Avaruus laajenee

Jos ihmiskunta on joskus uskonut elävänsä laatalla, niin nyt ihminen uskoo löytävänsä avaruuden rajat. Siinä on vain se ongelma, että se raja ikäänkuin pakenee.  Toisessa kohdassa tunnustamme, että on olemassa mannerlaatat, joden päällä asumme ja ne törmäilevät toisiinsa. Minne se avaruus sitten laajenee, menee yli ymmärryksen.

Kun täällä seuraan pintapuolisesti keskustelua, jota käydään, huomaan olevani pysäkille jäänyt jo kauan sitten. Blokistiurani aikana olen havainnut keskustelun laajentuneen niin, että useasti on vaikeaa löytää yhtymäkohtia pelastusasian kanssa. Ehkä niitä ei olekkaan tai ainakaan etsitä.

Kaikki alkoi jostakin. Minun Jumalani on pienten yksityiskohtien Jumala. Hän kertoo miten alussa toimittiin. Hän loi sanallaan kaikkea muuta, mutta ihmiseen Hän uhrasi erityistä huomiota. Hän muovasi eli käytti käsiään, miten se tapahtui, en tiedä. Hän kertoi sieltä alusta asioita hyvin tarkasti. Ihminen oli yksi, josta tehtiin kaksi ja taas niiden piti muuttua yhdeksi.  Koko historian aikana on otettu yksilöitä, joista on kerrottu sekä hyvää, että pahaa.

Koska Jumala ei voinut ottaa puhtautta kriteeriksi hyväksymilleen ihmisille, Hän otti kuuliaisuuden eli uskollisuuden. Aabrahamissa näemme esikuvan siitä, miten uskollisesti hän noudatti annettua käskyä lähteä. Uskollisuus kunongasta kohtaan merkitsi sitä, että häntä seurataan silloinkin, kun tappio on silmien edessä.

Kaikesta huolimatta kaikki kulminoituu pieneen vauvaan, jonka Hän antoi ihmisten hoivattavaksi. Niin pienenä siemenenä Jumalan valtakunnan todellisuus on tullut alas taivaasta. Ja Hänet annettiin ihmisten syliin  ja he hoivasivat hänet aikuisuuteen.  Paratiisi annettiin ihmisten hallittavaksi. Sillä kerralla tehtä'vä oli liian vaikea, kun siellä oli myös toinen ääni Jumalan äänen lisäksi.  Siellä saneltiin loppulause ihmiskunnalle ja Luciferille. Ihmiselle luvattiin pelastus ja Luciferille kirous, joka astuu voimaan viimeisen tuomion yhteydessä.

Mieleeni tulee henkilö viime vuosituhannelta. Hän oli tilannut jostain sopivaa korvausta vastaan pastorin paperit taivaaseen pääsyn takuulla. Takuu perustui siihen, että yhtään valitusta ei ollut esitetty papereiden toimimattomuudesta. Olisiko tämä pääsiäisen aika se aika, jolloin jokainen hengellinen toimija voisi tarkistaa tarjouksensa aitous ja se peruste millä perusteella me itse kukin tarjoamme ihmisille vastaanotettavaksi yhtä ja toista. Scaala on laaja ja tarjonta monipuolinen. On ajatusta, että helvettiä ei ole ollenkaan ja kaikki pääsevät taivaaseen, ne jotka pitävät tuonpuoleista elämää tarpeellisena jopa mahdollisena. Toisella laidalla on pieniä ryhhmiä, jotka ovat havainneet, että vain me olemme soveliaita taivaaseen Jumalan läsnäoloon. Tässä välillä on sitten montaa väriä. Vaikka ei ihan kaikki eikä me yksin, mutta kuitenkin meidän kauttamme varmimmin ainakin paremmin kuin naapuriseurakunnasta. Kuitenkin Elämänleipä, joka tuli taivaasta alas on yksi! Hänellä on elävä ruumis täällä ja kaikki iskut mitä annamme lähimmäisellemme ovat iskuja Häneen edelleen. Hän kärsii kaikissa kaltoinkohdelluissa, vainotuissa ja vangituissa uskovissaan. Olisiko kompassin kalibroinnin aika nyt?

36 kommenttia

  • Anita Ojala sanoo:

    Lauri: “Blokistiurani aikana olen havainnut keskustelun laajentuneen niin, että useasti on vaikeaa löytää yhtymäkohtia pelastusasian kanssa. Ehkä niitä ei olekkaan tai ainakaan etsitä.”

    Näinhän se tuntuu olevan. Minulla on hyvin lyhyt blogistiura, mutta olen huomannut saman. Jos otsikosta tai alkulauseista huomaa, että blogi käsittelee hengellisiä kysymyksiä, lukijamäärä jää pieneksi. Kiistakysymykset kyllä kiinnostavat.

    Itse suhtaudun niin, että hiljaisen viikkona ja pääsiäisen aikana en kirjoita kiistakysymyksistä

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kiitos kirjoituksestanne ja muutama huomio.

      Miksi Jumala Ihmisen olisi luonut tehtävään kilvoitellakseen ikänsä perisynnin kanssa. Eikö näin Jumalan mahdollisuudet huomioonottaen ole kyse enemmän kirkkoamme vaivaasta kirouksesta.

      Valinnanvapautta ja mahdollisuus katsoa Itseään omassatunnossa Ihminen sai luomiskertomuksessa kun Jumala kielsi.

      Nämä silloin vielä orastavat kyvyt henkisissä lahjoissa ovat Ihmisen kehityksen alku vaivan kautta ja huomaan tarkoituksena olleen Ihmisen nouseminen hiljakselleen moraalisessa huomaamisessaan kuin ymmärtämisessään noustakseen ajan mittaan myös henkisessä tasossaan. Eikö juuri tätä Jeesus kirkastanut.

      Kun kirkostamme on kiinni olemme jatkuvasti samassa tilanteessa kuin kierteessä. Kirkko tarvitsee persoonallista pahaa vastapainoksi lupaamalleen Jumalan rakkaudelle, ja Armon mahdollisuuteen sen osallisuudessa, toki kun asia kohdalle sattuu. Edellinenhän tulee, ja sattuu kohdalle Jumalan salliessa.

      On erikoista kristikansan olevan kyvytöntä huomaamaan suoranaisia älyttömyyksiä saamassamme opetuksessa vaikka kirkon todistusta halukkaasti lievennetään kertomatta kuitenkaan miksi. Olisiko rahasta kysymys.

      Näin pelastumisemme asiassa kirkkomme hyväksyy idean onnenpyörästä, ja sanapelistä, tehdäkseen teologiaansa vanhaan malliin, ja mikä itse asiassa on kirkkomme uskomisen kohde sen statuksesta todistamisessa sen hallinnoimien mysteeridokmien substanssien asiassa olla ainoata oikeaa uskomme tiellä halutessamme olla yhteydessä Herraamme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Ikävimmillään kirkkomme opetus todistuksessa saa Ihmisen käpertymään omaan kaikenkattavan syntisyyden tilaan mistä on haasteellista nousta tuntemaan omat kykynsä olla produktiivinen sosiaalisessa ympäristössään tuoda lähimmäisilleen iloa ja avuntarvetta sitä tarvittaessa.

      Kun ja jos edellisessä vapauttavana on kirkkomme vapautus mielentilasta on kyseessä kaltoinkohtelu, jolloin arvoasiat eivät ole kohdallaan primäärisistä syistä tulleina ja syntyneinä vaan yhdenlainen manipulointi johon on tartuttu niin uskottaessa.

      Ihmisessä syvimmät kokemukset mielessä tulevat ja syntyvät katumuksen ja syyllisyyden huomaamisen kautta. Näin Ihminen “parannuksessa” pääsee eteenpäin ja huomaa arvotasossa korkeampia arvoja käytöksessään. Mutta edellisellä ei ole mitään tekemistä perisynnin kanssa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Ehkä ei tarvitsisi, mutta; on järkyttävää kirkkomme samanaikainen puhe Jumalan rakkaudesta luotujaan kohtaan muistuttamalla samalla Jumalan moitteesta ja kirouksesta perisynnissä. Lisäksi tarvitaan persoonallinen paha vastapainoksi Jumalan lahjoille. Sitten tarvitaan kirkkomme mysteeridokmit edellisen kanssa asioimiseen.

      Mielestäni hiukankin ajattelemalla huomaa edellisen älyttömyyden.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kristillis-fundamentalistisen näkemyksen mukaan ihminen lajina on yksin mailmankaikkeudessa tällä pienen pienellä pallolla, joka kuten koko mailmankaikeusikin, on luotu ihmistä ja paratiisia varten. Mihin siis Jumala tarvitsee koko nuo käsitämätömän valtavat maailmanakikkeuden laajenevat kulissit tähän paratiisinäytelmäänsä? Kulissit biljoonine biljoonine galakseineen ja myriardeine x myriardeine (80 miljoonaa nollaa) taivankappaleineen, joissa ei mitään elämää siis ole?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jokunen miljoona on mun käsittääkseni laitettu avaruutn ja mitä sieltä on tuotu? Muutamia kiviä. Tämä on totuus niin kauan kuin toisin todistetaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jaa, vastasit väitämään josta en esittänyt, mutta et vastannut kysmykseen, jonka esitin eli mihin Jumala on tarvinnut nuo valtavat määrät pelkkää kuollutta kiveä, siis taivaankappaleita kun voi olla luku missä on 8o biljoonaa nollaa, jos kaikki on luotu vain ihmisen kulisseiksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Minulla on ajatus: ehkä avaruuteen on varattu paljon tilaa sitä varten, että uuteen maailmaan, jonka Jumala luo tämän maailman loputtua, mahtuisivat kaikki koskaan eläneet ihmiset. Tilaa on kaikille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Mitenkäs on sitten se, että jonkin kappaleen sanotaan olevan satojen valovuosien päässä. Miten siitä voidaan saada valokuva? Sehän voi olla, että se on jo hävinnyt jonnekkin 50 vuotta sitten ja aina vain se on tährikartalla. Tuikin on mitä suurimmassa määrin uskon asia, uskoa tiedemiesten kertomukset. Niitä on niin paljon juuri siksi, että riittää tutkimista, kun ei uskota sitä totuutta, mikä on ihmisen aistein todettavissa. Kun pysytään maapallolla, meillä on kaikilla samat todistusaineistot.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Sari Weckroth: “Minulla on ajatus: ehkä avaruuteen on varattu paljon tilaa sitä varten, että uuteen maailmaan, jonka Jumala luo tämän maailman loputtua, mahtuisivat kaikki koskaan eläneet ihmiset. Tilaa on kaikille.”

      Ei täällä niin paljon ole ihmisiä elänyt, että heitä varten avaruutta tarvitsisi. Tai riippuu tietenkin paljonko jokaiselle annettaisiin tonttia avaruudesta. 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Lauri Lahtinen: “Mitenkäs on sitten se, että jonkin kappaleen sanotaan olevan satojen valovuosien päässä. Miten siitä voidaan saada valokuva? Sehän voi olla, että se on jo hävinnyt jonnekkin 50 vuotta sitten ja aina vain se on tährikartalla. Tuikin on mitä suurimmassa määrin uskon asia, uskoa tiedemiesten kertomukset. Niitä on niin paljon juuri siksi, että riittää tutkimista, kun ei uskota sitä totuutta, mikä on ihmisen aistein todettavissa. Kun pysytään maapallolla, meillä on kaikilla samat todistusaineistot.”

      Tähtien elinikä on sen verran pitkä, että huoli on melko turhaa. Jos taas puhutaan kauempana kuin miljoonien valovuosien päässä olevista havainnoista, tilanne voi joidenkin tähtien kohdalla olla toinen kuin miltä täällä näyttää. Puhumattakaan vaikkapa 27 miljardin valovuoden päässä sijaitsevasta (tai sijainneesta) supermassiivisesta mustasta aukosta, joka löydettiin äskettäin.

      Tähtitiede ja sen havainnot taas eivät ole uskon asia, kuten esität. Suosittelen tutustumaan aiheeseen kunnolla. Ei sitä tarvitse pelätä, vaikka vaikealta tuntuisi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Ei täällä niin paljon ole ihmisiä elänyt, että heitä varten avaruutta tarvitsisi. ”

      -En ajatellut käytännöllisessä vaan symbolisessa mielessä 🙂 Viestinä siitä, että tilaa varmasti on.

      Jokunen vuosi sitten kysyin eräällä toisella palstalla sitä mahtuisivatko kaikki maan päällä eläneet kristityt kultakaupunkiin, jonka mitat on ilmestyskirjassa annettu tarkasti. Kuulemma mahtuisivat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Lisäksi, ei ole mielestäni mitenkään ehdottomasti kielletty sitä mahdollisuutta, että uudessa maailmassa olisivat myös täällä eläneet eläimet…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Jaha, Sari riensi apuun. No ei siinä mitään. Mutta ajateles Sari että kaikki tällä hetkellä elävät ihmiset mahtuvat Inarinjärven jäälle että maailmanloppu saa tulla vasta mutaman miljoona vuodenepäästä ja syntyväisyydentule räjähtää ennekuin niin paljon ihmisä on että ne jatkuvasti laajenevan universumin saisivat kiinni ja täytäisvät? Ja mites, onko taivas joku ulottuvuuksista koostuva paikka ja jos on, niin onko myös ylösnousemusruumiilla jotain tilavuutta vaativa keho?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “Jaha, Sari riensi apuun. No ei siinä mitään.”

      -Mitä tämä tarkoitti?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      “että ne jatkuvasti laajenevan universumin saisivat kiinni ja täytäisvät?”

      Tosin, on otettava huomioon, että luodaan myös Uusi Taivas. Joka tuskin on laajeneva universumi.

      Joten ehkä nyt laajenevalla universumilla ei ole muuta merkitystä kuin symbolinen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    “Koska Jumala ei voinut ottaa puhtautta kriteeriksi hyväksymilleen ihmisille, Hän otti kuuliaisuuden eli uskollisuuden.” Lauri Blogissa.

    Pieni täsmennys tuohon, Jumala hyväksyy vain Kristuksen, mikään meidän kuuliaisuus tai uskollisuus ei riitä. Jeesus on sen sijaan tehnyt meidät puhtaiksi Sanansa kautta. “Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut.” Joh.15:3

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    “Näin pelastumisemme asiassa kirkkomme hyväksyy idean onnenpyörästä, ja sanapelistä, tehdäkseen teologiaansa vanhaan malliin, ja mikä itse asiassa on kirkkomme uskomisen kohde sen statuksesta todistamisessa sen hallinnoimien mysteeridokmien substanssien asiassa olla ainoata oikeaa uskomme tiellä halutessamme olla yhteydessä Herraamme.” Pekka Väisänen

    Mitä tuo onnepyörä tarkoittaa?

    Onhan ihmisen pelastus ja autuus 100% sti Jumalan hyvän tahdon ja Kristuksessa ilmoitetun Rakkauden varassa. Onnea ei tarvita pelastuksen asiassa. Evankeliumi on pian julistettu koko maailmaan. Tänään on pelastuksen päivä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Lauri Lahtinen: “Jos ihmiskunta on joskus uskonut elävänsä laatalla, niin nyt ihminen uskoo löytävänsä avaruuden rajat. Siinä on vain se ongelma, että se raja ikäänkuin pakenee. Toisessa kohdassa tunnustamme, että on olemassa mannerlaatat, joden päällä asumme ja ne törmäilevät toisiinsa. Minne se avaruus sitten laajenee, menee yli ymmärryksen.”

    Avaruustähtitieteen emeritusprofessori, Esko Valtaoja, esittää yhden tavan hahmottaa asiaa, kirjassaa “Kaiken käsikirja”, ja se kuuluu näin:

    “Yleisin kysymys, mitä minulle – ja varmaan jokaiselle kosmologian popularisoijalle – esitetään, on mihin se maailmankaikkeus oikein laajenee, tai vaihtoehtoisesti, mitä on sen ulkopuolella. Perinteinen oppikirjavastaus on, että se ei laajene mihinkään, koska sen ulkopuolella ei ole mitään. Se on aivan totta; neliulotteinen kosmos ei tarvitse ympärilleen viidettä ulottuvuutta, “tilaa”, jossa se on tai johon se laajenisi.

    Tämä on taas niitä kohtia, joissa arkijärki nyrjähtää; kun edes neliulotteinen todellisuus ei mahdu kalloon, niin vielä vähemmän viisiulotteinen. Mutta yritetän taas kerran analogian avulla. Ota käteesi aivan tavallinen paperiarkki. Tarkkaan ottaen se on tietysti kolmiulotteinen kappale, koska sillä on oma paksuutensa, mutta kuvittele paperi äärettömän ohueksi, kaksiulotteiseksi pinnaksi. (Äärettömän ohut paperihan toimii periaatteessa aivan yhtä hyvin kuin paksumpikin, pinta mikä pinta.) Missä paperi on? No, tässä kolmiulotteisessa tilassa tietysti. Paljonko se vie huonetilaa? Jos olet ottanut käteesi tavallisen aanelosen, sen pinta-ala on 297 x 210 neliömillimetriä ja tilavuus – nyt tarkkana – 297 x 210 x 0 kuutiometriä, koska oletimme sen äärettömän ohueksi. Eli paperi ei vie lainkaan tilaa, ei vaikka se laajenisi aanelosesta aakolmoseksi ja äärettömän suureksi. Mihin se sitten kolmiulotteista huonetta tarvitsee? Aivan oikein, ei mihinkään. Kaksiulotteinen pinta voi mainiosti olla olemassa ilman, että sitä ympäröi kolmiulotteinen avaruus. Ja neliulotteinen kosmos voi aivan mainiosti olla olemassa ja laajeta minkä lystää, ilman että sitä ympäröi viisiulotteinen… jokin.”

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ja kuitenkaan pelastukseen ei tarvita tuotakaan tietoa. Jostarvittaisi, niin taivaassa olisi muutama professori. Ehkä?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Eikö arkin tilavuutta pitäisi katsoa äärettömän ohuena korkeudella mikä lähestyy äärettömästi nollaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Lauri Lahtinen: “Ja kuitenkaan pelastukseen ei tarvita tuotakaan tietoa. Jostarvittaisi, niin taivaassa olisi muutama professori. Ehkä?”

      Tai sitten mitään pelastusta ja taivasta ei ole olemassakaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Nollan käyttö esimerkissä tarkoittaisi staattista tilaa jolloin arkki lakkaisi olemasta, mikä ei pidä paikkaansa.

      Singulariteetissä jatkuvassa tapahtumaketjussa nollan lähellä ollaan äärettömän lyhyt hetki ja ikäänkuin gravitoiden on mahdollista arkin puolien kääntyvän vastakkaisiksi. Edelleen tasaiset pinnat kaikkeudessa ovat lienee harvinaisia.

      Kun aika riittäisi samaa ilmiötä voisi huomata arkissa jättämällä sen pöydälle ja antamalla olla rauhassa. Auringonvalo nopeuttaa rosessia, mutta kyllä arkki siinä ohenee, haurastuu, ja lopulta häviää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Tämä on erittäin mielenkiintoista.

      Kuin myös kysymys siitä mitä oli ennen kuin oli mitään. Tai mitä oli “ennen” ajan alkua…

      Mutta en voi olla harmittelematta, kun näin suuret mielen mysteerit esitetään huolettomaan sävyyn: “Kaksiulotteinen pinta voi mainiosti olla olemassa ilman, että sitä ympäröi kolmiulotteinen avaruus.”

      Että oikein “mainiosti”. Ei ole tyhmyyden eikä typeryyden merkki pysähtyä ihmettelemään. Tunnustaa että jokin asia käy yli ymmärryksen. Ilmaista hieman nöyryyttä. Aivomme ovat pikkuriikkinen, kankeasti pyörivä mylly tämän kaiken keskellä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Sari Weckrothilta hyvä kysymys; minkä mukana aika syntyy. Aika syntyy aineen mukana, eli jos mitään ei olisi olemassa ei olisi aikaakaan tuntemassamme merkityksessä. Mistä aine on sitten syntynyt; aine on syntynyt tyhjästä, ei siis tyhjiöstä.

      Paperiasiaan lisätäkseni voidaan paperiarkki ajatella käännettäväksi torveksi jolloin ohut pää voitaisiin työntää paksumman pään läpi toiselle puolelle. Kuvitelussa äärettömän ohuessa mallissa kriittinen piste olisi hetkessä kun haitari olisi ohuimmillaan äärettömän hetken ajan ja aukeaisi siitä toiseen suuntaan. Käytännössä kierremallit aika·avaruuden havainnoimisessa ovat käytettyjä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Jäipähän mielenkiintosin asia pois eli jos sitten olisi toisenlaista ainetta kuin tuntemamme seuraisiko siitä toisenkaltaisen ajan olemassaolo.

      Näin kun meissä olisi jollain tapaa edes hitunen ainetta mitä emme ymmärrä voisimmeko seurustella ikuisuuden kanssa toisessa ajassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Lauri Lahtiselta aikaan kuuluva blogi joten kun passaa niin vielä hieman aiemmasta kommentista paperiarkin kokemuksesta ohentuessaan.

      Aiemmin kirjoitin paperihaitarin kriittisestä pisteestä ollessaan ohuimmillaan mikä on äärettömän lyhyt hetki kun sitä hetkeksi saa kutsua.

      Jatkuuko tapahtumaketju uudelleen muotoutuneena mallinsa säilyttäneenä mahdollisesti käänteisenä vaan voiko singulariteetti tässä pisteesä jakautua useammaksi ja tuloksena olisi useampi alunperin samanlainen tai sitten useampi hiukka erilaista mallia oleva arkki, ja voisiko uskoa pienempinä.

      Näin voi kysyä voisiko atomiemme hiukkasilla olla muistia järjestäytyä kovienkin paikkojen jälkeen vaan riittäisikö vähempikin tuttavuuden tunnistaminen tulla uudeksi vaikkakin hiukka erilaiseksi.

      Onneksi tämä ei ole hartauspuheeksi tarkoitettu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Psalmi 139: 16. Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.

    Näyttäisi niinkuin meillä olisi joku raja, jota emme pysty päivien kulussa ylittämään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Kaikki maailmassa eläneet eläimet ja ihmiset ja ne jotka vielä tulevat elämään ennen mailmanlopua tuskin täytäsivät edes yhdentai korkeintaan muutaman galaksin vaatiman alan, joten kun Galaksejakin on biljoonia biljoonia niin vastaamatta on yhä kysymys, JOS koko maa ja maalmankaikkeus on tehty v a i n ihmisen näyttämöksi, mihin ihmeeseen tuota tarpeetonta rekvisiittaa on Jumala tarvinnut? Tämä kysymys ei tyhjene puujalkavitseihin ja vertauskuviin. Kristinoppi ja sen uskomukset ovat vain muodostunet ja muodostettu ennen kuin maailmankaikeuden kokoa on tunnettu ja tajuttu. Heperealaiset älykkäimmät rabbit ovat sen osin kyllä tehneet, he ilmoittavat kirjallisuudessaan esim. universumissa ihmisen näkemien tähtien luvuksi 10 potenssiin 21. Nämä rabbit katsoivat myös mailmankaikeuedessa olevan muuta älyllistä elämää. “Shosan Yezod Olam” sivu 220. Ja jos tutkii ja oivaltaa Genesis 6 jakeen 4 sisällön ja sen els kryptauksen kunnolla havaitse että Raamattu phuu näistä olennoista itsekin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      ” JOS koko maa ja maalmankaikkeus on tehty v a i n ihmisen näyttämöksi, mihin ihmeeseen tuota tarpeetonta rekvisiittaa on Jumala tarvinnut?”

