Chilen kardinaalin eläketaival alkoi

Paavi Franciscus on hyväksynyt Santiago de Chilen arkkipiispan, kardinaali Ricardo Ezzatin, eroanomuksen. Ezzati irtisanoutui kaksi kertaa: täytettyään 75 vuotta pari vuotta sitten, ja viime toukokuun puolivälin massairtisanoutumisessa hänkin jätti kohtalonsa paavin käsiin.

Vaikkei mistään varhaiseläkkeestä ei ole 77-vuotiaan kohdalla nytkään kysymys, niin Ezzati on roikkunut nk. löysässä hirressä todella pitkään. Samantyyppinen tilanne on menossa yhä Ranskassa: kardinaali Barbarin haki saamansa ehdollisen tuomionsa jälkeen eroa paavilta, muttei sitä saanut. [Edit: Hommat hän jätti silti, toisin kuin latinopiispat.] Joku voi pohtia, mitä pitkittynyt eroprosessi sitten merkitsee: onko se tarkoituksellinen häpeäpaalu vai kertooko se siitä, ettei sopivaa henkilöä vain helposti löydy? Barbarin-uutisesta ei ole muuten montakaan päivää: https://www.theguardian.com/world/2019/mar/19/cardinal-philippe-barbarin-says-pope-has-refused-his-resignation

Vuonna 2014 Chilen Copiapón piispanvirkaan vihitty Celestino Aós Braco valittiin nyt pääkaupungin arkkipiispanistuimelle apostoliseksi asianhoitajaksi. Kyseessä ei siis ole pysyvä ratkaisu. Jo iän puolesta sijaispiispa täyttää huhtikuun alussa 74 vuotta: tehokasta peliaikaa olisi vain vuosi. Chilen piispakunnan julkisuusmylly tuntuu jatkuvan vielä kuukausia, todennäköisesti vuosia. Sijaispiispa on kotoisin Espanjasta, mikä tuo ehkä omalla tavallaan helpottavaa etäisyyttä asioihin. Wikin mukaan Aós Braco jätti kanonisen oikeuden viranhaltijana vuonna 2007 huomiotta katolisen koulun rehtorista tehdyn hyväksikäyttövalituksen, mutta asia ei edennyt muutenkaan. Tämä ei tietysti näytä hyvältä, ja alla mainittu CruxNow-juttu kertoo muustakin väitetystä peittelystä. https://en.wikipedia.org/wiki/Celestino_A%C3%B3s_Braco

Pari viikkoa sitten alkoi Chilessä mediamyllytyksen säestämä käräjäkierre: piispa, pari päivässä Rancaguan syyttäjätoimistoon vastaamaan joko todistajan tai haastetun (imputado) asemassa tekemisistään, tekemättä jättämisistään tai tietämisistään syyttäjä Ariakselle. La Tercera kuvaili meininkiä karnevaalitermein "paraatikulkueeksi" (desfile) 12.3. jutussaan. https://www.latercera.com/nacional/noticia/peregrinacion-obispos-fiscalia/567437/ Kaikkiaan kahdeksaa Chilen piispaa koskee oma haaste, yhtenä heistä siis italialaissyntyinen Ezzati jonka kunniakansalaisuuden poistamista ajetaan parlamentissa vahvasti. Ezzatin edeltäjällä Francisco Javier Errázurizilla eivät asiat ole liioin hyvin, jos mittarina pidetään sitä, että hänet erotettiin paavin neuvonantajakardinaalien joukosta (C9:stä) samaan aikaan kuin Australian "rambopiispa" George Pell.

Ezzatin ero on kansainvälinen uutinen, kuten voidaan havaita New York Timesista: https://www.nytimes.com/2019/03/23/world/europe/pope-chile-cardinal-sex-abuse.html Ezzatin lähdön on tehnyt kiperän kiireelliseksi viime viikkojen jupakka, jossa katedraalin papin sanotaan sekaantuneen paikalliseen mieheen. Julkisuudessa puhuttiin huumaamisesta ja sitten raiskaamisesta kirkon makuuhuoneessa. Ezzati oli miehen (Daniel Rojas) mukaan suostunut tapaamaan hänet, mutta lähinnä pyytänyt rukoilemaan hyväksikäyttäjän puolesta ja antanut viittäkymppiä vastaavat kipurahat. Tv-haastattelua myöten Ezzati kielsi tuntevansa miestä ja tämän ilmiantoa lainkaan. Tämäkin asia nousi kansainväliseen mediaan. Crux-julkaisu kertoi homoseksuaalin papin, Tito Riveran, olleen "käytännössä vailla pidäkkeitä". Rivera tahtoi tulla julkisuuteen kumoamaan syytöksiä, mikä toisaalta pudotti papistoa jalustalta vielä lisää: hän kertoi harrastaneensa seksiä "yhteisymmärryksessä sekä miesten että naisten kanssa" ja piti "puolta Chilen katolisista papeista homoseksuaaleina". https://www.ncronline.org/news/accountability/santiago-church-recommends-ex-cathedral-rector-be-removed-priesthood Rivera kertoi elämästään La Red -televisiokanavan ohjelmassa Mentiras verdaderas ('tosia valheita').https://www.youtube.com/watch?v=7jxcc7bntwk Nämä avautumiset tuottivat heti 14.3. arkkihiippakunnalta uhkauksen "nopeutetusta" pappisviran viemisestä. https://www.ahoranoticias.cl/noticias/nacional/254013-arzobispado-santiago-acelerara-vaticano-renuncia-sacerdote-tito-rivera.html Ja arkkihiippakunnassa asiasta vastasi, kukapa muukaan kuin peittelystä syytetty arkkipiispa.

Edit: YouTubessa on 13.3. lähetys sekä kokonaisuutena että osina. Tässä 5 minuutin pätkässä on tiivis tunnelma. Tito Rivera sanoittaa televisiossa, kuinka homoseksuaaleja yhtäältä "fyysisesti painostetaan" kirkon piirissä ja toisaalta on "konsensus" ja "suotuisat olot" homoseksuaalisille suhteille. (Tässä on 1:40 kohdassa maininta, että +/- 50 % Chilen papeista on homoseksuaaleja.) Seminaareissa on joskus 2 huonetta ja yhteinen vessa, jolloin mahdollisuudet luodaan alusta saakka. Kuva naisesta on taas "syntinen", kuten myös seksistä yleensä. Suotta ei puheeksi tule selibaatti ja sen pakonomaisuus - ortodokseihin verrattuna. Chilessä olisi toki muitakin esimerkkejä. https://www.youtube.com/watch?v=Qh9Sji8Qulc Jos siis Vatikaanin huippukokouksen aikaan julkaistiin Frédéric Martelin, kokemusasiantuntijan, kirja In the Closet of the Vatican, niin Chilessä kokemusasiantuntijat esiintyvät mediamylläkän ytimessä kotisohvien katselijoille.

Joka tapauksessa Ezzati ja arkkihiippakunta saivat puolen miljoonan dollarin vaatimukset niskaansa, aiemmin pysäytetyn 3 miehen samansuuruisen vahingonkorvausvaatimuksen lisäksi. Oikeusistuimen asiaksi jää näin ollen päättää, tapahtuivatko katedraalin yläkerran asiat yhteisymmärryksessä vaiko ei. https://cruxnow.com/church-in-the-americas/2019/03/06/chilean-cardinal-sued-for-alleged-cover-up-of-rape-in-cathedral/

Chilen kirkon julkinen alamäki oli alkanut jo ennen paavin vierailua 2018 tammikuussa, mutta on kuin pullosta olisi silloin lähtenyt korkki. Nyt jäädään kuulolle, miten löytyy pysyvä ratkaisu Chilen katolisen kirkon ilmeiseen uskottavuuskriisiin. Pelkkä tyyppien vaihtaminen ei riitä, vaan oikeuden on annettava tehdä työnsä, mitä sitten ilmeneekään. Ehkä uusi kardinaali voidaan nimittää vasta isojen käräjien - ja isojen korvauksien, jos uhreja on uskominen - tultua päätökseen.

CruxNow kuvailee tilannetta Santiagossa sijaispiispan nimeämisen jälkeen: toiset ottavat esille Aós Bracon väitetyt vaikenemiset, kun taas toiset pitävät mitä tahansa muutosta tervetulleena. Ezzati itse katsoo toimineensa oikein, kun hän on vaiennut oikeuden kuulemisessa, sillä vielä "ei ole ollut puhumisen aika". Ezzatin historiaan on kuulunut myös Marcial Macielin, Kristuksen legioonalaisten perustajan, vastainen tutkimus vuosikymmen sitten. Siinä mielessä tuntuu oudolta, ettei hän ole auttanut ilmeisesti mitenkään selvittämään Chilen tilannetta. Joka tapauksessa uusi sijaispiispa toistaa vuoden takaiset paavin ajatukset siitä, ettei pelkkä henkilövaihdos tule riittämään hengelliseen uudistumiseen. Näin se varmaan on. https://cruxnow.com/church-in-the-americas/2019/03/23/ezzati-defends-his-record-as-he-steps-down-as-archbishop-of-santiago/

Miten vakavaksi tilanteen katsookin, niin ulkopuolinen pohdiskelija saattaa pyöritellä mielessään kolmea k:lla alkavaa sanaa. Ne ovat karnevaali, katedraali ja kardinaali. Ehkä ei kristillistä kulttuuria ilman karnevaaleja voi oikeasti olla olemassakaan - narreista tulee kuninkaita, pyhimyksistä pahiksia, luusereista sankareita. Ja päinvastoin.

13 kommenttia

  • Jukka Raunu sanoo:

    Syy siihen, miksi paavi hyväksyi vuoden/kaksi voimassa olleen eronpyynnön kiireesti lauantaina, on ilmeinen: Santiagon vetoomustuomioistuin ei perjantaina 22.3. hyväksynyt kardinaalin valitusta vaan prosessi hyväksikäytön peittelystä sai jatkoa siellä. Vatican News kertoi tämän, mutta lainasi lauantaina myös Ezzatin omaa, usean kuukauden takaista lupausta “tehdä kansalaisena kaikessa yhteistyötä oikeuden kanssa”. https://www.vaticannews.va/en/pope/news/2019-03/pope-resignation-chile-cardinal-ezzati-vatiab.html Tämä on ilmeisessä ristiriidassa sen kanssa, ettei hän oikeuden edessä ole sanonut mitään vaan on vedonnut oikeuteensa olla todistamatta, jos häntä itseään uhataan syytteellä. Nyt joka tapauksessa paavi vihelsi pelin poikki. Esim. itävaltalainen Kathpress toistaa myös Ezzatin vakuutukset siitä, että hän “ei ole peitellyt mitään, vaan käsitellyt kaikki jutut” ja että hän “lähtee pystypäin virasta”. Kuitenkin Kathpress lainaa lopuksi Juan Carlos Cruzin ja tämän 2:n kohtalotoverin lausumaa: Aósin nimitys on hyvä, Ezzatiin ei voitu luottaa, mutta seuraajalla on nyt paljon työtä luottamuksen ja yhtenäisyyden palauttamiseksi. Kirkon on oltava kasvuikäisille turvallinen paikka etsiä Jumalaa. https://www.kathpress.at/goto/meldung/1746278/kardinal-nach-missbrauchsskandal-gehe-mit-erhobenem-haupt Toisaalla Kathpress luetteli tilanteen Chilen kirkossa: kun Valdivia (2017 alkaen “sede vacante”) luetaan mukaan, niin 10 Chilen hiippakuntaa 27:stä on väliaikaisessa johdossa ilman pysyvää (arkki/)piispaa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reijo Mänttäri sanoo:

    Julkeus menestyy, siellä missä ‘siunaukset’ tulevat alhaalta.

    Erilaiset järjestöt menestyvät, kuten YK:n eri osastot. Sen lisäksi, että ne ovat ensisijaisesti rauhan asialla, niin esim. WHO, joka käytännön tasolla tuo apua fyysisiin kärsimyksiin, kuten epidemioihin. Tämä esimerkki on toiminnasta, jossa ei mikään kirkko tai uskonnollinen, edes kallistuma, saa kunniamainintoja. YK:n piirissä ja muuallakin, on esiintynyt hyväksikäyttötapauksia, muttei enempää kuin “tämän maailman lapset” sitä harrastavat.

    RKK on muodostunut ‘suojatyöpaikaksi’ homoseksuaaleille. Papiston teot toista sukupuolta kohtaan näyttää jopa myönteisiltä ilmiöiltä tässä luonnottomuuksien suossa. Mainitsin aikaisemmin, kuinka asuinalueellani olevia pappien lapsia pidettiin eräänlaisessa ‘arvossa’, eli luonnonmukaisena, hyväksyttävänä seuraamuksena synnissä elämisestä.

    Nyt on meneillään, mielestäni, siedätys pappien poikiin ryhtymiseen. Sen lisäksi on julkeus suorastaan paistanut koko ajan, kiinnejäänneiden pappien lausunnoissa , esiintymisessä ja ilmeissä.

    Julkea esiintyminen paistaa Suomessa, mm. Hapatus.net sivustolla. Siellä mitä miellyttävimmät katoliset nuoret teologit käsittelevät höyhenenkevyesti tätä RKK:n siveellistä saastaa. Torutaan ja pahotellaan pedofiileja, mutta ‘ihanasti hymyillen’.

    Molestointien ikimuistoinen perinne on suorastaan menestynyt RKK:ssa, koska se on kirkon sisäinen asia, ja ranagaistukset annetaan siellä. Rangaistuksia ei teoista olisi tullut kenellekään, ellei kirkon ulkopuoliset voimat, yhteiskunnan lait, olisi puuttunut, niin itse tekijöihin kuin tekojen suojelijoihin.

    Merkittävin suojelija on aina ollut paavi, joka systemaattisesti on väittänyt, ettei hänelle asti ole valituksia tullut. Siksi Benedictus XVI ei astunut USA:n territoriolle, koska hänelle oli jo valmiina haaste, syyte, lastenpilaaja-pappien suojelusta.

    Osittain asian vierestä, mutta katolisesta ilmastosta yksi myönteinen tapahtuma, koskien politiikkoa:

    Italian Cinque Stelle-liikkeen vaikuttja jäi kiinne suuresta korruptiosta, koskien Rooman stadionin rakennushankatta. Toinen varapääministeri ja Viiden Tähden puolueen puheenjohtaja, Luigi Di Maio, ilmoitti julkisesti, välittömästi kun tieto oli vahvistettu, että puoleeseen kuuluva vaikuttaja tai vaikugttajat, ovat järjestelleet itselleen korruptiorahaa, tällä sekunnilla korpputoitunut tai korruptoituneet ovat ulkona ja erotettu kaikesta, mitä puolueeseen tulee ja heidän valtiolliseen virkaansa. Asianomaiset joutuvat ‘kilometrien päähän’ meistä. He voivat siellä kaukana vedota ja käydä oikeutta . Lisäksi heille tulee olemaan lain säätämän rangaistuksen lisäksi kielto päästä mihinkään julkiseen virkaan koko elämänsä ajan. Kyse oli suurista summista ja suuresta röyhkeydestä, niin rehellisyyttä ajavaa puoluettaan kohtaan kuin kansalaisia kohtaan, joita he edustivat.

    Tähän asti on petoksiin syyllistyneet poliitikot saanneet ‘rangaistuksia’, mutta yleensä ei rikoksesta saatua hyötyä ole jäljitetty. Eli epärehellisyys kannattaa.

    Katolinen kirkko on jo vuosisatoja, jos ei tuhansia, suojellut, häivyttänyt olemattomiin (erilaisiin täysihoitoihin) lapsien hyväksikäyttäjiin syyllistyneet. Yhteiskunnassa on kaikkialla pedofiileja, mutta heidät on tuomittu erilaisiin rangaistuksiin ja heidät on useissa yhteiskunnissa laitettu elinikäiseen seurantaan.

    Katolinen kirkko on merkittävin mafian tukija. Sen iljettävyyttä ei lievennä Kummisetä-filmien loppuepisodi, Padrinon ja kardinaalin kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Raunu sanoo:

      Oletkohan Reijo mahtanut lukea ajatuksella hapatus.net-kirjoituksia? En kyllä löydä niistä mitään, missä näitä juttuja olisi valkopesty tai vähätelty. Mafia-hommiin en ottaisi kantaa noin yksioikoisesti. Nyt on (19.3.) 25 vuotta siitä, kun Camorran (Napolin mafian) kanssa hakauksiin joutunut Giuseppe “Peppino” Diana murhattiin kirkossa. Pappi-murha sai Savianonkin kirjoittamaan “Gomorra”-teoksen aiheesta. (Elokuva on suorastaan järkyttävän koskettava.) Mielikuvasi ovat ehkä 2. maailmansodan jälkeisestä yleistilanteesta: kirkon oli oltava yhteyksissä mafiaan, koska se oli ainoa keino pelastautua kommunismista. Viittaan Cruxin juttuun Peppino Dianasta ja kirkon “varjoista” – tämä on tasapainoista tekstiä: https://cruxnow.com/news-analysis/2019/03/20/anti-mafia-martyrs-anniversary-a-reminder-of-catholic-light-and-shadow/ ja paavin lausahdukseen ettei kristitty voi olla mafioso, vaikka vähän pisti miettimään itseäkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Jukka,

      Kyllä olen lukenut nimenomaan noita kirjoituksia ajatuksella. Niitä lukiessani nousee mieleeni ‘siedätys’, onko se likaisen valkaisemista vai totutautumista likaan. Näen sen lähinnä niin, että lika huuhdellaan ikäänkuin suureen puhtauteen, eli katolisen kirkon itseymmärrykseen, jota johtaa ja hyväksyy paavi ja sitten piispat yhtälailla. Sitten asia kulkeutuu siihen suopeuteen, jonka nimissä tätä puhtaalla huuhdeltua likaa suodaan nautittavaksi niille, jotka hyväksyvät RKK:n aseman ja paavin universaalisen kirkon johtajaksi. Sitten Vatikaani 2:n ei ole tarvinnut olla edes näin hyväksyvä, kunhan ei ole vastustanut RKK:ta. – Tätä hyväksyntää alkoi hapatus-sivuston perustaja, Emil Anton hakemaan ilmoittelemalla hyvistä suhteista eri helluntalaisiin tunnetuimpiin pastoreihin, — mutta ilman heidän asiassa mukana oloaan tai etenkään suostumusta julkaista tämä kaveruus. Tietysti tämän minä olen selvittänyt. Siis, ei merkitse, että ollaan Emilin kanssa samassa kelkassa, kun välit on ystävälliset. Tällaiset välit on yleensä hyvin käyttäytyvillä ihmisillä, ilman uskonnollisuuttakin. Emil on käynyt kahdessa helluntaiseurakunnan nuorten illassa kertomassa katolisuudesta, mikä tietysti on ollut tulosta tunkeutumisesta. Otin nyt keskiöön Emilin, koska hän on ensimmäisiä “tarkoitus-pyhittää-keinot”- kurottelun toimijia.

      En puhu mitään, missä en ole ollut mukana kokenut tai seurannut läheltä.

      RKK:n totuus on elävä totuus, eli mafia on paheksuttu niille, jotka siitä kärsivät ja kun kirkon ulkopuolinen painostus nousi korkeaksi. Jokaisena kautena on RKK liittoutunut niiden tahojen kanssa, jotka hyväksyivät RKK:n. Mafia hyväksyi ja kannatti kirkkoa. Siksi vielä tänäänkin on Italian eteläosassa kaupunkeja, joiden kulkueissa pyhimysten kuvia kantavat mafiosot. On tapauksia, jotka ovat kirvoittaneet filmin tekoon ja ne osaltaan ovat sopimuksia sen tahon kanssa, joka mafiasta kärsi ja kärsii.

      RKK ei ole ollut vainottu, vaan sopimusosapuoli, milloin islamilaisen valtaa pitävien kanssa sekä diktaattoreiden ja diktatuurien kanssa. Viimeisin ‘diili’ on tehty Kiinassa ja paavion juonessa mukana, kun Kiinan hallitus valitsee piispat Kiinan RKK:lle.

      Camorra-filmi oli uskalias, ja paljasti niin Napolin mafialaisuuden kauheudet, niinkuin teki Padrino-filmitkin.

      Kun Crux- ja hapatus- kirjoittelevat kriittisesti niistä asioista, jotka ensin on maallinen taho paljastanut, niin alkaa ilmiö “kaikkeen tottuu”. Tottuu, koska ei ole kysymys Jumalan Seurakunnasta, joka lukee Raamatusta: Kol. 3: 5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta, 6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha, 7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte. 8 Mutta nyt pankaa tekin pois ne kaikki: viha, kiivastus, pahuus, herjaus ja häpeällinen puhe suustanne.

      Ei Jumalan Seurakunnan jäsenet, joihin helluntaiseurakunnatkin kuuluu, ole ollut näitä pedofiilipappeja parempia. Kun ihminen tulee elävään uskoon, hän hylkää entisen. Joskus muutos on siinä hetkessä tapahtuva, joskus syntejä vastaan , joissa ennen eli, on jokapäiväinen taistelu.

      Koska ei voida jäljittää, niin haluan mainita, että olen monen homon, pedofiilin, väkisinmakaajan ja jopa murhamiehen kanssa polvistunut Jumalan edessä ja yhdessä olemme menneet Armonistuimelle. On alkanut matka Jeesus tiellä, jolla pysymällä kiusaukset voitetaan, silloinkin kun niihin on langettu.

      Sitävastoin molestoinneissa elävä pappi pitää halpana Jeesuksen sovintoveren ja sen jalkoihinsa tallaa:

      Hebr. 10:

      29 kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!

      On kysymys tahallisesta, toistuvasta synnissä elämisestä, vaikka sitä viikottain ehtoollisen siivittämänä luullaan saatavan anteeksi.

      Tätä oppia opettaa evlut ja katolinen kirkko. Se ei opeta sitä, mitä Raamattu toistuvasti painottaa, “laittakaa pois synti”. Sovintoveri on riittävä kaiken anteeksiantoon, mutta sen jalkoihintallaaminen on se pilkka, jota ei saada anteeksi tässä ajassa eikä ikuisuudessa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Ei ihme Vatikaanin muuria ja vartiostoa, hyvinkin aiheellista.

    Täytyy ihmetellä ja surkutella oman kirkkomme johdon mieltymyksiä jokavuotiselle tervehdyskäynnille jolla viimeksi esiteltiin yhden Piispamme yhteyslauselmakoontia Ehtoollisen yhdistävästä asiasta kirkkojemme suhteitten edelleen syventämiseksi. Miksi ihmeessä tämmöstä pitää tehdä.

    Asiahan loukkaa kirkkomme rivijäseniä ja on pahimmallaan aiheuttamassa kysymystä asian motivaatiotaustasta.

    Naimattomuuden täytyy olla Katolisessa yhteydessä asia mikä suhtautuu neitseelliseen raskaaksituloon ja synnyttämiseen asiana mikä ymmärtää täydellistä puhtautta synnin riettauksista ilman perisynninkirouksen suvullista jatkamista. Samalla ei tarvitse huolia naisen likaisuudesta kuukautiskierron vaiheissa.

    Edellisen täytyy olla ja liittyä jollakin tavalla asian Pyhänä pitämiseen ja ymmärtämiseen, jolloin toisenlainen käyttäytyminen, vaikkakin moittimisen aiheinen, on mennyt läpi aiheuttamistaan käsittelemättä jääneistä kysymyksistä. Nyt kirkko on tullut asiassa tiensä päähän, ja varmasti saa nähdä kannattajiensa tuomion hyväksikäyttöasioissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Edellinen ei tietenkään voinut olla asian koko selitys ja ehkä jonkinlainen hienotunteisuuskin sen esti Joten syvennetään hieman.

      Olisiko mahdollista synneillä olla eri asteita jotka kaikki eivät olisi syntejä kuolemaksi.

      Näin Katolisen papin pitäessä ja luopumatta kalleimmastaan Uskossa olisi jollain ilveellä mahdollista antaa niinsanotusti huonoimpaa osaa itsestään tekoihin, vaikkakin sitten täysin viattomalle, Ihmisparalle huolimatta Hänelle aiheuttamastaan sielun vahingosta kuitenkin samalla kertaa ymmärtävänsä ja uskovansa pitävänsä kiinni luovuttamattoman asian arvokkaimmasta asiasta olla tahi tulevaisuudessa tulla Kristuksen Kirkon palvelijaksi. Edellinen pätee niin poika kuin naispuolisiinkin uhreihin.

      Edellistä voi ja saa moittia ja kommentoida.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    Tämä ei ole Pekka suoranainen vastaus. Jotain kristinuskon isossa kuvassakin vaan liikahtaa, kun Chilen pappi Tito Rivera – täysin vapaaehtoisesti, tietenkin – menee telkkariin ja kuvaa koko tähänastista elämäänsä kirkon työssä totaalisen ristiriitaisesti. Selibaatin rikkominen on syntiä: kyllä. Inhimillinen heikkous houkuttaa: kyllä. Selibaattia vaativa katolinen kirkko on ongelmissa: kyllä sekin. Jotenkin ajattelen kuten tämän lehden toimittaja, että on se kumma jossei selibaatista voida päästä maailman suurimmassa (!) kirkkokunnassa eroon, kun tv-ohjelmia myöten julistetaan miten vaikeaa eli mahdotonta sitä on ollut noudattaa koko virkauran ajan: tuomiorovastilta piti saada avaimet kirkon makuuhuoneeseen, ja arkkipiispa niin ikään selitteli televisiossa. Tosin hän onkin jo emeritus…

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kiitos palautteesta kuten hyvistä, luettaviksi tarkoitetuista, blogeistanne.

      Ymmärrän katolisten jo pappien ja asiaa opiskelemassa olevien nuorten olevan tavallisia Ihmisiä. Heitä koskevat samat asiat, uskoakseni, Ihmisen intohimoissa erilaisiin ambitioihin ja intohimoihin kuten myös liikkeen ulkopuolella olevat asiat joutuvat kohtaamaan.

      Sukupuolisen intohimon, oli se sitten eriasteista, tyydyttymisen estyminen tai estäminen aiheuttaa keskimääräisesti Ihmiselle asian jonkinasteisen korvaamisen sublimaatiolla mikä sitten voi olla erilainen kuten eriasteinen aina persoonan mukaan.

      Miten on sitten huomattavissa katolisessa yhteydessä kovin runsas nuorten poikien hyväksikäyttö korvaavana toimintona sukupuolisen intohimon kanavoimisen kohteena ja vielä niin että vanhemmat papit ovat pitäneet kiinni ja ilmeisesti usein ovat jatkaneet kiinnostustaan vanhemmalle iälle ästi kanavoidaksekseen ehkä jo nuorena oppimaansa mallia käyttäytymisestä.

      Niin, oppiiko Ihmnen miten vanhana uutta vai säilyykö motivaatiotaustana jo nuorempana opittu ja huomattu, ja ennen kaikkea mistä ei ole moraalisesti jääty kiinni, myös loppuelämän ajan ilman käytöstä muuttavaa syyllisyyden ymmärtämistä ja siinä katumuksen sydäntä koskettavaa asiaa.

      No, onhan asian nyt huamattu ja todistettu olevan hyvin totta. En silti epäile etteikö joku tahi useampi Katolisen Kirkon pappi olisi onnistunut pysymään lupauksissaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Raunu sanoo:

      … eipä Lutherkaan, joka pauhasi pakkoselibaattia vastaan, kieltänyt sitä etteikö jollakulla voisi olla naimattomuuteen erityinen lahja ja kutsumus. Poikkeus vahvistaa säännön. Chilen arkkihiippakunnan sisäinen kamppailu on viime viikkoina ollut tolkuton, käsittämätön, surrealistinen. Kyse on lopulta ihmisyydestä ja ihmisoikeuksista, ei jostain maasta, henkilöistä tai kirkkokunnasta. Lopulta tärkeintä on vain vanha partioperiaate, totuuden etsintä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reijo Mänttäri sanoo:

      Jukka,

      Nämä erittäin ansiokkaat raportti-kirjoituksesi ovat kiitettävästi tosiasioita valaisevia. Etu on myös se, että sinulla on aina viite, joko julkisesta tiedotuksesta koskien oikeuksien tutkintoja ja tuomioita. Minun kommentointini tämän kirjoituksesi yhteydessä ei kohdistu näihin Chilen tapahtumiin enemmän kuin Italian, Argentiinan, Saksan, Irlannin, Italian, Brasilian jne, RKK:n pappien vuosisataiseen synnin harjoittamiseen.

      Kun 1990-luvun lopulla ensimmäisiä uutisia luin USA:n katolisten pappien homoudesta ja pedofiliasta, ne tuntui järkyttävän minuakin, vaikka asia ei ollut minulle uusi. Jutut käyvät koko ajan järkyttävimmiksi ja mukanaolevien asema on koko ajan korkeampi. Samalla paheksuntaa osoittava sormi on muuttunut höyheneksi, eikä rajoittunut asian kaunisteluna, vaan sen ymmärtämiseen ja psykologian kautta hyväksymiseen.

      Eli ollaan mukana sellaisessa, mistä Raamattu käskee Seurakunnan pysyä erossa, vt. 1.Kor.5:9-13. Tämä kohta on mielestäni tyhjentävä ohjeena ja käskynä, miten suhtautua syntiin Seurakunnassa. Se on täydellisesti linjassa, niin Vanhan kuin Uuden Testamentin sanoman kanssa. Se kertoo keistä on kysymys, eli niistä, jotka ovat ulkopuolella Jumalan Seurakunnan ja kohdistuu Seurakuntaan paikallisesti, niinkuin Jeesuskin nuhteli Aasian seitsemää paikallisseurakuntaa, joissa kahdessa oli “RKK” jo alottanut solutuksen.

      Viittaat Chilen arkkihiippakunnan sisäisiin taisteluihin. Näet, että partiolais-periaate on hukkunut ja sen huomioonottaminen korjaisi tilannetta.

      Tämäkin on osa kaaosta koko Rooman kirkossa. Se on kaaosta ulkopuolella Seurakunnan, jota voitaisiin todellakin korjata tätä aikaa varten niin, että pedofiilit saisivat riittävän pitkän vankeustuomion ja kiellon toimia nuorten kanssa. Tällainen on laki kaikkialla, maailmanlaajuisesti. Näitä raporttejasi tulee riittämään. Raportoitaviin asioihin voi puuttua väitöskirjan myötä, mutta viimeisien 10 vuoden ajan on sama tieto päivittäin kasattu tiedotusvälineiden julkaisuihin, joissa yleensä on johdatus viitteisiin koskien tutkintaa ja tuomioitten sisältöä.

