Avioliiton puolesta!

Keskusteltaessa tasa-arvoisesta avioliittolaista kaikki tuntuvat omasta mielestään puolustavan avioliittoa. Miten on mahdollista, että avioliiton puolustaminen johtaa päinvastaisiin näkemyksiin. Ongelma ei ratkea vaikka avioliitto varustettaisiin atribuutilla kristillinen. Mikä on se kristillinen avioliittokäsitys, mitä kukin puolustaa.

 

 

Lukiessani tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien argumentaatiota minulle tulee seuraava tunne. Jumala on luonut ihmisen vastaamaan ihmisen ideaa, joka on heteroseksuaali hedelmällinen mies tai nainen. Ihmisen tehtävä on toteuttaa avioliiton ideaa, joka on miehen ja naisen elinikäinen liitto. Kirkon opetuksen tehtävä on opettaa tätä luomisessa annettua (ikuista) ideaa vaikka yhteiskunta muuttaisikin käsityksiään.

 

Tässä ajattelussa syntiinlankeemus selittää sitä, että elävässä elämässä tämä ei aina toimi. Voidaan ajatella suoraan niin, että homous ja lesbous ovat syntiä. Tai sitten ne nähdään sairautena tai vajavuutena, jotka ovat synnin seurausta. Kysymys on avioliiton idean puolustamisesta. Tämän ymmärretään automaattisesti tarkoittavan myös avioliittojen puolustamista.

 

 

Toisaalta voidaan lähteä siitä, että Jumala antoi ihmiselle tehtävän elää sosiaalisena olentona toisten ihmisten kanssa. Tähän kuuluu se, että ihmiset sitoutuvat pitämään huolta toisistaan. Tähän sitoutumiseen kuuluu tavoitteena uskollisuus ja elinikäisyys. Sitoutumisen rajoja säätelee kulloinenkin kulttuuri: jossakin voi olla useita vaimoja tai useita miehiä; meidän kulttuurimme on kauan tunnustanut yhden miehen ja yhden naisen liiton avioliitoksi. Nyt yhä laajemmin ajatelleen, että avioliitto voi olla myös kahden miehen tai kahden naisen sitoutunut suhde.

 

Tässä ajattelussa ei ole ikuista ihmisyyden tai avioliiton ideaa, jonka toteuttaminen tai johon pyrkiminen olisi ihmisen velvollisuus. Mutta tässä on velvollisuus — Jumalan käsky, jos niin halutaan sanoa — pitää huolta toisesta, olla toiselle uskollinen, antaa hellyyttä ja saada hellyyttä, pitää toisia ihmisiä lähimmäisinä. Syntiinlankeemus näkyy näiden velvollisuuksien rikkomisina.

 

 

Kysymys ei ole siitä, kumpi on uskollinen Jumalan yleiselle ilmoitukselle, Raamatulle tai Jeesuksen opetukselle. Kysymys on niistä filosofisista edellytyksistä, joilla Raamattua luetaan ja maailmaa katsotaan.

 

83 kommenttia

  • Juha Kajander sanoo:

    Entäpä jos tehtäisiin päinvastoin ja otettaisiin kaikilta pois oikeus soilmia avioliitto? Toisin sanoen, säädettäisiin kaikkia koskeva laki rekisteröidyistä parisuhteista. Tasa-arvohan toteutuisi myös sillä tavoin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jusu Vihervaara sanoo:

    Tottakai olet Jusu Vihervaara vaatimassa ihmisyyteesi kuuluvia etuoikeuksia (Tuomo Hirvi)

    Mitä sellaista etuoikeutta minä olen vaatimassa, mitä muilla ei olisi?

    En käsitä, miten sinun pituutesi liittyy tähän keskusteluun millään tavalla. Onko Suomessa muka jokin laki, joka syrjii pitkiä ihmisiä?

    Varmaan huomasit, että sinä et perustellut näkemyksiäsi millään tavalla ja minun perusteluihinkin puutuit vain niitä nälvimällä. Ja lopuksi poistut marttyyrinä alttarilta vaikka aloitit keskustelun syyttämällä minua siitä, että minä en perustele sanomisiani.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Wallentin sanoo:

    @ Jusu ja Panu

    Jusu Vihervaaraltakin näyttävät paukut loppuneen ihan alkuunsa ja ollaan vasta alkumetreillä tässä asiassa. (Tuomo Hirvi)

    Taisi pohojanmaan jättilääseltä paukut loppua heti alakumetreillä, vaikka ollahan niin isoa miestä, jotta. Ihan kaksmetrinen pohojalaanen, hui:o.

    Ilmoita asiaton kommentti