuksn evankeliumia."

"Jos tahdot saada armon, niin toimi siten, että joko tarkkaavasti kuuntelet Jumalan sanaa tai ahkerasti tutkistelet sitä, sana näet - haluan sanoa - vain SANA on Jumalan amon kulkuneuvo."

---Vanhan liiton aikainen Kornelius oli vanhurskas ja pyhä uskosta tulevaan Kristukseen, niinkuin kaikki vanhan liiton aikaiset isät, profeetat ja jumaliset kuninkaat ovat olleet vanhurskaita, saatuaan uskovaisina tulevaan Kristukseen salatulla tavalla Pyhän Hengen.

Mutta sofistit eivät tee erotusta tulevaan Kristukseen ja jo tulleeseen Kristukseen uskomisen välillä. Kornelius ei siis olisi joutunut tuomituksi, vaikka hän olisikin kuollut ennen kuin Kristus ilmaistiin; sillä hänellä oli niiden isien usko, jotka olivat tulleet autuaiksi yksinomaan uskosta tulevaan Kristukseen, - Apostolien teot, 15. luku (11. jae). Hän pysyi siis pakanana, ympärileikkaamattomana ja vailla lakia olevana, mutta palveli kuitenkin samaa Jumalaa kuin isätkin, uskossa tulevaan Messiaaseen. Mutta koska Messias jo oli tullut, täytyi apostoli Pietarin hänelle ilmoittaa, että häntä ei enää tarvinnut odottaa, vaan että hän oli jo tullut.

On varsin välttämätöntä tietää - sivumennen minä huomautan tästäkin - tämä oppi uskosta vasta ilmaistavaan ja jo ilmaistuun Kristukseen. Kun näet Kristus jo on ilmaistu, emme voi tulla autuaaksi uskolla vasta tulevaan Kristukseen, vaan meidän on pakko uskoa, että hän on jo tullut, täyttänyt kaiken ja poistanut lain. Senpävuoksi Korneliuksellekin piti tehtämän tunnetuksi uusi usko: Kristus on jo tullut, sen sijaan että hän ennen uskoi hänen vasta tulevan. Näin usko antaa tilaa uskolle: "uskosta uskoon", - Roomalaiskirjeen ensimmäinen luku (17. jae)."

"Kristus puhuu myös kirkon erikoislaadusta verratessaan taivasten valtakuntaa nuottaan tai kymmeneen neitsyeen. Näin hän opettaa kirkon olevan jumalattomien suuren joukon peittämä, jotteivat hurskaat loukkaantuisi tähän seikkaan ja myös siksi, että tietäisimme sanan ja sakramenttien säilyttävän tehonsa jumalattomienkin hoitamina." (Tunnustuskirjat VII ja VIII uskonkohta. KIRKKO)

14 kommenttia

  • Vuokko Ilola sanoo:

    Kiitos Heinolle kommentista, se oli hyvä! Toivoisin, että muutkin kommentoijat pysyisivät kirjoitukseni aiheessa, sen sijaan, että alkavat ruotimaan minua

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    No, onhan seurakunnassa avainten valta. Miksi sitä käydä täällä kiistämään? Kuka sen on vanhoillislestadiolaisilta vienyt niin kauan kun heillä on evankeliumi ja Kristus?? Nyt on kysymys asian exklusiivisuudesta, ei asiasta sinänsä.

    Miksi SRK:n pappi ei saa vakuuttaa asiaa kaipaavalle, että Jumala ei hänen syntejään muista, että hän saa uskoa “iloon ja vapauteen asti”.

    Ei sitä ole kukaan kieltänyt rukoilevaistenkaan papilta tai saarnaajalta, ei evankeliseltakaan heidän rukushuoneessaan!

    Minusta tämä keskustelu menee epäterveille poluille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Petteri Maunu sanoo:

    Jorma Ojala. Eihän blogisti ole sitä viemässä pois vl-liikkeeltä,vaan kritisoi siihen liittyvää eksklusiivista seurakuntaoppia. SRK:n johto on ottanut ja ottaa melkoisen hengellisen vastuun Kaikkivaltiaan edessä tästä seurakuntaopista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Kiitos tiedosta! En ole blogistin kirjoitukseen viitannutkaan. Pelkään, että hyvä aloitus peittyy taas sen mudan alle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Vuokko Ilola
    Vuokko Ilola

    Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suvanteissa, pyörteissä, myrskynsilmissä ja sen opetuksen läpivärjäyksessä rapiat nelikymppiseksi kasvanut naisimmeinen.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit