Avioliitto Raamatun valossa 3a

SYNNIN SYVIN OLEMUS ON AVIORIKOS

1 Ms 2:16-17
Ja Herra Jumala käski ihmistä sanoen: “Syö vapaasti
kaikista muista paratiisin puista,
17. mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö, sillä sinä
päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman
(moot taamuut)”.

1 Ms 3:1-61.

Mutta käärme oli kavalin (aaruum) kaikista kedon eläimistä,
jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle:
“Onko Jumala todellakin sanonut: ‘Älkää syökö kaikista paratiisin
puista’?”
2. Niin vaimo vastasi käärmeelle: “Me saamme syödä muiden
puiden hedelmiä paratiisissa,
3. mutta sen puun hedelmästä, joka on keskellä paratiisia, on
Jumala sanonut: ‘Älkää syökö siitä älkääkä koskeko siihen,
ettette kuolisi (pen-temuutuun)’.”
4. Niin käärme sanoi vaimolle: “Ette suinkaan kuole (loo-moot
temuutuun ‘ette kuolemalla kuole’);
5. vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte,
aukenevat teidän silmänne, ja te tulette (vii-hejiitem, huom!
verbistä haajaa ‘tulla joksikin’) niinkuin Jumala (ke-Eloohiim)
tietämään hyvän ja pahan”.
6. Ja vaimo näki, että siitä puusta oli hyvä syödä ja että se oli
ihana katsella ja suloinen puu antamaan ymmärrystä; ja hän
otti sen hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli
hänen kanssansa, ja hänkin söi.

Jumala oli käskenyt ihmistä syömään vapaasti kaikista paratiisin
puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta hän ei saanut syödä. On
tärkeää havaita, että tämän sanan Jumala puhui Aadamille ennen
Eevan luomista. Eeva sai sen kuulla mieheltään. Käärme tiesi tämän.
Sentähden se asetti kyseenalaiseksi Eevan luottamuksen mieheensä:
Onko Jumala todella sanonut? Tarkoittiko Jumala sitä, mitä Hän
sanoi? Kun vaimo selitti hyvän- ja pahantiedon puusta syömisen
merkitsevän kuolemaa, seurasi käärmeen oma ‘sananselitys’: “Ette
suinkaan kuole” (sanatarkasti ‘kuolemalla kuole’), vaan Jumala on
salannut teiltä jotakin, mikä tulevaisuuden kannalta on hyvin tärkeää!
Silmänne aukeavat ja tulette Jumalan kaltaisiksi ja pääsette osalliseksi
Hänen tiedostaan ja luomisvoimastaan.

Käärmeen sana “tulette niinkuin Jumala (lat. eritis sicut Deus)
tietämään” ei tarkoita vain Jumalan tietoa, vaan myös Hänen luomisvoimaansa
(Sormunen, Timoteuskirjeet). Tässä on kysymys itsenäisestä
luomisesta. Näin Eeva miehensä kanssa voisi varmistaa oman
valta-asemansa maan päällä. Olihan Jumala käskenyt: “Vallitkaa
meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”.
Muutoin kenties puusta tulee syömään joku muu, joka rupeaa hallitsemaan
heitä! Tällä tavoin Eeva tuli petetyksi sinänsä hyviltä näyttävillä
perusteilla.

Parhaita valheita lienevätkin puolitotuudet. Jumala ei ollut puhunutkaan
silmänräpäyksellisestä kuolemasta, mihin Aadam ja Eeva varmaan
olivat tutustuneet seuratessaan ympärillään kasvi- ja eläinkunnassa
tapahtuvaa taistelua elämästä. Irtautuessaan Luojastaan, Elämän
Antajasta, he joutuivat kuoleman valtojen vaikutuspiiriin, turmeluksen
orjuuteen, minkä oli määrä päättyä lopulliseen kuolemaan, tuhoon.
Sanonta “kuolemalla kuoleminen” tarkoittaa juuri tätä. Se on peruuttamaton päätös.
“Synnin palkka on kuolema” (Rm 6:23). Se tulisi tapahtumaan samana
päivänä, “sinä päivänä”, mikä Jumalan mittapuun mukaan tarkoittaa
tuhatta vuotta (2 Pt 3:8). Niinpä yksikään ihminen ei ole saavuttanut
edes yhden ‘päivän’ ikää. Vanhin ihminen, Metusalah, eli 969 vuoden
vanhaksi (1 Ms 5:27).

Puolitotuus oli myöskin Jumalan tiedon ja luomisvoiman hankkiminen
hyvän- ja pahantiedon puun kautta. He tosin pääsivät niistä
osallisiksi, mutta aivan toisella tavalla kuin Jumala oli tarkoittanut. Jos
Eeva olisi kysynyt mieheltään, olisi Aadam voinut hänelle huomauttaa,
että viettelysten puun vieressä kasvaa toinen puu, elämän puu, josta
heillä oli lupa syödä (myöhemmin sen hedelmän syöminen kyllä
evättiin, j. 22). Siitä he saisivat kaiken, mitä elämään (2 Pt 1:3) ja
luomakunnan hallitsemiseen tarvitaan.

Hyvän ja pahantiedon puusta syöminen merkitsi tietoa ilman viisautta, valtaa ja hallitsemista ilman vanhurskautta, loputonta työtä ja uurastusta halujen ja himojen tyydyttämiseksi, saamatta silti koskaan kokea niiden lopullista täyttymystä. Vilpillisyys ja valhe tulivat ihmisten välisiin suhteisiin sävyisän mielenlaadun ja rakkauden sijaan. (vrt. Elämän puu Raamatun mukaan on kaiken viisauden, vanhurskauden, täyttymyksen ja luovan Elämän Sanan lähde, Snl 3:18; 11:30;13:12; 15:4)  Sanalla sanoen tästä puusta syöminen merkitsi elävän Sanan lähteen, Jumalan hylkäämistä. Sen sijaan se ei merkinnyt uskonnollisuudesta luopumista, palvonnan kohde vain vaihtui Luojasta luotuun (Rm 1:25).

 

Tässä juuri on synnin olemus ja sillä on selvästi aviorikoksen luonne. Eeva kääntyi epäuskoisena miehestään, joka edusti Jumalan Sanaa hänelle ja oli hänen herransa. Miehensä sijasta hän antoi käärmeen tulkita itsellensä Sanaa. Tämän pettämänä hän söi kielletystä puusta ja vallanhimon sokaisemana ryhtyi opettamaan (2 Tm 2:12) miestänsä.

 

Rikkiviisas kirjanoppineisuus kertoo tosin vähemmän vakuuttavasti, että hän käytti keinoinaan sekä houkutusta että itkua! Nimenomaan miehen opettamisesta oli kuitenkin kysymys, sillä Jumala sanoi myöhemmin miehelle: “Koska kuulit vaimoasi...”! (Vanha käännös: Koskas kuuntelit emäntäs ääntä!")

 

Aadamia tosin sitoi jumalallinen määräys (2:24) isän ja äidin ‘kokonaan jättämisestä’ ja vaimoon ‘liimautumisesta’ (sana ‘luopukoon’, kreik. kataleípoo, merkitsee ‘jättämistä kokonaan’ ja sana ‘liittyköön’, kreik. proskolláoo, on sananmukaisesti ‘liimautukoon’). Epäilemättä hän rakasti syvästi vaimoaan, niin että jaksoi antaa tämän epäluottamuksen osoituksen anteeksi. Mutta että hän otti aviorikokseen langenneen vaimonsa opetuksen vastaan sensijaan, että olisi kuullut Luojaansa, langetti hänet saman synnin alaisuuteen. (jatkuu b-osa)

29 kommenttia

  • Kimmo W: “Taisi olla se turhan puun istutuskin sitten vain niitä vanhan Vihtahousun temppuja, joille kaikkivaltiaskaan ei voi mitään.”

    Onpa sinulla suuri usko Vihtahousuun, kun Kaikkivaltiaskaan ei sille mahda mitään! Olet, Kimmo, auttamattomasti häviäjän puolella! Neuvoin aikoinani opettajana kiroilevia poikia: Älkää kutsuko paholaista avuksenne. Se on jo auttamattoasti hävinnyt. Ei tarvita kuin yksi enkeli kahleineen, kun se otetaan kiinni ja viedään ensin putkaan tuhanneksi vuodeksi katumaan, mutta ei se auta ja niinpä heitetään kumppaneineen tuliseen järveen, tuohon lopulliseen tuhon paikkaan, helevettiin, tuhoutumaan lopullisesti!

    Ootko kuullu vanhan sanonnan: Helvetti o heränneitä täynnä!

    Tämä ei tarkoita nykyistä suomalaista herätysliikettä. Se tarkoittaa ns. “myöhäisheränneitä, jotka heräävät vasta, kun perskarvat ovat jo kärähtäneet! Miten minä tänne jouduin? Minähän käytin vain omaa tervettä järkeäni arvioidessani Kaikkivaltiaan lähettämää Sanaansa!

    Vastaus: Siinäpä se. Olit niin leuhka, että kuvittelit tietäväsi paremmin. Jumala on luonut kaiken vapaaehtoisuuden pohjalle. Ihminen saa täällä valita, haluaako hän palata peilauksensa edestä ja omasta itseriittoisuudesta takaisin Jumalansa ja Luojansa yhteyteen, vai haluaako hän itse luoda parempaa! Ihminen saa pysyä omassa leirissään ja mellastaa niin paljon kuin haluaa, aikansa. Sitten tapahtuu “myöhäisheräys! Näinkö tässä kuitenkin kävi!

    Lopuksi: Kyllä Jumala on pirunkin luonut. Niinkuin jumalattomankin pahan päivän varalle!

    Ei täällä Vihtahousu istuttele muuta kuin jumalattomuutta! Mutta sille Jumala on sanonut: Tähän asti, ei pitemmälle täytyy sinun ylväät aaltosi asettua!

    Meille jokaiselle on olemassa rajojen määrääjä, niin sinullekin, Kimmo kuin minullkin!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Reino: “mutta ei se auta ja niinpä heitetään kumppaneineen tuliseen järveen, tuohon lopulliseen tuhon paikkaan, helevettiin, tuhoutumaan lopullisesti!”

      No joopa joo, Siinähän sitä tulikin tuomiopasuunan tuutista tulta ja tulikiveä suut ja silmät täyteen, ihan entisaikojen malliin. Ja minä kun luulin, että helvetti tulisine järvineen on jo sammutettu. Täällä meillä päin ainakin papit puhuvat jostain kummallisesta “kadotuksesta”, lieneekö samaa sukua teeveestä tutun “Pudotuksen” kanssa? En tiedä, mutta jotain uutta kumminkin sen iänikuisen tulisen järven tilalle. Niin se vain kirkkokin uudistaa kasvojaan, eikä kehtaa enää puhua täysjärkisille ihmisille mistään helvetin kauhuista ja iankaikkisista kärventymisestä jossain kuumassa paikassa. Taiitaa tänä päivänä riittää, kun jumalattomat vain ihan yksinkertaisesti kuolevat kun lamppu viimeisen kerran vintiltä sammuu. Kelpaa minulle ihan mainiosti.

      Reino: “Meille jokaiselle on olemassa rajojen määrääjä, niin sinullekin, Kimmo kuin minullkin!”

      Juu, meillä se on huushollin frouva, joka pitää herransa frouvan nuhteessa. Sinusta en tiedä.

      Jäi kumminkin vielä kaivelemaan se, kuka sen hyvän ja pahan tiedon puun sinne paratiisiin istutti, ellei se ollut Jumala (ihan vain piruuttaan), eikä se vanha Vihtahousukaan?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Huomasin, ettei blogini jatkoteksti riitä vastaukseksi erityisesti Martin ja Sepon kysymyksiin. Joudun ehkä kirjoittamaan parikin blogia lisää aiheista “Alastomuus Jumalan lapseden puutetta” ja “Viikunan lehdet eivät peitä syntiä”.

    Tämän vuoksi katson tarpeelliseksi jo tässä yhteydessä vastata ennakkoon jotakin näihin Aadamin, Eevan ja Jumalan välisiin keskusteluihin:

    Mutta toisenkin johtopäätöksen Aadam teki. Se näkyy hänen vastauksestaan: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani, antoi minulle siitä puusta ja minä söin”. Tässä ei ole kysymys vaimon, vielä vähemmän Herran syyttelystä, niinkuin pinnallinen raamatunselitys usein tämän tulkitsee. Kun Aadam tekee sen ratkaisun, että hän reilusti tunnustaa: “Minä söin”, hän samalla vetoaa Luojaansa niiden olosuhteiden tähden, jotka Herra itse on hänelle antanut: “Vaimo, jonka annoit olemaan minun kanssani”. Samoin tekee Eeva: “Käärme petti minut ja minä söin”.

    Tästä Herra ei heitä nuhtele. Hän ei sano: “Älkää selitelkö, minä kyllä tiedän, mitä olette tehneet!” Hän päinvastoin hyväksyy heidän vetoomuksensa! Tämä näkyy Herran vastauksesta, erikseen vaimolle (1 Ms 3:16) ja erikseen miehelle (1 Ms 3:17-20). Tapahtuneelle ei voi enää mitään. He ovat joutuneet kuoleman valtojen alaisiksi. Mutta heille annetaan toivo tulevasta pelastuksesta! Se on ylösnousemustoivo.

    Tähän toivoon itse asiassa Aadam Eevansa kanssa oli jo tarttunut tehdessään sen ratkaisun, että vastasi Jumalan kutsuun ja tunnusti tekonsa. Aivan yhtä hyvin he olisivat voineet yrittää jäädä piilottelemaan kuullessaan Jumalan askeleet illan viileydessä. Kääntyessään he samalla tunnustivat Luojansa vanhurskaaksi ja Hänen Sanansa oikeiksi. He ovat kuoleman alaisia. Ehkä he kuitenkin ajattelivat samalla tavoin kuin myöhemmin Aabraham, joka “päätti, että Jumala on voimallinen (Iisakin) kuolleistakin herättämään” (Hb 11:19). Käyköön, miten käy, parempi antautua Luojansa käsiin ja Hänen tuomittavakseen kuin piilotella ainaisessa häpeässä ja kuolemanpelossa tietäen kuitenkin joutuvansa häviölle.

    Mikä oli Herran vastaus vaimon tunnustukseen: “Käärme petti minut ja minä söin”? Jumala ei suinkaan kironnut Eevaa, sen paremmin kuin Aadamiakaan. Ainoastaan maa kirottiin ihmisen tähden ja niin myös maan tomua nielevä käärme. Eevalle sanottiin kolme profeetallista sanaa, jotka kaikki ovat hyviä sanoja. Olemme edellä todenneet, että vaimon luominen oli suuri profetia seurakunnasta. Niinpä Eevalle lausutut sanat ovat myös sanottu uuden liiton seurakunnalle.

    Mieheesi, siis omaan mieheesi on sinun halusi oleva.

    Kristillisen seurakunnan kannalta katsottuna tämä merkitsee pitäytymistä yksin Kristukseen, muita ‘sulhasia’ ei yksityisillä uskovilla saa olla. Muut ovat epäjumalia tai jumalankuvia. Tarkkaan ottaen kolminaisuusoppikin vie tässä epäjumalanpalveluksen ja jumalankuvien kumartamisen suuntaan, sillä kolminaisuus välittäjänä ja uskon kohteena ei vie Isän yhteyteen, mutta kylläkin Kristus Jeesus, ainoa välimies. Edelleen sakramenttioppi on kivunnut lisävälittäjäksi Kristuksen yhteyteen pääsemiseksi, vaikka Herra Jeesus tuli kyllä tarpeeksi alas, jotta Hänen yhteyteensä yltää uskon kautta syntinen ihminen ilman lisätoimituksia. Niinikään kirkko tai seurakunta ei voi olla uskon kohteena. Näin on asianlaita suurissa kirkkokunnissa ja merkillistä kyllä, monissa ns. herätyskristillisissä suunnissa, erityisen räikeänä lestadiolaisuudessa, mutta myöskin monissa vapaissa suunnissa, esimerkiksi helluntaiherätyksessä. Ensimmäistä käskyä, joka sanoo:

    “Älä pidä muita jumalia minun rinnallani” (loo jihje-lechaa eloohiim acheeriim al-paanaai), sanatarkasti “älköön sinulla olko muita jumalia Kasvojeni edessä” tai “älköön sinulle tulko muiksi (perässätuleviksi) jumaliksi (ketään) Kasvojeni päälle (peittämään Kasvoni) (1 Ms 20:3),

    ei ole ymmärretty oikein. Jumalan Kasvot on Kristus. Hänen ja uskovan välillä ei saa olla ketään eikä mitään, ei kirkkoja, organisaatioita, järjestöjä, ei paaveja, piispoja, pappeja, saarnaajia, ei edes vanhemmistoja, ei yksinkertaisesti ketään hengellistä valtaa omineita, sillä siinä roolissaan ne peittävät Kristuksen Kasvot ja ovat asettuneet jumalankuviksi, joiden kautta vaaditaan kumartamaan elävää Jumalaa. Jumala järjestyksen Jumalana vaatii järjestystä, mutta ketään Hän ei ole valtuuttanut ylläpitämään sitä hengellistä valtaa käyttävänä epäjumalan kuvana tai suorastaan epäjumalana.

    Se vain tässä on jäänyt huomaamatta, että kirkon ja seurakunnan (= vaimo) äänessä kuullaan usein toisen käden tietoa ja tulkintaa, alkuperäinen Jumalan ilmoitus jää toissijaiseen asemaan. Kirkon vuosisatainen perinne riittää vastaukseksi. Itse ei enää haluta nähdä vaivaa, varsinkaan ‘otsansa hiessä’ taivaallisen leivän kokoamiseksi ja syömiseksi. Sitten asiassa on vielä sekin puoli, että kirkon äänessä ihmiset itse asiassa kuuntelevat itseään ja omia mielipiteitään eikä niinkään Herran ääntä. Muodostavathan ihmiset itse tämän kirkon!

    Kirkon pitkää perinnettä ja kokemusta mitenkään halveksimatta olisi syytä toivoa, että nykyiset kirkon ja seurakuntien johtajat, papit ja saarnaajat, lopettaisivat niinkään vannomasta kuuliaisuuden valoja kirkoilleen kuin sitävastoin siirtyisivät kirkon palvelijan rooleistaan Jumalan palvelijoiksi ja Hänen tulkeikseen. Näinhän esimerkiksi Luther teki. Hän maksoi suuren henkilökohtaisen hinnan siitä, että kääntyi kirkon äänen kuuntelusta Jumalan äänen tulkiksi. Hengellisen kotinsa, kunniansa ja maineensa menettäneenä, hengeltään uhattuna, todella vaivaa nähden, hän ammensi Jumalan sanasta sellaisia aarteita, mitkä kauan aikaa olivat olleet peittyneinä ‘vaimon äänen’ alle.

    Onnellisempaa tietä ei ole luvassa muillekaan, jotka aikovat tälle tielle kääntyä. Täytyy vain ihmetellä, kuinka hämmästyttävän vähän tällaisia ihmisiä on ollut kristikunnan historiassa. Tämä on erittäin valitettavaa, sillä jokainen uusi sukupolvi olisi tarvinnut ja tarvitsee kaikkien opinkäsitystensä uudelleen arvioinnin, mikä nousee suoraan Pyhässä Hengessä tulkitusta Jumalan sanasta. Näin toisen käden tieto, seurakunnan perinnäissääntöjen rasitukset, karsiutuisivat pois ja kirouksenalainen maa tuottaisi mahdollisimman puhtaan leivän.

    Tulipa tästä kommentista sopimattoman pitkä. Koettakaa silti kestää! Asia on kovin tärkeä!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Outoja perusteluja vastustaessasi kolminaisuusoppia. Mistähän olet tuollaisia kehitellyt? Mitään todellisuuspohjaa en noissa näe. Oppisi on lähellä Jehovien opetusta. Hekin perustelevat opetustaan kirkon toiminnalla. Toivoisin näkeväni Raamattuun perustuvaa opetusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen: “Outoja perusteluja vastustaessasi kolminaisuusoppia.”

    Kyllähän näkemykseni kolminaisuusopista ovat kaikkien tiedossa. Sinunkin tedossasi. Olet jopa olut kommentoimassa tästä.

    Nyt tässä blogissa on puhe synnin olemuksesta aviorikokseen verrattuna. Koetapas pysyä asiassa!

    Jatkat: “Mistähän olet tuollaisia kehitellyt? Mitään todellisuuspohjaa en noissa näe. Oppisi on lähellä Jehovien opetusta.”

    Raamatun sanalla olen asiaa perustellut. Muuta todellisuuspohjaa ei minulla ole. Joskaan näkemykseni ei ole kirkon perinteistä käsitystä, näytä toteen, missä puhun ohi Raamatun.

    Eeva kuunteli käärmettä, perkelettä, eikä ollut uskollinen miehensä opetuksille. Ei ollut kysymys alamaisuudesta, sillä Adam edusti Kristusta, jolle tuli ja tulee olla ehdottoman uskollinen! Eeva edusti kirkon traditioon verrattavasta, joka on tänään verrattavissa uskottouuteen Kristukselle, joka on ainoa Tie Jumalan yhteyteen! Kolminaisuusoppi hämärtää tätä ainoaa Tietä.

    Tiedät myös senkin, että en ole Jehovan todistaja. Mutta et ole vastannut kommenttiini (Pilaantuneen rypäleen siunaus, 8.4.16 klo 15.30), jossa huomautan Sinua kivien viskomisesta Jehovan Todistajien niskaan, josta kuuluu tehdä julkinen parannus.

    Kenenkään niskaan kristityllä ei ole lupaa viskellä kiviä, olivatpa ne kuinka harhaoppisia tahansa tai vaikkapa murhamiehiä, hyviä tai pahoja.

    Onko niin, Pekka, että olet kärkäs käymään toisten kimppuun, mutta omassa elämässäsi saat olla suurpiirteinen? Olisikohan paikallaan aloittaa siivous ensin omassa porstuassa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Ei ollut kysymys alamaisuudesta, sillä Adam edusti Kristusta, jolle tuli ja tulee olla ehdottoman uskollinen!” Mitä alamaisuus sitten on, ellei ehdotonta kuuliaisuutta? Aadamin ja Kristuksen suhteesta on 1. kirjeessä korinttolaisille: “Niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi, – – – Onkin kirjoitettu: ‘Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento.’ Mutta viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki.” Aadam on luotu ja kuolevainen, Kristus eläväksi tekevä henki. Vastakkainhan heidät asetetaan eikä rinnan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Sarkasmia ei tulisi tällä palstalla viljellä, jos on tarkoitus pitää yllä hyvää keskustelua. Loukkasi kun Reino väitit minua viisaaksi ja sitten moitit siitä että lisään muka Raamattuun jotain ylimääräistä. Raamattuun lisäämisestä tiedämme molemmat sen mitä sana siitä sanoo. Joten aika raskauttava väite. Joten kuhahan se käy kärkkäästi toisen kimppuun.

    Toisten kimppuun en käy, jollei toinen anna sille aihetta.

    Todistajien kanssa vältän keskusteluja aina kun se on mahdollista. Ehkäpä meidänkään keskustelu ei enää ole rakentavaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Kyllä tuossa kirjoituksessasi on paljon hyvää. Kiitos siitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka: “Sarkasmia ei tulisi tällä palstalla viljellä, jos on tarkoitus pitää yllä hyvää keskustelua.”

    Näinhän kirjoitin: “Odotelkaahan, viisaat miehet, kaikessa rauhassa jatkokirjoitusta ja varsinkin myöhäisempää arkeologisiin faktoihin perustuvaa plogiani: Kaksi luomiskertomusta ja kaksi ihmissukua.”

    Toppuuttelin vähän, kun “viisaat miehet” (Pesonen ja Pentti) kovin kärkkäästi tapojensa mukaan alkoivat vetää omia johtopäätöksiään, ennen kuin ehdin kertoa asiani loppuun.

    Kun vielä, huomiotteni mukaan, pojat eivät näytä koskaan korjaavan heittojaan, olivatpa ne virheellisiä tai ei, saattoivat ne kirjoittajan väärään valoon tai ei, tai antoivat ne kirjoittajasta väärän todistuksen tai sitten ei, vaan heitot jätetään elämään ja ohjaavat keskusteluja omaan suuntaansa.

    Myönnän kyllä, että kieltämättä sanoissa oli hiukan sarkasmia, mutta ei keskustelun tyrehdyttämiseksi, vaan pelastamiseksi oikeille raiteille. Kas, kun plogistina minulla on tällainen valta.

    Jos tämä loukkasi, pyydän anteeksi, en halua loukata ketään. Joskus vain on sanottava terävästi, jotta viesti menisi perille ja vastapuolen hoksottimet heräisivät!

    Pekka: “Loukkasi kun Reino väitit minua viisaaksi ja sitten moitit siitä että lisään muka Raamattuun jotain ylimääräistä. Raamattuun lisäämisestä tiedämme molemmat sen mitä sana siitä sanoo. Joten aika raskauttava väite. Joten kuhahan se käy kärkkäästi toisen kimppuun.”

    Mitäs minä kirjoitinkaan jatkoksi: “Pekka, ei Jumala nuhdellut Aadamia, ettei hän ottanut vastuuta vaimonsa tekemisistä! Älä hyvä mies lisäile tekstin rivien väliin sellaista, mitä siellä ei lue!”

    Kirjoitit: “Aadam oli hänen kanssaan siinä, eikä ottanut vastuuta vaimonsa tekemisistä. Tämä juuri on meidän miesten ihan yleinen perisynti. Laistetaan vastuusta. ”

    Tästä tulkinnasta, että tässä olisi vastaus “meidän miesten yleisestä perisynnistä: laistetaan vastuuta”, olin eri mieltä Aadamin vastauksesta. Se olisi helppohintaista ja pinnallista tulkintaa, suorastaan rivien välistä lukemista, eisegeeniä, lisäystä tekstiin, mitä siinä ei sanota. Huomautin, että Jumala ei nuhdellut Aaadamia eikä Eevaa vastauksistaan!

    Vastauksessasi junkutat toista: ““hän otti puun hedelmästä ja söi ja antoi myös miehellensä, joka oli hänen KANSSAAN ja hänkin söi” Kyllä tämä minun Raamatussani on. Puuttuuko se Reinolta? En yleensä käytä lainauksia Raamatusta. Koska oletan keskustelijoiden tuntevan tekstin Kummallista kutsua minua viisaaksi ja sitten moittia typerykseski.

    En sis moiti sinua typeryydestä! Se on sinun omaa tulkintaasi! Jumala ei moittinut edessään seisovaa ihmisparia, van Hän osoitti heille mittaamatonta armoaan. Lisää sanktioita ei Hän myöskään antanut! Mitä seurauksia oli, se tapahtui heidän pelastamisekseen, ei lisärangaistuksiksi kuolemantuomion lisäksi.

    Muistutin sinua eräästä toisesta synnistä ja kehoitin parannukseen. Kopioin tähän alun siitä:

    “Pekka Pesosen kiviä Jehovan todistajien niskaan: 1) Pekka Pesonen: ” jehovan todistajissa en ole tavannut ketään raamattuun uskovaa. Kaikki siellä ovat puhuneet vain heidän opistaan ja selityksistään. ” 2) Pekka: “Todistajat näkevät kuitenkin monessa muussa kohdassa asioita joita siinä ei ole.” 3) Pekka: “Tätä pientä porttia Kutsuttiin neulansilmäksi. Tämä tieto tekee Vapahtajamme vertauksen rikkaiden taivaaseen pääsystä mielekkään. Joten siihen ei tarvita Raulin mainitsemaa hyberboliaa.” Jeesus: “Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisellä kivellä!” (Jh 8:7) Oletko päässyt jo, Pekka, synnittömään tilaan, että olet oikeutettu antamaan toisille lopullisen tuomion? Minä en usko, että kukaan pääsee irti turmeluksestaan ennen ensimmäistä ruumiin ylösnousemusta! Siihen saakka paha riippuu ihmisessä kiinni! Usko minua, vanhaa ukkoa, että joudut nokkimaan jokaisen kiven, mitä olet heitellyt, jo täällä ajassa. Olitpa sitten evankelista, pappi tai saarnamies, oikeaoppinen, tai kuka hyvänsä!” (tästä jatkoin ja siirsin itseni omine heikkouksineni samaan veneeseen!)

    Olisikohan tässä perimmäinen syy vihastumiseesi?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimo W: “No joopa joo, Siinähän sitä tulikin tuomiopasuunan tuutista tulta ja tulikiveä suut ja silmät täyteen, ihan entisaikojen malliin. Ja minä kun luulin, että helvetti tulisine järvineen on jo sammutettu.”

    Oletpa herkkähipiäinen! Et kai ole epävarma omasta opistasi, kun koet sellaista, mitä ei ole tällä kertaa tapahtunut?

    Olisihan se sinänsä hyvä merkki, että epäilet suurissa järkitiedoissasi olevan sittenkin jotain tosiasioita kestämätöntä kuvittelua ja kenties itsensä ylentämistä omassa viisaudessasi jopa Luojasi yläpuolelle?

    Minähän kerroin vain, miten opettajan työssäni uskonnon opettajana neuvoin kiroilevia lapsia viime vuosisadalla. Siitäkö sinä sait suut ja silmät täyteen tuomiopasuunan tuutista?

    Minähän kertasin vain, mitä Raamattu opettaa Jumalan sanana. Turha toivo, että tulinen järvi sammuisi. Ei se sammu, niin kauan kuin polttopuita riittää. Jumalatomia näyttää vielä piisaavan, ainakin toistaiseksi.

    Malakian kirjassa tosin sanotaan, että on koittava Vanhurskauden Aurinko (Kristus) ja silloin uskovat tallaavat loputkin jumalattomat jalkojensa alle, kun hyppivät niin kuin syöttövasikat! Tietenkin olisi viisasta varoa, ettei jää noiden vähäjärkisten jalkoihin!

    Enhän minä tässä mitään tuomion pasuunaa puhaltele, kun kertoilen vain, jos joiltakin on sattunut Pyhän Kirjan ilmoitus unohtumaan!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo W: “Jäi kumminkin vielä kaivelemaan se, kuka sen hyvän ja pahan tiedon puun sinne paratiisiin istutti, ellei se ollut Jumala (ihan vain piruuttaan), eikä se vanha Vihtahousukaan?”

    Vastaus tähän meinas unohtua. Kyllä se Jumala oli! Piste! Ihan samasta syystä, kuin jumalattomankin tuomion päivän varalle!

    Taisit vielä aikaisemmin kysellä, miten minulla kotielämä sujuu?

    En ole tossun alla, vaikka vaimoni olisi kyllä kyennyt pistämään ukon kuin ukon tossun alle. Tällaisen syntymästään saakka luonnevikaisen kohdalla ei, Jumalan kiitos, ole onnistunut.

    Minulla on jopa aina viimeinen sana keskustelun päätteeksi: Kyllä rakkaani!!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Reino: “Minähän kerroin vain, miten opettajan työssäni uskonnon opettajana neuvoin kiroilevia lapsia viime vuosisadalla. Siitäkö sinä sait suut ja silmät täyteen tuomiopasuunan tuutista?

    Minähän kertasin vain, mitä Raamattu opettaa Jumalan sanana. Turha toivo, että tulinen järvi sammuisi. Ei se sammu, niin kauan kuin polttopuita riittää. Jumalatomia näyttää vielä piisaavan, ainakin toistaiseksi.”

    Olen pannut merkille, että opettajilla ja papeilla – niin entisillä kuin nykyisilläkin – tuntuu olevan kummallinen harhaluulo siitä, että omaavat jonkinlaisen oikeassa olemisen monopolin ja auktoriteettiaseman suhteessa muihin ihmisiin täälläkin. Taitaa olla niitä ammatin mukanaan tuomia varjopuolia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Reino: “Vastaus tähän meinas unohtua. Kyllä se Jumala oli! Piste!”

      Perin kummallista, jos se oli hyvän, luomishommiinsa tyytyväisen ja lapsiaan rakastavan Jumalan tekosia.

      Kaikkitietävänä hän ihan taatusti ja tasan tarkkaan tiesi, että Eeva ja Aatami siihen hyvän ja pahantiedon puun omppujen syöntiin lankeaisivat. Siis ihan piruuttaanko hän sen sinne istutti kiusaukseksi ja sitten vielä loi sen kieron käärmeenkin varmuuden vuoksi Eevaa houkuttelemaan? Saipa sitten jälkeen “syntiinlankeemuksen” sanoa, että: “Ähäkutti, menittepäs halpaan.”

      On semmoisesta kieroilusta hyväntahtoisuus ja logiikka kaukana, jos Jumalalla oli alun perin meininki, että ihminen eläisi ja lisääntyisi iankaikkisesti paratiisissaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Reino: “Ihan samasta syystä, kuin jumalattomankin tuomion päivän varalle!”

      Tämä on niin kummallinen selitys, että siitä ei ota selvää meidän Erkkikään (vaikka on sentään oikein insinööri).

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reino Marjakangas
    Reino Marjakangas

    Varsinaisen leipätyöni olen tehnyt peruskoulun luokanopettajana eri puolilla maata. Työni ohella olen pikku ikäni (ikävuosia kertynyt vasta vähän yli 80 vuotta) tutkinut aktiivisesti Raamattua, sen alkukieliä, selitysopia ja teologiaa, lukenut paljon edellisten aiheiden lisäksi myös kirkkohistoriaa, kulttuuri-. ja filosofianhistoriaa, uskonnonhistoriaa, huomatakseni iän karttuessa todeksi Raamatun sanan: Tieto katoaa (ainakin päästäni, hah!). Äskettäin sain painosta kirjani "Avioliitto Raamatun valossa". Aineiston kokoamisessa ja kirjoittamisessa taisi vierähtää yli 50 vuotta, hitaasti hahmottava kun olen. Kirja on itse asiassa selitystä Raamatun ensimmäisiin kymmeneen lukuun (1.Ms 1-10) luomisesta lähtien. Jos ketä kiinnostaa, voi kirjan avulla tutustua tarkemmin ajatteluuni. Kirjani ei ole ehtinyt kaupan hyllyille, mutta allekirjoittaneelta sitä voi tiedustella lähemmin, sähköposti reino.marjakangas(at) lahetyspalvelu.fi, puh 0400 684 344. Annankatu 18, 49400 Hamina.