      Jos olet näin pitkälle viitsinyt tätä lukea, niin vielä yhtenä kuriositeettina haluan mainita Italian ja Etelä-Amerikan nk. helluntaiseurakuntien asiaan puutumisesta. Olen näille alueille ollut yhteydessä vuosikymmeniä. Ulkopuolisten syntejä ei käsitellä Seurakunnissa ja pedofiilien asiat ei ole juttujen ja juoruilun aihe, koska “sellaisiahan mekin ennen olimme”.

      Ilm. 22: 11 Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen, ja joka on vanhurskas, tehköön edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen.

      Eli niin vanhurskas kuin saastainen, seisoo herransa edessä. Saastainenkin pysyy pystyssä alhaalta tulevan tuen voimalla, mutta vain kuolemaansa asti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    Joopa. Partioperiaate totuuden etsimisestä on ajankohtainen – jos (ja kun) uskonnollinen yhdyskunta ei voi itse olla itsensä poliisi, tarvitaan yhteiskunnan apua. Jo kauan sitten tuli selväksi sekin, että “katolisuus” (catolicismo) ja katolinen kirkko eivät ole yhtenevä asia. Nuo Santiago de Chilen arkkihiippakunnan sotkut liittyvät pappien toimintaan. Chilessä – samoin kuin Saksassa, josta olen blogannut aiemmin – maallikot ovat aktivoituneet. Tarkoittako totuuden etsintä sitten sitä, että sitä kannattaa etsiä vaikkeivät maallikot heti saisikaan jotain demokraattista valtaa kirkossa, niin vaikea sanoa. Olisi tärkeää myös yhteisön ylätason muutos. Nykyistä paavia on pidetty uudistajana (“reformer”) vaikkei hän ole valmis hölläämään vanhoista periaatteista tai antamaan kirkossa olevia syytetietoja maallisille viranomaisille – vielä. Hän on silti antanut henkistä tilaa puhua ongelmista ja vaikka möläytellyt nunnien “seksiorjuudesta” ennenkuulumattomasti. Tarvitaan sekä sanoja että tekoja, kuten kirkon johtajat itsekin sanovat.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Kiitos Jukka Raunulle blogista.

    Mänttäri: “29 kuinka paljoa ankaramman rangaistuksen luulettekaan sen ansaitsevan, joka tallaa jalkoihinsa Jumalan Pojan ja pitää epäpyhänä liiton veren, jossa hänet on pyhitetty, ja pilkkaa armon Henkeä!”

    Helluntaiseurakunnan edesmennyt saarnaaja Mauri Viksten selitti jakeen sisällön niin, että jos juutalaiset Jeesukseen uskovat halusivat palata synagogan yhteyteen, he joutuivat kiromaan Jeesuksen ja hänen verensä. Tämä sopii kokonaiskuvaan, koska kirje oli heprealaisille ja todennäköisesti Paavalin käsialaa. Hän ei voinut kirjoittaa omalla nimellään, sillä se olisi entisestään kaventanut juutalaisten uskovien elintilaa.

    Kristitty joutui ainakin takavuosina Israelin kansalaisuutta hakiessaan kieltämään uskonsa Jeesukseen. Eräs suomalainen pääsi kuitenkin tämän kieltämisvaiheen ohitse, kun oli auttanut Neuvostoliiton juutalaisia Suomen kautta Israeliin. Hän tämän kertoi. En tosiaan tiedä, miten tänään on.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jukka Raunu sanoo:

    Chilen kolme Karadima-uhria, Cruz, Murillo ja Hamilton saavat nyt kukin 150 tuhatta dollaria korvauksia hyväksikäytöstä. Tämä on se toinen iso vahingonkorvaus, jonka jutussa mainitsen. CruxNow’ssa on juttu 27.3. Asia venyi, olisiko niin että vyyhti alkoi purkautua arkkipiispan irtisanoutumisen tultua hyväksyttyä? Kaikki liittyy samaan problematiikkaan – toimittaja Inés San Martín on itse argentiinalainen ja tuntee asiat. Karadima-historia on ollut julkisuudessa vahvasti jo vuosikymmenen ajan. https://cruxnow.com/church-in-the-americas/2019/03/27/chile-court-orders-church-to-compensate-clerical-abuse-victims/

    Ilmoita asiaton kommentti