Byrokratia on seksikästä

Kirsi Salo

Minä rakastan byrokratiaa. Ei, en vitsaile, en ole sarkastinen. Minä rakastan byrokratiaa. Se on maailman väärin ymmärretty sana. Toimiva byrokratia tarkoittaa järjestelmää, joka on tehokas ja tasalaatuinen, perustuu rationalisuuteen. Organisaatiota jossa päätetään perustuen tosiseikkoihin ja ihmiset valitaan kvalifikaatioiden perusteella, ei suosintaan ja nepotismiin pohjautuen. Organisaatiota, joka on tasavertainen.

Foucalt’n mukaan byrokratian tasoja on kolme: mikro-, ekso- ja makrotaso.  Ensimmäinen koskee yksilön omaa byrokratiaa:  toimia tehokkaasti ja vastuullisesti, yhteiskunnan hyväksi. Toinen taso tarkoittaa pieniä mikroryhmittymiä, jotka voisivat tässä yhteydessä olla kansalaisyhteiskunta ja vastaavat ryhmittymät ihmisiä. Kolmas taso, makrotaso, ympäröi kaiken tämän, sillä omat vastuunsa, mitä muut tasot eivät voi hoitaa. Arvaat varmaan mikä se on – valtio.

Hyväntekeväisyyttä tarvitaan ja kansalaisyhteiskunta ovat yksi demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä, varsinkin siellä missä toimivaa hallintoa ei vielä ole. Kansalaisjärjestöt ajavat toimivan byrokratian, vastuullisen hallinnon kehittymistä. Suomessa vedotaan nyt yksilöihin, auttamishaluun ja hyväntekeväisyyteen. Mutta, tasavertainen yhteiskunta ei voi perustua rikkaamman osapuolen armoon ja hyväntekeväisyyteen. Ahneuden kurissa pitämiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan rakenteita. Ihmisten tasapuolinen kohtelu, samanarvoisuus ja heikoimmista huolen pitäminen ovat inhimillisen yhteiskunnan pohja. Se pohja, että ihmiset pysyisivät siellä missä ovat. Yhteiskunnallisen rauhan pohja.

Olen töissä Tansaniassa vammaistyön ja erityisopetuksen neuvonantajana. Minulta halutaan usein kuvia niistä ”vammaisista lapsista” ja ”tarinoita” miten heidän elämänsä parani. Byrokratia ei ole seksikästä. Minä en ole mikään oman elämäni Äiti Teresa (minulla ei ole siihen tarpeeksi kärsivällisyyttä). Minä en taputa itseäni selkään iltaisin. Kehitysyhteistyö on kestävien rakenteiden tukemista. Ihmisen ihmisoikeudet eivät voi perustua rikkaamman osapuolen laupeuteen. Nämä vammaiset lapset saavat palvelua, koska se on heidän ihmisoikeutensa.

Byrokratia luotiin tasoittamaan laatua, takaamaan palvelut kaikille. Hienoin ja toimivin byrokraattinen instituutio mielestäni tähän asti on ollut suomalainen koulu.  Suomalaisen koulun on todettu toimivan niin hyvin, koska se on ollut hallinnollisesti irrallinen poliittisista muutoksista. Se on voinut toteuttaa tehtäväänsä suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Byrokratia on kuin vanha teräväpäinen mies, ei heilu pelkkien mielipiteiden pohjalta. Se on suunniteltu juurtunut organisaatio, jolla on historia ja jonka muutokset ovat harkittuja, vaativat suurta prosessia muuttuakseen. Syystä.

Byrokratia on seksikästä. Ainut tapa auttaa, tai toisin sanoen tarjota palveluita tehokkaasti kaikille, on rakentaa tehokas ja tasalaatuinen instituutio. Minä teen täällä töitä tarjotakseni oman osaamiseni koulutusinstituution rakentamiseen vammaisille. Heidän palvelunsa eivät voi olla sen varassa ehdinkö minä vierailla heidän kylässään tällä viikolla. Heidän palveluidensa pitää olla julkinen palvelu.

Yritysinvestoinnit eivät voi korvata kehitysapua jolla rakennetaan toimivaa hallintoa ja tuetaan heikoimmassa asemassa olevia, siellä missä toimivaa hallintoa ei vielä ole. Yrityksen perimmäinen tarkoitus on tuottaa voittoa tietylle ryhmälle ihmisiä, ei kaikille. Miksi muuten Suomessa ja Euroopassa tuskailtaisiin veroparatiiseja ja firmoja, jotka eivät maksa veroja ja noudata yhteisiä pelisääntöjä?

Olin osallistujana Suomi Areenassa kesällä. Meiltä kysyttiin miten me muuttaisimme kehitysapua. Vastasin, etten muuttaisi mitään, en suoraan, koska ei muutosten pitäisi mennä näin. Niitä tehtäessä pitäisi käyttää pitkää harkintaa, kuulla asiantuntijoita. Ei poukkoilla edestakaisin se mukaan mikä milloinkin on kenenkin mielipide, vaan antaa pitkäjänteisyyden tehdä tehtävänsä. Muutos vie aikaa.

Valtion hallinto ei voi paeta ja piiloutua hyväntekeväisyyden taakse. Valtion tehtävät eivät ole rinnasteisia hyväntekeväisyyteen. Toivon, että päätöksiä tehtäisiin järjellä, byrokratiaan nojaten, kuunnellen asiantuntijoita. Byrokratia puolustaa tavallisia ihmisiä yksittäisten ihmisten mielivallalta ja suhteisiin perustuvalta päätöksenteolta.

Missä heikoimmassa asemassa olevia tulee tukea? Kaikkialla, se on yhteiskunnan tehtävä. Sen valvominen niin, että se tapahtuu, on byrokratian tehtävä. Valtion tehtävä.

-Kirsi Salo

Kirjoittaja työskentelee vammaistyön neuvonantajana Tansaniassa

 

Kuvassa Timotheo 10-vuotias poika joka on ollut tähän asti koko elämänsä yhdessä huoneessa sisällä. Vieressä äiti ja paikallinen hankkeen työntekijä.

3 kommenttia

  • Iiris Kivimäki sanoo:

    Kiitos Kirsi byrokratian, hyvän ja viisaan hallinnon puolustamisesta. Nopeudella on aikansa ja suunnanvaihtoja tarvitaan aika ajoin, mutta työssä ja politiikan muutoksissa olisi mentävä niin kuin peräkärryä vetäen: loivia, isoja kaaria, mutkissa hitaammin niin päästään kuormien kanssa, koko joukko, turvallisesti perille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuula Hölttä sanoo:

    “Toimiva byrokratia tarkoittaa järjestelmää, joka on tehokas ja tasalaatuinen, perustuu rationalisuuteen. Organisaatiota jossa päätetään perustuen tosiseikkoihin ja ihmiset valitaan kvalifikaatioiden perusteella, ei suosintaan ja nepotismiin pohjautuen. Organisaatiota, joka on tasavertainen.”

    Tuon perusteella sinäkin ilmeisesti kannatat Suomen siirtymistä Single Tarnsferable Vote -täsmävaalijärjestelmään, joka mahdollistaa äänestäjille oikeudenmukaisemman henkilövaalin, jotta äänestäjät saisivat eduskuntaan todella kansalaisten eikä vain puolueiden tai muiden korporaatioiden asioita ja etuja ajavia edustajia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    “Ihmisten tasapuolinen kohtelu, samanarvoisuus ja heikoimmista huolen pitäminen ovat inhimillisen yhteiskunnan pohja.”

    Inhimillistä yhteiskuntaa ei ole kaikissa maissa. Alla yksi esimerkki.

    http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015092820431763_ul.shtml

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Missioblogi
    Missioblogi

    Missioblogin kirjoittajat ovat Suomen Lähetysseurasta. He kertovat maailmanlaajan kirkon näkökulmasta globaaleista murroksista, kirkosta ja ihmisestä kaiken tämän keskellä. * Viron alueen nuorten Raamattu- ja lähetyskurssien vastaava Titta Hämäläinen * Viestintäjohtaja Iiris Kivimäki * Nepalin kirkollisen työn koordinaattori Elina Lind * Latinalaisen Amerikan kirkollisen työn koordinaattori Riikka Leskinen * ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen * ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen