"Ei ole Jumalan pelko heidän silmäinsä edessä"

Synnin todellisuus on jäänyt kirkossa hämärän peittoon. Kirkko ei näytä juurikaan olevan huolissaan yhteiskuntamme hengellisestä tilasta. Kuka sitten olisi? Taitaa olla niin, että ajan henki on turruttanut monet elävätkin kristityt, niin ettei monikaan jaksa enää huolehtia.

Kansamme elää moraalisessa rappiotilassa. Media ja some vyöryttävät silmiemme eteen ympäri vuorokauden kaikenlaista jumalattomuutta. Mikään ei ole enää pyhää. Avioliitto on romutettu ja abortit sallittu käytännössä mistä syystä tahansa. Ilmapiiri kannustaa irtosuhteisiin. Perheet eivät pysy kasassa. Monet lapset joutuvat syntymään hyvin sekaviin sosiaalisiin olosuhteisiin, jotka saattavat muuttua lyhyen lapsuuden aikana useasti. Millään ei ole mitään perustaa. Ihmisen sinne tänne vellovat himot ja halut on asetettu kaiken mittariksi, jopa lainsäädännön.

Tällainen elämänmeno on tietysti luonnollista Jumalan hylänneiden pakanakansojen keskuudessa. Eihän jumalattomalta pakanakansalta sovikaan odottaa muuta kuin sekasortoista ja jumalatonta elämää omien himojen ja halujen vietävänä. Suomi on ollut kristilllinen maa, mutta on kohta kääntänyt kokonaan selkänsä Jumalalle. Kääntääkö Jumala selkänsä Suomelle?

Pelkääkö edes kirkko Jumalaa?

"Vaan minä osoitan teille, ketä teidän on pelkääminen: peljätkää häntä, jolla on valta tapettuansa syöstä helvettiin. Niin, minä sanon teille, häntä te peljätkää." (Luuk. 12:5)

15 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Jonilla on aiheellinen huoli ja kirjoitus osuu koko yhteiskuntaan. Olemme väärällä tiellä ja ihmisen omat haluamiset ovat jo pitkään olleet keskiössä. En minäkään kaipaa lisää kieltoja, mutta ihminen on ottanut ohjat ja vastuun itsestään myös siinä, että Jumalan Sana ja ilmoitus on hyljätty.

    Pelkään, että Herran pelko on katoamassa Suomen kansan sydämmestä samassa suhteessa kun sukupolvet haihtuvat manan maille… Onko leivän yltäkylläisyys ja leppoisat olot saaneet meidät turvautumaan väärään rauhaan ja kuitenkin samaan aikaan ihmisten pahoinvointi on kaikkien nähtävillä. Päätätäjät ovat kuin sokeita ja puhuvat toista ja tekevät toista, he ajavat vain kiivaasti lisää kilpailua ja eriarvoisuutta lisääviä tekijöitä, puhuvat taloudellisesta vapauden lisäämisestä, kuin se olisi köyhyyden poistamista. Surkuhupaisaa. Pian tiilentekijöiltä otetaan oljetkin pois, kuten Hebrealaisilta Egyptin ”pimeydessä” tehtiin.

    Arille erikseen: Jälleen kerran, huomautan, että synti ei ole Raamatussa sellainen asia, jonka me voimme tehdä tai jättää tekemättä. Raamattu tuo esiin myös sellaisen syntikäsitteen, joka on olemista, ei tekemistä. Ilman syntiä ei ole kuolemaa ja jokainen lihasta syntynyt kuolee. Hengestä syntynyt taas elää iankaikkisesti. Jos joku tekee syntiä, niin se johtuu siitä, että ihminen on syntinen. Olemme Jumalan Kirkkautta vailla, me olemme sidottuja ja myyty synnin alle. (Näin siis Raamattu opettaa)

    Niinpä synnin voittajana ihminen on lopulta kelvoton, vaikka on paljon niitä, jotka teeskentelevät, että Pyhän Hengen avustamana he voivat elää synnitöntä elämää. (Siis synti on ihmisessä se, joka aiheuttaa kuoleman)

    Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän kunnollisuutta ja vaelluksen pyhyyden tähden niin, olemme kaikkia ihmisiä surkuteltavammat. Kristinuskossa ei ole ensisijassa kyse tämän lihan puhtaudesta ja siihen pyrkimisestä, kuten monissa kolmannen maailman uskonnoissa, vaan synti ja kuolema on voitettu Kristuksessa, johon meidät on kastettu.

    Elämä Kristuksessa on Pyhässä Hengessä vaeltamista, joka paljastaa meille synnin, vanhurskauden ja tuomion. Synnin, joka on ihmisen epäuskoa ja rakkaudettomuutta, Vanhurskauden, koska Kristus tuli maailmaan ja nousi ylös kuolleista ja istuu Isän oikealla puolella. Tuomion, koska tämän maailman ruhtinas on tuomittu.

    Olisko meidän syytä miettiä mitä Paavali tarkoittaa, kun sanoo, että Jumala vanhurskauttaa jumalattoman Armosta?

    ”Mitä me siis sanomme esi-isämme Aabrahamin saavuttaneen lihan mukaan? Sillä jos Aabraham on teoista vanhurskautettu, on hänellä kerskaamista, mutta ei Jumalan edessä. Sillä mitä Raamattu sanoo? “Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”. Mutta töitä tekevälle ei lueta palkkaa armosta, vaan ansiosta, mutta joka ei töitä tee, vaan uskoo häneen, joka vanhurskauttaa jumalattoman, sille luetaan hänen uskonsa vanhurskaudeksi; niinkuin myös Daavid ylistää autuaaksi sitä ihmistä, jolle Jumala lukee vanhurskauden ilman tekoja: “Autuaat ne, joiden rikokset ovat anteeksi annetut ja joiden synnit ovat peitetyt! Autuas se mies, jolle Herra ei lue syntiä!” Room.4:1-8

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Ismo: ” Ilman syntiä ei ole kuolemaa ja jokainen lihasta syntynyt kuolee. Hengestä syntynyt taas elää iankaikkisesti.”

    Jos synnin palkka on kuolema ja Jeesus on sovittanut ihmisten synnit, niin silloinhan Jeesuksen on pakko olla kuollut.

    Tai sitten hänen pitäisi olla iankaikkisesti helvetissä sovittamassa ihmiskunnan syntejä, koska synnintekijät joutuisivat kuulemma helvettiin, ellei Jeesus heidän syntejään omalla kärsimyksellään sovittaisi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Niinpä Kimmo. Jeesus kuoli, mutta kuolema ei häntä pitänyt, vaan Hän nousi kuolleista ja antoi meille kuoleman ja ylösnousemisen kautta lupauksen ja toivon, ettei yksikään joutuisi kadotetuksi, joka uskoo Hänen sanansa, jonka kautta meille on julistettu Jumalan anteeksianto ja sovitus kuolemasta, joka on tuleva jokaiselle osaksi, joka on tänne syntynyt.

    Jeesus on kertakaikkisella uhrilla oman verensä kautta sovittanut koko maailman synnit, myös minun ja sinun. Jokainen uskoo, elää, vaikka olisi kuollut.

    ”Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo häneen, joka on minut lähettänyt, sillä on iankaikkinen elämä, eikä hän joudu tuomittavaksi, vaan on siirtynyt kuolemasta elämään.” Joh.5:24

    Ilmoita asiaton kommentti