Avioliitto Raamatun valossa 2a

SUURI PROFEETALLINEN SALAISUUS  (Luomisprosessi ja ihminen)

1 Ms 2:8-9, 15, 18-24
8. Ja Herra Jumala istutti paratiisin (gan) Eedeniin, itään, ja asetti sinne ihmisen, jonka hän oli tehnyt (jaatsaar ‘muovannut’).
9. Ja Herra Jumala kasvatti maasta kaikkinaisia puita, ihania nähdä ja hyviä syödä, ja elämän puun (eets ha-chajjiim) keskelle paratiisia, niin myös hyvän- ja pahantiedon puun (eets ha-da'at toov vaa-raa').
15. Ja Herra Jumala otti ihmisen ja pani hänet Eedenin paratiisiin viljelemään ja varjelemaan sitä (le-ovdaah uu-le-shomraah).
18. Ja Herra Jumala sanoi: “Ei ole ihmisen hyvä olla yksinänsä, minä teen hänelle avun (eezer), joka on hänelle sopiva”.
19. Ja Herra Jumala teki maasta kaikki metsän eläimet ja kaikki taivaan linnut ja toi ne ihmisen eteen nähdäkseen, kuinka hän ne nimittäisi; ja niin kuin ihminen nimitti kunkin elävän olennon (nefesh chajjaa), niin oli sen nimi oleva.
20. Ja ihminen antoi nimet kaikille karjaeläimille ja taivaan linnuille ja kaikille metsän eläimille. Mutta Aadamille ei löytynyt apua, joka olisi hänelle sopinut.
21. Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen (tardeemaa, kreik. ékstasis), ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.
22. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.
23. Ja mies sanoi: “Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon miehettäreksi (iishshaa), sillä hän on miehestä (mee-iish) otettu”.
24. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.

Kertomus vaimon luomisesta on suuri profetia Kristuksesta ja Hänen seurakunnastaan (Ef 5:31-32). Tässä täyttymyksen valossa ylläoleva teksti tulee hyvin ymmärrettäväksi. Samalla voimme tehdä tärkeitä huomioita myöskin ajallisen, miehen ja naisen välisen liiton asettamistapahtumasta.
Ennen tekstimme lähempää tarkastelua meidän on syytä todeta eräitä luomiskertomuksen kannalta tärkeitä näkökohtia.

Luomisprosessi ja ihminen

Alussa Jumala ei suinkaan tehnyt kaikkea valmiiksi. Hän tarkasteli luomaansa kokonaisuuden valossa ja totesi sen hyväksi (1:31). Hän määräsi valon tulemaan, maan tuottamaan ja ihmisen lisääntymään ja tekemään maan itsellensä alamaiseksi (1:3,11,20,24,28).
Vaikka Jumala näki, että valkeus oli hyvä, totinen valkeus tuli (ja tulee) maailmaan vasta Jeesuksessa Kristuksessa (Jh 1:9). Maa ei kasvanut alussa kaikkialla vihantaa ruohoa, sateet eivät vielä heti tulleet (2:5), kun ihminen (hepr. aadaam) luotiin. Eläinkunta oli vielä alullaan. Maa ei ollut ihmisen tullessa suinkaan alamainen, vaan kaikessa hänen itsensä tuli tutkimalla ja työtä tekemällä oppia tuntemaan Luojansa käsiala (2:19-20).
Paratiisikaan ei ollut valmis ja täydellinen, niinkuin tavallisesti kuvitellaan. Tulihan ihmisen sitä viljellä ja vartioida (2:15). Tämä tuli tapahtua Jumalan työtoveruudessa, kuten edellä (ks. s. 6) totesimme. Paratiisin paikka oli maantieteellinen, Eufrat- ja Tigris- virtojen latvoilla, idässä sijaitseva (2:8,10ss). Paikka ja olosuhteet olivat ihanteelliset. Se oli Jumalan antama tukikohta, alkukoti, mistä käsin ihmisen tuli tehdä maa itsellensä alamaiseksi. Herra itse oli pannut istutus- ja viljelystyön alulle ja ihmisen oli sitä jatkettava.
Paratiisi-sana tulee persian kielestä ja merkitsee istutettua puutarhaa, alkukielen, heprean, vastaava sana on gan, sama merkitys. Puutarha olisi siis oikea käännös, mutta toistaiseksi käytämme paratiisi- sanaa, koska uskonnollisessa kielenkäytössämme siihen on totuttu.
Keskellä paratiisia kasvoi elämän puu. Se on Raamatun mukaan kaiken viisauden, vanhurskauden, täyttymyksen ja luovan Elämän Sanan lähde (Snl 3:18; 11:30; 13:12; 15:4). Aadamilla oli siis kaikki mahdollisuudet saattaa koko maa paratiisilliseen olotilaan.

Tämä onkin ihmisen kutsumus: saattaa Jumalan työtoverina täydelliseksi Hänen aloittamansa työ.

Mutta sitä ennen ihmisen itsensä on kasvettava “täysin valmiiksi palveluksen työhön”, saavutettava Jumalan Pojan tuntemisessa täysi miehuus, Kristuksen täyteyden täyden iän määrä (Ef 4:12-13).

Kunnes tämä tapahtuu, toisin sanoen, kunnes ‘avioliitto’ Herran Jeesuksen Kristuksen ja Hänen morsiamensa, uskovien ihmisten välillä astuu täydellisesti Karitsan häätapahtumalla voimaan (Ilm 19:7), siihen saakka koko luomakunta huokaa ja ikävissään odottaa Jumalan lasten ilmestymistä (Rm 8:19-23).
Ajallisesti tarkasteltuna Jumalan luomistyö on siis vielä kesken.

Jumalallinen näkökulma on toinen. Hepreankielen sana baaraa tarkoittaa sellaista luomista, mihin vain Jumala pystyy, kutsumaan olemattomat oleviksi (Rm 4:17). Tämä verbi on 1 Ms 1:1:ssä (sen lähinnä tarkka käännös olisi: Alussa Jumala on luonut taivaan ja maan) muodossa, mikä merkitsee lopullisesti suunniteltua ja päätettyä, loppuunsaatettua työtä.

Tässä mielessä Jumalan työ ei voi koskaan ollakaan keskeneräistä, vaikkakin ajallisesti se voi koskea yhtä hyvin menneisyydessä kuin tulevaisuudessakin tapahtuvaa. Tätä menneisyyden ja tulevaisuuden aspektia ei tietenkään suomen kielen perfekti on luonut pidä sisällään. Sanatarkka käännös silti antaa lukijalle oikean lähtökohdan ymmärtää, mistä on kysymys.
Jumala on siis tämän luomistyön pannut alulle ja sen lopputuloksen myös edeltä päättänyt ja nähnyt sen “sangen hyväksi” (1 Ms 1:31). Tärkeää on myös huomata, ettei ainoastaan loppu ole “sangen hyvää”, vaan aivan alusta, ensimmäisestä päivästä lähtien Jumalan silmissä kaikki Hänen luomansa on hyvää (1 Ms 1:4,10,12,18,21,25).
Ihminen on asetettu tämän luomisprosessin keskelle, ei suinkaan vain passiivisesti mukana olevana, vaan aktiivisesti Jumalan työtoverina, Hänen yhteydessään pysyen, työskentelemään ja näkemään sen hyväksi, minkä Jumalakin hyväksi näkee (1 Ms 2:15).
Sana “viljelemään” (hepr. aavad) merkitseekin oikeammin tehdä työtä, palvella. Tämä palvelutyö ja vartioiminen tarkoitettiin tapahtumaan nimenomaan Eedenissä, mikä heprean kielessä merkitsee "suloisuutta", "iloa", "ihastusta", sumerin kielessä vastaava sana edinu merkitsee "erämaata".
Molemmat merkitykset sopivat, sillä juuri siellähän, erämaassa, Pyhä suloisuuden Henki liikkuu (hepr. merachefet on partisiippimuodossa ja käännettävä preesensillä!) läsnä olevana vetten päällä (1 Ms 1:2; 2 Ms 2:7).

Tähän liittyen on mielenkiintoinen havainto (W. Schmauch, 1951), että Vanhan Testamentin ilmaus “erämaassa” on Uudessa Testamentissa yhteydessä sanontaan “Kristuksessa”. Niinpä “voidaan siten sanoa, että Kristus on meidän autiomaamme” (Teinonen, Paratiisi ja sen kaupunki, 1989).

8 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Elän Kristillisessä avioliitossa. Minulle riittää yksi vaimo, jonka kanssa minulla on yhteisiä lapsia.

    Reino, olen ymmärtänyt, että olet monivaimoisuuden kannattaja, vai oletko? Miksi sinusta miehellä pitäisi olla oman vaimon lisäksi muita vaimoja?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä,

    Sanot:”Elän Kristillisessä avioliitossa. ” Niin minäkin!

    Sanot: “Minulle riittää yksi vaimo”. Niin minullekin!

    Sanot: ” jonka kanssa minulla on yhteisiä lapsia.” Niin minullakin! Varmuuden vuoksi lisään: En harrasta, enkä ole koskaan harrastanut ns. syrjähyppyjä! Siksi ei ole myöskään ns. “lehtolapsia”! Ei niitä tyhjästä synny, mutta juorut kyllä syntyvät (Mt 5:11)!

    Olet ymmärtänyt ja kyselet: “Reino, olen ymmärtänyt, että olet monivaimoisuuden kannattaja, vai oletko?” En ole enkä ole koskaan ollut!

    Ymmärryksessäsi ja sisälukutaidoissasi lienee jotain vikaa! Vai oletko kuunnellut “alakerran Jennin” rohvetioita? Vai oletko sydänjuuriasi myöten loukkaantunt, kun kehotin Sinua,mallikelpoista,oikeaoppista ja aina oikeassa olevaa, jaloa kristittyä joissakin kommenteissani parannukseen ja jouduin poistamaan joitakin kommenttejasi?

    Kyselet vielä: “Miksi sinusta miehellä pitäisi olla oman vaimon lisäksi muita vaimoja? Enpä minä ole koskaan tuota mieltä ollut, että oikein “pitäisi olla”!

    Jos olen harrastanut Raamatun ja avioliiton historian sisälukutaitoja, mitä näistä lähteistä juostessakn voi lukea, eihän tämä merkitse, että minun tulisi tehdä samoin. Raamattu ei tällaista käske tekemään!

    Totesin tuossa jossain kommentissani, että Jaakobilla oli yhtä aikaa neljä vaimoa ja koko Israelin valittu heimo on syntynyt heidän jälkeläisistään ia että Aabrahamilla oli useita sivuvaimoja Saaran lisäksi, mutta en ilmoittanut, että minun tulisi tehdä samoin.

    Kuningas Daavidilla, josta Herra itse todisti, että hän on “sydämeni mukainen mies”, oli perimätiedon mukaan yli 3oo vaimoa ja esimerkiksi Luther ja Melankton hyväksyivät molemmat kuningas Philipin kaksivaimoisuuden. Neuvoipa Luther lähettämään toisen vaimon joksikin aikaa paikkakunnalta pois, kunnes kohu vaimenisi. Aapeli Saarisalo kertoi minulle, että tuolla Neegevin eräässä kibbutsissa on kristitty kibbutsinjohtaja, jolla on kaksi vaimoa ja hyvin menee.

    Lopeta trollin hommat, kivien heittelyt (Jh 8:7) ja tee parannus! Jumala on hyvin tarkka silmäteristään!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Haluan selventää, viitaten tuohon edelliseen plogiin Heinilälle, että toivon arvoisia kommentoijia keskustelemaan asioista, joista plogissani kirjoitan ja noudattamaan muutenkin sääntöjä! Kiitos!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Reino, kiitos vastauksista. Jos ymmärsin oikein edellisistä kommenteistasi, niin sinun mielestä miehelle ei saa olla useampia vaimoja eli et kannata jalka- tai sivuvaimoja. Ymmärsinkö oikein?

    Viittaamassasi edellisessä blogissasi kirjoitit: Reino: “Sosiologiassa puhutaan polygamiasta (moniavioisuus, jota ei Raamattu hyväksy), polygyniasta (monivaimoisuus, Raamatun ihmisten kesken tätä esiintyy verraten runsaasti), polyandriasta (monimiehisyys, ei hyväksytä Raamatussa)”.

    ps. en ole loukkaantunut, vaikka poistit aikaisemmin kommenttini, joista jossain oli apostoli Tuomaksen todistus ylösnousseesta Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta. Yhdessä oli lainaus Raamatusta Karitsan häistä. Blogisti voi vapaasti poistaa kommentteja, joihin meillä kommentoijilla ei ole sananvaltaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    “Jumalan Sana saavuttaa päämääränsä! Tätä harvoin kuulee, mutta juuri näin ajatuksen voi Raamatusta löytää. “Jumala sanoi ja tapahtui niinkuin Herra sanoi.”

    Tuo on tärkeä, ymmärtää, että ihmisen todellisuudessa ja Jumalan todellisuudessa on kaksi puolta. Me näemme vain tapahtumat ajallisessa kontekstissa, mutta Jumala näkee kaiken jo valmiina. Jos ymmärsin oiken mitä kirjoitit. Raamatun kuvaama ilmaisut ennaltamäärääminen ja edeltätietäminen Ovat järjelle mahdottomia käsitteitä, mutta uskolle avain selkeitä. Itse en näe kehitysopille mitään sijaa Raamatussa, mutta valmiiksi saattaminen suunnitelman mukaan on selkeä ja Raamatullinen kuva olevaisesta. Me olemme Jumalan teko ja jokainen ajallaan, minutkin on valmistettu ja tehty jo ennen kuin synnyin, näin Raamattu selkeästi opettaa.

    Kiitos jälleen hyvästä blogista Reino.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    Toivoisin myös luomiskertomukseen kiinteästi kuuluvan ‘kylkiluun’ avaamista. Sana kun ei tietääkseni tarkoita vain yhtä rintakehän monista luista vaan pikemminkin ihmisen koko kylkeä, puolikasta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Tuo on tärkeää, mutta Adam oli ihminen, josta nainen otettiin, se on myös tärkeää huomata. Ilman naista maailmassa ei olisi kuin yksi ihminen. Ilman Jumalaa ei olisi meistä eikä naista, joten Jumala loi ihmisen, mieheksi ja naiseksi. Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Paratiisi Edenin Gan-puutarhan kirjaimien G ja N nimet ovat ’kala’ ja ’kameli’ ja muut merkitykset ovat mm. aidattu puutarha sanajuuresta, joka merkitsee yrttitarha, myös suljettu puutarha; viimeksi mainittu viittaa nuoreen siveään neitoon, jonka ’tarha’ on vielä suljettu, so. että neito on neitsyt. Tässä mielessä onkin mielenkiintoista, että sana geeni nykyhepreassa on myös gan ja että sukupuolta tarkoittava moderni latinan sana genus on selvästi samaa juurta. Genitalis oli roomalainen synnytyksen jumalatar. Suljetusta puutarhasta kerrotaan Laulujen laulun luvussa 4 jakeessa 12-14:

    12. Mies: Rakkaani, valittuni! Sinä olet suljettu puutarha, lukittu tarha, sinetöity lähde, 13. paratiisi, jonka purojen äärellä kasvaa granaattiomenoita, monia maukkaita hedelmiä, hennaa ja nardusta, 14. nardusta ja sahramia, kanelia ja mausteruokoa ja suitsukepuita, mirhaa ja aloeta, kaikkein parasta balsamia. 15. Sinä olet puutarhan lähde, elävän veden kaivo, johon virtaavat Libanonin vuorten vedet! Merkittävää on, että paratiisi sanaa gan käytetään myös koko ihmisestä ja tässä lienee yksi avain myös paratiisikertomuksen avaamiseksi. Sillä sanamukaisesti kääntämättä jätetty paratiisin puutarhan nimi Eden merkitsee intohimoa, nautintoa. Sanajuurena on kiehumiseen viittaava ad josta johdetaan myös taipuisuutta ja pehmeyttä tarkoittavat adjektiivit. Tässä mielessä kirjainsymbolit ovat kuvaavia: A:sta Ajin eli ’lähde, D:stä dalet eli kolmio, kieli ja N:stä nun eli kala. Piirroksina voisimme siis kuvata intohimoa soikiolla, joka vastaa sekä lähdettä, silmää että kalaa ja soikion yläosaan voimme piirtää pienen kolmion ja hieroglyfi kuvaamassa intohimon lähdettä on valmis.

    Huomattavaa on myös, että Vanhan testamentin Laulujen laulussa esiintyy myös varsinainen sana Paratiisi, Pardes,’, jonka juuri ei ole kuten luulisi kreikan paradeioksessa eikä hepreassa vaan sanskritin sanassa paradeca, joka merkitsee talon lähellä olevaa puutarhaa. Heprean pardes-puutarhassa kasvaa granaattiomenoita ja onkin luultavaa että ns. ’paratiisihedelmä’ on kirjaimellisessa mielessä ollut granaattiomena, mutta ajatellen Intiaan palautuvaa pardes-juurta ja ’kielletyn hedelmän’ symboliikkaa on mahdollista, että ’omena’ onkin ollut pomelo-hedelmä, nykyisen greipin esi-isä, koska pomelo muistuttaa päärynää ja kasvaa Induslaaksossa.

    Paratiisi-kertomuksessa ’elämän puu’ kääntyy myös ’elämän sauva’ ja kun se seisoi ’keskellä paratiisia’ eli ’intohimon kaivoa’, lähdettä tai puutarhaa ja kasvoi rypäleen muodossa ’hedelmiä’ joita vastaavat sanat viittaavat myös heprean sanaan ashka (kives) ei ole vaikea ajatella, mitä vertauskuvastolla on tarkoitettu.

    Eedenin paratiisia ei ole varmasti löydetty, mutta viitteitä siitä on saatu juuri niiltä paikoilta, missä Edenin Raamatun mukaan tulisi sijaita. Geologit ovat havainneet kahden eroosiorotkon noudattavan Paratiisin jokien reittejä. Tohtori Juris Zarins on esittänyt, että Eedenin puutarha onkin Persianlahden pohjoisten vesien alla. Zarins katsoo, että vedenalaiset rotkotovat Piison -joen jäänteitä ja että nykyinen Karun-joki on vanha Giihon. Raamatun Eedenissä on olut neljä jokea, yksi niistä yhä tunnettu Eufrat. Eufratin rannoilla on ikivanhasta ihmisasutuksesta runsaasti jälkiä. Jälkiä on myös suurtulvasta – 3 metriä paksu mutakerros: alla myös vanhaa asutusta. Tulva tapahtunut kolmannella vuosituhannella ja se ei sovi yhteen Raamatun vedenpaisumuksen tapahtuma-ajan kanssa. Raamatulliset tutkijat pitävät kuitenkin kiinni siitä, että vedenpaisumus oli maailmanlaajuinen he ovat esittäneet monia muita vedenpaisumusta tukevia seikkoja, jotka ne eivät kuulu arkeologian piiriin.

    “Hyvän ja pahan tiedon puu”, jonka hedelmiä Aadamilla ja Eevalla ei ollut lupa maistaa, saa vastaavuuden taas niissä kasveissa, jotka Enki oli syönyt ja joiden takia tuli Ninhursangin kiroamaksi. Myös Herra kirosi Aadamin ja Eevan, jotka olivat langenneet kiusaukseen syödä ’omena’. Voi myös verrata sumerilaisten kertomuksen paikkaa, missä Enkin ruumiinosat parannetaan, raamatun Genesikseen koskien Eevan muodostamista. Parannettuaan ensin monta Enkin jäsentä sanoo Ninhursang: “Veljeni, mikä sinuun koskee?” Ja Enki valittaa: “Kylkiluutani särkee.” Ja Ninhursang lohduttaa: “Olen saanut aikaan, että Nin-ti syntyy sinulle.” Nin-ti -jumalatar muovataan siis Enkin kylkiluun tähden.

    Eeva, Havah, luotiin Aadamin ‘kylkiluusta’. Havah tarkoittaa heprean kielessä ”Elämän antaja”. Näin Eevan kerrotaankin Raamatussa olleen ” kaiken elävän äiti.” Sumerissa kylkiluuta vastaava käsite on ti. Mutta sumereilla on toinenkin sana ti, joka viittaa elämän antamiseen.. Jumalatar Nin-tin syntymä edellyttää Enki-jumalan kylkiluun parantumisen. Nimi Nin-ti tarkoittaakin ‘Kylkiluun herratar’ että ‘Herratar, joka antaa elämää’. Genesiksesä on siis nähtävissä runsaasti sumerilaisia motiiveja. Kypros paratiisina Kyprokselta etelään on meren alta löydetty raunioita, joiden arvellaan kulunen muinaiseen Edeniin. Tulkinnalla on myös vahvat raamatulliset perusteet. Kyrpos sijaitsee 33 –pituusasteella ja 33 on uuden adamin eli Jeesuksen yksi tunnus. Uuden Eevan eli Maria Magdalenan tunnus on Venus, jolle omistetaan kupari (Adamille rauta). Adamin ja Eevan yhteinen lukuarvo on 64, joka on myös kuparin atomipaino. Naisen verenkierrossa onkin enemmän kuparia kuin miehen, mutta erikoista on se, että esim. Simpukan verenkierto on kokonaan kupariin perustuva ja veri on tällöin sinistä. Venus saakin mytologoissa sinisen värin kuten Mariakin. Afrodite saapui Kyprokselle eli kuparisaarelle nimenoman simpukankuorella. Shell ei ole sattumalta valinnut tunnuksekseen simpukankuorta, eikä sattuma ole sekään, että nimen omaan Raamatun luomiskertomuksen ensimmäisen lauseen lukuarvo 12701 on sama kuin 12 Venuksen kiertoa. On mahdollista, että Dilmunilta on aikanaan siirrytty juuri Kyprokselle, jota vastapäätä rannikolla on myös Ras Samras, mistä on löydetty vanhimmat heprealaiset tekstit.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reino Marjakangas
    Reino Marjakangas

    Varsinaisen leipätyöni olen tehnyt peruskoulun luokanopettajana eri puolilla maata. Työni ohella olen pikku ikäni (ikävuosia kertynyt vasta vähän yli 80 vuotta) tutkinut aktiivisesti Raamattua, sen alkukieliä, selitysopia ja teologiaa, lukenut paljon edellisten aiheiden lisäksi myös kirkkohistoriaa, kulttuuri-. ja filosofianhistoriaa, uskonnonhistoriaa, huomatakseni iän karttuessa todeksi Raamatun sanan: Tieto katoaa (ainakin päästäni, hah!). Äskettäin sain painosta kirjani "Avioliitto Raamatun valossa". Aineiston kokoamisessa ja kirjoittamisessa taisi vierähtää yli 50 vuotta, hitaasti hahmottava kun olen. Kirja on itse asiassa selitystä Raamatun ensimmäisiin kymmeneen lukuun (1.Ms 1-10) luomisesta lähtien. Jos ketä kiinnostaa, voi kirjan avulla tutustua tarkemmin ajatteluuni. Kirjani ei ole ehtinyt kaupan hyllyille, mutta allekirjoittaneelta sitä voi tiedustella lähemmin, sähköposti reino.marjakangas(at) lahetyspalvelu.fi, puh 0400 684 344. Annankatu 18, 49400 Hamina.