ei käy uskonto

Olen vuosien mittaan törmännyt eri viestintätilanteissa kieltoon ”ei käy”. Muun muassa taannoin kirjoittaessani maaseudun hankelehden johdantokirjoitusta siihen eksyi lause, jossa mainittiin maanviljelijä ja Luojan antimet, oli hankkeen toimitusryhmän kommentti heti ”ehdottomasti tähän lehteen ei tule uskontoa eikä politiikkaa, tuo lause on poistettava”.

Pari viikkoa sitten otin töissä keskustelun avaaamiseksi puheeksi, että ne on seurakuntavaalitkin tulossa, niin reaktio oli: ”älä puhu uskonnosta täällä, se ei kiinnosta”.

Tuorein ja hurjin tyrmäys tuli kuitenkin suunnitellessamme yhdistyksen puitteissa yhteiskunnallisen keskustelutilaisuuden (mukaanlukien kirkko)  järjestämistä yhdistyksen profiilin nostamiseksi. Saimme yhteistyökumppanin kautta tilaisuuteen tarjolle kaksi piispaa. Ja mitä sitten tapahtuikaan. ”Yhdistyksemme tehtävä ei ole pohtia minkään aatesuunnan merkitystä, vaan toimintamme on pitäydyttävä tiukasti voimassa olevaan lainsäädäntöön ryhtymättä sitä luomaan tai tulkitsemaan. Ei käy.”

Kirkon edustajat leimattiin ”aatesuunnan edustajiksi” ja, niin, miten tuo loppulause lakiin pitäytymisestä olisikaan vielä tulkittava. Turvalliseen yhteiskuntaan ilmeisesti ei kuulu kirkon opetukset.

Olen hyvin hämmentynyt.

    • Kirkon on tietenkin pakko sivistysmaissa hyssytellä perverssiä helvettioppiaan, jonka mukaan jokainen kastamaton tai perisyntisyyteensä jäänyt uskosta muutoin osaton (jolle Jumala ei ole uskoa lahjoittanut,usko on y k s i n Jumalan teko!!!!) ) ihminen joutuu rakastavan Jumalan erityisestä tahdosta kidutettavaksi helvettiin esim.15 miljardiksi vuodeksi eli ikuisesti. Jokainen joka on pitänyt kättään vahingossa tulikuumalla hellanlevyllä parikin sekuntia ymmärtää että tämmöisen sadistisen opin markkinoiminen ei oikein enää menesty juuri muualla kuin oppimattomien keskuudessa kehitysmaissa. Ei etenkään kun tämä vanhurskas rangaistus koskisi myös esim. kastamattomia lapsia iästä ja teoista riippumatta.

  1. Kirjoitat sen verran epämääräsesti, ettei mainitsemiisi esimerkkeihin oikein voi ottaa kantaa. Mutta kommentoinpa yleisellä tasolla.

    Monesti näkee närkästymistä siitä, että uskontoa ei saanut laittaa esille sinne tai tänne. Kristityiltä unohtuu helposti se, että Suomessa valtiovalta ja uskonto on käytännössä erotettu toisistaan. Myös kunnat sekä suurin osa tiedotusvälineistä, yhdistyksistä ja kansalaisista ovat uskonnollisesti sitoutumattomia.

    Mainitsemasi hankelehti ja yhdistys eivät luultavasti halua korostaa esim. jotain puoluetta tai muuta aatteellista ryhmittymää toiminnassaan. Myös kirkon edustajat ovat tietyn aatesuunnan edustajia. Miksi sen sanominen olisi leimaamista?

    • Suomess valtiovalta ja uskonto ( luterilainen kirkko ) käyvät käsi kädessä. Valtion vuosikalenteri on luterilaisen kirkon vuosikalenteri. Kirkollisvero jne.

      Kun kirkon jäsenmäärä aikanaan menee alle 50 prosentin niin silloin tulee esille meidän ihmisten tasa-arvoisuus. Kalenteri rakennetaan samanalainen ihmisarvostus ja kunnioitus kaikille ihmisille. Uskonsuuntaukset voivat luonnollisesti pitää omia kalentereitaan ja tilaisuuksiaan.

    • ”Toimintamme on pitäydyttävä tiukasti voimassa olevaan lainsäädäntöön ryhtymättä sitä luomaan tai tulkitsemaan.” Tämäkin edustaa tiettyä aatesuuntaa. Omien aatteiden näkeminen aatesuuntana on monille vaikeaa. Ajattelun vapaus ei saisi olla vapautta ajattelusta vaan vapautta ajatella ja ilmaista ajatuksiaan.

    • Harvassapa ovat sellaiset yhdistykset (ja kirkot), joiden säännöissä lukisi: toimintamme perustuu kaiken mahdollisen ajattelun ja toiminnan varauksettomaan hyväksyntään.

      Ihanteellista on, että yhteiskunta ei sitoudu minkään tietyn aatesuunnan kannattajaksi. Hyvällä tuurilla sitä syntyy yhteiskuntaan, joka kunnioittaa tätä periaatetta.

      ”Kaikki ajattelu edustaa jotain aatesuuntaa” menee minusta hieman saivartelun puolelle. (Ymmärrän, että Martti ei välttämättä tarkoittanut tätä.)

    • Suni, ko vuosikalenterit kylläkin pohjaavat paljon ppajon kristinuskoa vanhempiin luonnon vuosikierrosta nouseviin ajanlaskuihin. Kirkko ’kähvelsi’ ne itselleen. Otti käyttöönsä pakanakeisari Julius Caesarin kalenterin, joka pohjasi puolestaan muinaisen Egyptin 365 vrk/ vuosi kalenteriin.

    • ”Ihanteellista on, että yhteiskunta ei sitoudu minkään tietyn aatesuunnan kannattajaksi.” Tämän ihanteen mukaista olisi antaa aatesuunnille vapaus osallistua julkiseen keskusteluun. Yhteiskunta, joka vaientaa kaikki aatesuunnat on painajanen.

    • Julkinen keskustelu on eri asia kuin kirjoittajan kuvailemat tilanteet. Vapaus julkiseen keskusteluun meillä on.

    • Onko se julkista keskustelua, että saa julkaista mielipiteitään oman ryhmänsä tiedotusvälineissä omien ystäviensä luettaviksi? Minusta julkinen keskustelu olisi eri mieltä olevien kohtaaminen asioista kiinnostuneen yleisön edessä.

    • Suomessa kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö. Tämä merkitsee että jokainen joka estää kirkon toiminnan estää myös maamme julkisoikeudellisen järjetelmän toimimisen. Samalla tavalla kuin siviilipalvelu on sallittua asevelvollisuuslain siitä häiriintymättä, armeijan toimintaa ei saa häiritä, koska se on osa yhteiskuntamme julkista toimintaa. Samalla tavalla kirkon julkisen toiminnan estäjät toimivat maamme oikeusjärjestystä vastaan.

      Valitettavasti jopa varaoikeuskansleria myöden on epäpäteviä juristeja, jotka unohtavat maamme julkisoikeuden toimintaperusteet, kun omien ideologioidensa sokaisemina eivät näe koko järjestelmämme peruspilareita.

    • Matias, sitä on monen monta lakia ja asetusta, jotka säätelevät myös julkisoikeudellisten yhteisöjen toimintaa. Jos joku hihhulilahko tai kirkko päättää toimia esim. meidän taloyhtiömme kerhohuoneessa on yhtiöllä oikeus estää moinen, eikö?

    • Johan lähti mopo käsistä. Kun oikein tarkasti lukee blogin, huomaa kyllä, että kuvatuissa tapauksissa ei estetty kirkon toimintaa.

    • ”Minusta julkinen keskustelu olisi eri mieltä olevien kohtaaminen asioista kiinnostuneen yleisön edessä.”

      On sallittua meillä, ja tapahtuukin koko ajan. Kuten nyt keskustelussamme;)

    • Kuinkahan laaja joukko mahtaa olla yleisönämme? Kyllä kai tänne valikoituu aika pieni ja tietynlainen osa suomalaisista.

    • Roto: ”Valitettavasti jopa varaoikeuskansleria myöden on epäpäteviä juristeja”

      Heh. Pitäisi varmaan herra Roton ruveta juristeeraamaan noita hommeleita, kun kukaan muu ei suloisessa Suomessamme niitä ymmärrä.

      No, siitä vaan. Anna palaa. Kyllähän kaikkien alojen erikoisasiantuntija Suomen Somerolta tuommoiset asiat klaaraa mennen tullen.

  2. Asiat ovat jotenkin tunnetasolla sellaisia, ettei niitä pysty sanoiksi pukemaan täsmällisesti. Otetaan esimerkki: On perustettu keskusteluryhmä, jossa keskustellaan lapsuudesta jollakin paikkakunnalla. Rajoitukset: Ei uskontoa eikä politiikkaa! No, pääosin kaikkien muistot ovat kuta tai ainkin hopeareunaisia. Mitä voi tehdä hän, joka muistaa, että lapsena kiusattiin koulussa siksi, että olit köyhä ja johonkin vähemmistöön kuuluva hengellisesti? Onko pidettävä turpa tukossa ja nieleskeltävä muistojaan kuin pahanmakuista oksennusta?

  3. Tärkeä aihe. Tampereella on mm. kaupungin tiloja, joita ei vuokrata uskonnollisille tahoille edes yksityiskäyttöön (mm. Vanha kirjastotalo) ja jopa yliopistolla on kielletty uskonnollinen toiminta. Olen joskus miettinyt, että mitenkähän nämä rajaukset sopivat yhteen perustuslain kanssa. Voiko kaupunki tai yliopisto rajoittaa tällä tavalla ihmisten toimintaa uskonnon perusteella? Veikkaankin, että tällaiset rajaukset kaatuisivat heti, kun joku vain viitsisi haastaa ne oikeudessa.

    • Pöyhönen, Laikkua vuokratan mm. tesofiselle seuralle, no toisaalta tesofia ei ole perinteisessä mielessä uskonto.

    • Seppo

      Teosofia on mitä suurimmassa määrin uskonto. Sen opit vain ovat tyypillisiä sekauskonnon julistusta, missä eri puolilta peräisin olevat opit pannaan samaan keittoon.

    • Älä puhu Matias asiasta josta et tiedä mitään. Teosofia ei ole uskonto, siinä ei ole jumalia eikä uskontunnustusta eikä mitään uskonnolliosia ehdottomia totuuksia. Jokainen teosofi saa uskoa mitä ja miten huvittaa . Teosofisen seuran lyhyt ohjelma ei ole luonteltaan millään tavoin uskonnollinen.
      Teosofia ei täytä uskontotieteen uskonnoille antamia määritelmiä, eikä seura saisi esim. vihkimislupaa juuri tämän vuoksi.

    • ”Teosofia on mitä suurimmassa määrin uskonto. Sen opit vain ovat tyypillisiä sekauskonnon julistusta, missä eri puolilta peräisin olevat opit pannaan samaan keittoon.”

      Samalla tavoinhan kristinuskokin on tehty. Siinä ei ole mitään omaperäistä, vaan se koottiin yhdistelemällä vanhoja aineksia.

    • ”Siinä ei ole mitään omaperäistä, vaan se koottiin yhdistelemällä vanhoja aineksia.” Onhan sentään tämä mies, jossa vanhat ainekset yhdistyvät ja henkilöityvät, tämä Jeesus.

    • Sen miehen temputkin oli erinäisissä vanhemmissa uskonnoissa jo tehty. Ei sillä, että pitäisin Jeesusta muita jumalhahmoja vähäpätöisempänä.

  4. Tietysti asioilla on puolensa. Jos haluaa hastaa riitaa, niin omasta uskosaan, kun faktaa lyö pöytään niin varmasti vastaväitteitä tulee. Eikä tietenkään ole viisasta mennä häiriköimään toisen ihmisen foorumille.
    Nyt kuitenkin olemme tulleet aikaan, jolloin entinen normaali on nykyisin epänormaalia. Ihminen ei ole aito, jos ei saa näyttää väriä eikä sen pitäisi suututtaa toista.

  5. Maallisille ihmisille kristitty ja uskonto on outoa ja kummallista. Heidän reaktioissaan ei ole mitään hämmästyttävää. Uskonnollisia ihmisiä pidetään nykymaailmassa kummallisina. He herättävät kiusallista hämmennystä, kun ei ole tietoakaan siitä miten sallaisten kanssa voi jutella. ”Tavalliset” ihmiset eivät halua loukata ketään, joten he yrittävät olla kohteliaita mutta mieluiten pitää tuollaiset asiat välimatkan päässä.

  6. Suomessa kuten koko läntisessä maailmassa ollaan tulossa aikaan, jolloin kaikki aate suuntaukset ja uskonnot käyvät hyvin. Raja kulkee Kristillisen uskon kohdalla, se ei käy. Maailma ei halua kuulla, että se tarvitsee sovitusta. Maailma ei ahdistu, jos joku julistaa hyvän elämän oppia, itämaista ajattelua, ynm vastaavaa.

    Maailma ahdistuu, kun se kuulee, että se tarvitsee synnin sovittajaa.

  7. “Tavalliset” ihmiset eivät halua loukata ketään, joten he yrittävät olla kohteliaita mutta mieluiten pitää tuollaiset asiat välimatkan päässä.” M. Hirn

    Eivätkö juuri nämä ”tavalliset” ihmiset loukkaa suurta osaa suomalaisia, jotka kuitenkin hyväksyvät ainakin osan kristillisistä arvoista elämänkatsomuksessaan?

    Minun mielestäni blogistin kuvaamat tapaukset ovat käsittämättömän absurdeja syrjivyydessään. Erityisesti ”yhteiskunnallisen keskustelutilaisuuden (mukaanlukien kirkko) -tapaus”. Kirkko oli siis mukana suunnitteilla olevassa yhteiskunnallisessa kesskutelutilaisuudessa, mutta kirkon edustajien ei sallittu osallistua ko. tilaisuuteen. Kirkko on osa yhteiskuntaa, sen kulttuuria.

    • Eivätkö juuri nämä “tavalliset” ihmiset loukkaa suurta osaa suomalaisia, jotka kuitenkin hyväksyvät ainakin osan kristillisistä arvoista elämänkatsomuksessaan?

      Eiko nämä uskovaiset loukkaa koko ihmiskuntaa väittäessään sen olevan niin paha että joutuu koko lössi lähtökohtaisesti helvettiin ellei jne?

    • Salme, sinulla lienee enemmän tietoa kuin blogisti kirjoituksessaan antaa (keskustelutilaisuus, mukaanlukien kirkko). Kertoisitko, millaisesta tilaisuudesta oli kysymys?

      Ja Sepon kommenttia kannattaa muuten pohtia;)

    • Ei sen ymmärtäminen ole vaikeaa! Vaikeaa on se, että kristikansa, joka kuuluu vielä suurelta osin kirkkoon tai johonkin hengelliseen ryhmään, kieltää mestarinsa ja työntää marginaaliin, eikö se ole pahinta kaksinaamaisuutta?

    • Ei uskonnonvapaus ole sitäkään, että kristinusko – tai mikä muu uskonto tahansa – pitää tunkea pois mistä tahansa.

      Kulmakarvojen kohoamisessa ei ole mitään vikaa, annetaan otsalihaksille liikuntaa! Mielikin pysyy virkeänä, kun sitä ärsytellään.

    • Olen samaa mieltä, Martti. Blogin esimerkeissä ei ollakaan tunkemassa uskontoa pois mistään (sen enempää kuin vaikkapa puoluepolitiikkaa).

      Lauri: Toki jos kirkkoon kuuluminen riittää, vielä aika moni on ”kristikansaa”. Minusta on kuitenkin rehellisempää, että kristikansaksi määritellään kristillisesti uskovat. Heitä sitten onkin suomalaisista kohtalaisen pieni osa.

      Niin tai näin, enemmistönkään tapojen pakottaminen kaikille ei sovi yhteen demokratian ja vapauden kanssa.

    • ”Niin tai näin, enemmistönkään tapojen pakottaminen kaikille ei sovi yhteen demokratian ja vapauden kanssa.” Tjaa… Demokratia ja vapaus on myös tapa, meillä onneksi enemmistön. On maita, joissa maan tapa on jotain muuta kuin demokratiaa ja vapautta.

    • Kaikesta voi filosofoida vaikka maailman tappiin. Mikään ei ole mitään ja kaikki on kaikkea, jne;) Mutta josko kumminkin ollaan tyytyväisiä, että meillä vapaus ja demokratia ovat aika hyvällä mallilla.

      Minusta asian ydin on se, että ei pidä heti uhriutua, vaikka oman aatteen esille tuominen ei ole joka paikassa ja kaikkien mielestä ok. Yhteisössä elettäessä yhteisiin sääntöihin on suotavaa sopeutua. Perustaitoihin kuuluu myös hyvä käytös, eli kannattaa miettiä sitäkin, miten nuo toiset kokevat oman käyttäytymiseni.

    • ”Ei pidä heti uhriutua, vaikka oman aatteen esille tuominen ei ole joka paikassa ja kaikkien mielestä ok.” Tässä ei ole kysymys ’joka paikassa ja kaikkien mielestä’ -tilanteista vaan yhteiskunnallisesta keskustelutilaisuudesta, työpaikkarupattelusta ja lehtikirjoituksen yksityiskohdasta. Ei ole myöskään kysymys uhriutumisesta. Älä siis sinäkään uhriudu, Risto Korhonen.

    • Sama kysymys sinulle Martti kuin Salmelle tuossa yllä. Kirjoittaja ei kerro, mistä tilaisuudesta on kyse. Hän voisi valistaa meitä siitä, mutta ei ole jostain syystä halunnut. Siksi en pysty kommentoimaan tuota tilaisuutta, vaan puhun yleisellä tasolla.

    • ”Tyrmäys tuli kuitenkin suunnitellessamme yhdistyksen puitteissa yhteiskunnallisen keskustelutilaisuuden järjestämistä yhdistyksen profiilin nostamiseksi.” Onko tarpeen tietää tämän enempää? ’Suunnitellessamme’ viitannee kyseisen yhdistyksen asettamaan työryhmään. ’Yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus’ lienee tyypillisesti mielipiteen- ja sananvapauden piiriin kuuluva tilaisuus. ’Profiilin nostaminen’ tarkoittanee yhdistyksen maineen kohentamista merkittävänä vaikuttajana. ”Ei käy” taas tyrmää niin työryhmälle annetun luottamuksen, sanavapauden kunnioittamisen kuin tavoitteen yhdistyksen maineen parantamiseksikin. Voimassa olevalla lainsäädännöllä ei taida olla tämän kanssa mitään tekemistä.

Kirjoittaja

Laurila Sirkku
Laurila Sirkku
Ikuinen ihmettelijä, nurkista hiottu vaan silti eteenpäin katsova kahden maan kansalainen, joka tuntee juuttuneensa terminaaliin.