      -No siis, minä en tarkoittanut tuolla aiemmalla, että kaikki tila täytyisi _täyttää_ Miksi oikeastaan pitäisi? Ja jos jotain tilaa ei “täytetä”, onko se silloin “turha”? Ja miksi olisi?

      Minusta avaruuden merkitys voi olla avaruus itsessään. Äärettömyys. Koko kaikkeus on täynnä vertauskuvia ja symboleja Jumalasta, taivaasta, uskosta, ihmisen ja Jumalan suhteesta. Avaruus kuvaa Jumalan äärettömyyttä, aluttomuutta ja loputtomuutta, ikuisuutta, joka on olemassa jo nyt. Ja joka ei ole loputtomasti jatkuvaa aikaa, vaan ajattomuutta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jumala joskus osoittaa rikkauttaan mitä kaikkea Hänellä voisi olla annettavana ihmiselle, jos kiitoksella sen nautimme. Katselin erään kirkon pihakiveystä. Siinä oli ainakin sentin kerros koivun siementä. Kun puhutaan sanan kylvöstä, niin siementä saa käyttää reilusti sielläkin mitsä emme edes osaa odottaa kasvua. Tuo perisyntiasia pitäisi käsitellä ihan omana asianan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Koko kaikkeus on täynnä vertauskuvia ja symboleja Jumalasta, taivaasta, uskosta, ihmisen ja Jumalan suhteesta. Avaruus kuvaa Jumalan äärettömyyttä, aluttomuutta ja loputtomuutta, ikuisuutta, joka on olemassa jo nyt. Ja joka ei ole loputtomasti jatkuvaa aikaa, vaan ajattomuutta.

      Suurin osa tuosta symboliikasta on miljoonat vuodeyt jäänyt ja jää vain ihmisiltä näkemättä ja kokematta ja tajuamatta, että kuka tuota symboliikkaa siten katselee,JOS koko maailmanakiukkeus on tehty v a i n ihmisen näyttämöksi,kuten fundamentalistit opettavat?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sari Weckroth sanoo:

      Siis millä lailla “tehty vsin ihmisen näyttämöksi”? Se täss onkin kiehtovaa, että kaikkeus kaikkine ihmeellisine ulottuvuuksineen avautuu ihmiselle vähitellen.

      Tähän liittyen… Minusta on metkaa ajatella että on voinut olla tarkoituksenmukaista että ihminen ei tiennyt vuosituhansiin minkä muotoinen on esim niemimaa, jota nyt kutsumme Italiaksi. Ja vaikka muinaiset ihmiset olisivat tienneetkin, eivät olisi ymmärtäneet vitsiä. Italian muoto paljastui vasta aikana jolloin korkokantasaappaat oli keksitty… 🙂

      Ei meidän ole tarkoituskaan nähdä, tietää ja ymmärtää vielä kaikkea. Italian muoto voi olla pelkkä kevennys jonka havaiseminen ja oivaltaminen tuntuu meistä hupaisalta. Mutta maassa ja taivaassa on myös syvempää vertauskuvallisuutta, joka sisältää syvemmän viestin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Siis millä lailla “tehty vsin ihmisen näyttämöksi” Sillä laila kuinf undamentalistiuskovaiset uskovat ja opettavat. Että älyllistä elämää on koko maailmankaikkeudessa v a i n maapallolla ja koska ihminen on maapallon älykkäinolento on loogine johtopäätös n,että koko aailmankaikeus on siis vain tämän älyllisenolennon näytämö,joka Jumalanlisäksi onainoa,joka sen kykenee tajumaan siltä osin kuin kykenee. No minusta nämä funkut ovat vääräsä, sillä Raamattu vilisee kuvauksia olman gojjimeita, shmebereitä ja shamgareja.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen
    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit