Ekstaasin Henki

Ekstaasin Henki

He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomasta. Sillä Herra on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen (ruuach tardeemaa) ja sulkenut teidän silmänne - profeettanne, ja peittänyt teidän päänne -näkijänne. Niin on kaikki ilmoitus teille niin kuin lukitun kirjan sanat”. ”Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan ja kunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, ja koska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä”. (Jes 29:9-11,13).

Yllä oleva Jesajan profeetallinen sana Juudan hengellisestä sokeudesta sopii erittäin hyvin myös meidän aikaamme. Alkutekstin sanan tardeemaa Septuaginta on kääntänyt kreikaksi sanalla katányyksis, uneliaisuus. Tämä on kuitenkin väärä käännös, sillä tekstissä ei puhuta uneliaisuudesta, vaan hurmoksesta. Tardeemaa esiintyy myös 1Ms 2:21 ("raskaaseen uneen") ja siinä Septuagintan käännös on ékstaasis, hurmos, ekstaasi. Sama sana esiintyy UT:n alkutekstissä Pietarin ja Paavalin joutuessa hurmoksiin pakanalähetystä koskevien näkyjen edessä (Apt 10:10; 22:17).

Septuagintan väärä käännös on tehnyt Jesajan tekstin vaikeaselkoiseksi ymmärtää. Jesaja puhuu nimenomaan Herran vuodattamasta Hengestä, joka vaikuttaa uskonnollisissa, mutta sydämeltään kääntymättömissä ihmisissä epätervettä hurmoksellisuutta, sokaisee profeettojen ja hengellisten johtajien silmät ja sulkee Sanan, niin ettei se avaudu.

Tämä on nähtävissä erityisen selvästi nykyisessä ajassa. Hurmoksellisuutta ja sen tavoittelua, siihen pyrkimystä näkyy vähän joka paikassa: urheilukentillä ja katsomoissa, fanituksissa, erilaisten ”tähtien” palvonnoissa, musiikissa ja erityisissä niihin liittyvissä tapahtumissa ja niissä esiintyvissä ihmisissä jne. Hurmoksellisuutta esiintyy ja on kautta koko historian esiintynyt kaikkialla maailmassa. Ei vain eri uskonnollisissa piireissä, joissa sillä on aina ollut erityinen sijansa, vaan esimerkiksi poliittisissa ja aatehistoriallisissa piireissä, jopa tieteissä ja filosofioissa.

Aikaisemmin oli täysin sopimatonta, jos esittävä taiteilija tai virtuoosi, liikutteli itseään tai vääntelehti musiikin tahdissa. Korostettiin, että hyvin esitetty musiikki on riittävä voima tavoittamaan sijansa kuulijan korvissa, ei siihen tarvita esittäjän omia temppuja!

Muistan kun eräässä kirkossa konsertoi tällaisen vanhan koulutuksen saanut viuluvirtuoosi Heimo Haitto. Hän seisoi liikkumatta kuin patsas viulunsa kanssa alkaen soittonsa ja soiton aikana. Kuinka ollakaan – yhtäkkiä soiton ääni irtaantui ikään kuin tuli ulos viulusta ja soittajasta ja ympäröi meidät kuulijat. Siinä musiikki soi itsenäisesti ja riippumattomana tuottajasta ja koneesta. Ei tarvittu päihdyttävää hurmosta, ei kuulijoissa eikä esiintyjissä. Konsertissa hallitsi nautittavasti pääasia, musiikki ilman ”ryyppyjä ja ryyppyseuraa"!

 

Yleensä nähdään hurmoksellisuudessa vain kaksi vaihtoehtoa, ilmiö on joko Jumalasta tai saatanasta. Molemmat näkökulmat ovat vääriä! Ilmiötä selitettäessä painopiste tulee asettaa ihmiseen itseensä. Jumala (ei saatana!) on vuodattanut Henkensä koko ihmiskunnan päälle yhtä tarkoitusta varten: että ihmiset huutaisivat avuksi Herran Jeesuksen Nimeä ja pelastuisivat. Ellei näin pääse tapahtumaan, vaan ihmiset hylkäävät Raamatun sanan ja haluavat pitää kiinni omista uskonnollisista käsityksistään ja seremonioistaan, sama Jumalan Henki, joka luo uudeksi, päinvastoin paaduttaa ja ihmisen oma sielullisuus kaikkine ilmiöineen eksyttää hänet omatekoisen jumalanpalveluksen äärelle. Kun Hengen taivaallisen sateen aika menee ohi, maa, jonka olisi tullut tuottaa Hengen kasvua ja elämää, paljastuukin orjantappuroita kasvavaksi Baabelin sekoitukseksi, joka tuhotaan (Hebr 6:7s).

Tärkeää on tehdä oikeat johtopäätökset. Nykyisen hengellisen liikehdinnän raitistaminen epäterveistä ilmiöistä ei auta, elleivät uskovat halua sydämestään kääntyä Jeesuksen ristin vihollisuudesta Hänen seuraajikseen. Puhaltakaamme pasuunaan selvä ääni! (Hoos 8:1)
Reino Marjakangas

6 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Siiskö jumalat vaivuttivat A damin ennen sukupuolenvaihtoleikkausta raskaaseen ekstasiin? Viittaa kylläkin vahvasti mieluimmin syvään narkoosiin.

    Netti/Ariel: “he Hebrew root of this word is ‘R-D-M’ {ר-ד-מ} and it describes the deepest stage of sleeping. That is why, there is no surprise to discover this Hebrew root is also used to describe a status of ‘coma’ (‘Tardemet’ {תרדמת} in Hebrew) and ‘a n e s t h e t i z a t i o n’ (‘Hardamah’ }הרדמה} in Hebrew).”

    Ei mitään uutta auringon alla. Nukutuksessa leikkaukset tänäänkin tehdään .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola: “Siiskö jumalat vaivuttivat A damin ennen sukupuolenvaihtoleikkausta raskaaseen ekstasiin? ”

    Mitkä ihmeen “jumalat”? Et ilmeisesti ole opiskellut ns. vanhaa hepreaa, Raamatun hepreaa, varsinkaan yliopistotasolla? Et suoltaisi noin epätieteellisiä väittetä ja tekstejä. Poistan kommenttisi muutaman päivän sisällä. Blogin aiheena on keskustelu ekstaasi-ilmiöstä, ei vanhoista juutalaisista taruista!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Minä puhuin ihan Geneiksen luomiskertomustan elohjim jumalista, heistä jotka sanoivat ‘tehkäämme ihminen kuvaksemme kaltaiseksemme.” Ja etkö itse viitannut adamiin? Onko luomiskertomus sinusta siis vanhaa juutalaista tarua?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • SeppoH: “Onko luomiskertomus sinusta siis vanhaa juutalaista tarua?

    Ei toki! Raamatun sana ei ole juutalaisia taruja!

    Viittasin Sinun omaan edustamaasi gnostilaisuuteen, joka on suurelta osalta vanhoja juutalaisia taruja. Tällä en tahdo mollata sinun kabbalistisia uskomuksiasi, olen vain jyrkästi niistä eri mieltä!

    Jumalan ja Jeesuksen, Hänen Poikansa kanssa minulla on henkilökohtainen suhde. Tämä Jumala antaa löytää itsensä , jos etsii Häntä kaikesta sydämestään ja huutaa Häntä avuksensa. Nämä ovat Hänen omat määräämänsä pelisäännöt, joita on syytä kunnioittaa.

    Tämä Jumalan nimi on monikollinen, mutta se ei tarkoita monta jumalaa. Kun Raamatussa mainitaanEloohiim, sitä seuraava verbi on aina yksikössä hepreassa. Tämä rakastaa kaikkia ihmisiä, myös Sinua, Seppo, vaikka opeillasi Hänelle hanttiin panetkin. Hän tahtoo pelastaa! Niin, mistä? Hänhän jo totesi Nooalle, että kaikki ihmiset ovat turmelleet ja saastuttaneet samalla koko maan, vaelluksellaan maan päällä. Minä hävitän joa nupin. Mutta en enää hävitä heitä hukuttamalla vedellä, vaan annan heille koko loppuelämänsä mittaisen mahdollisuden pelastua kuolemasta, tuhosta, kääntymällä Minun puoleeni ja uskomalla Minun rakkaan Poikani maksusuoritukseen ristillä, kun Hän viattomana kuoli ihmisen puolesta. Koska Jumala on täysin oikeudenmukainen, Hän tekisi väärin niitä kohtaan, jotka eivät kykene velkaansa maksamaan! Eihän meistä toki kukaan kykene, mutta annettaan edes kunnia Jumalalle tarjouksesta anteeksiannolle ja velan suoritukselle ja pokataan kiitokseksi, vaikkei tarjous kelpaisikaan!

    Niin, synin palkka meillä kaikilla on kuolema. Ei mene kauaakaan, niin meidän molempien suusta, Seppo, alkaa kasvamaann horsmaa ja sieraimista koiranputkea. Siinä sitten meidät viisaat näkemyksemme ja ajatuksemme. Pääsemme tasa-arvoisesti muiden kuolleitten seuraan! Hah!!!

    Raamattu kutsuu myöskin Jeesuksen opetuksen mukaan “jumaliksi niitä, joille Jumalan sana tuli, eikä Raamattu voi raueta tyhjiin!” Monilla on joku armoitettu saarnamies jumalana, monille kirkko tai järjestö ia joku oppi. Jumala on kuitenkin ilmaissut jo ensimmäisessä käskyssään tahtonsa: “Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Älä pidä muita jumalia (välittäjiä, välimiehiä) Minun Kasvojeni edessä”. Jumalan Kasvot on Kristus, jonka kautta Hän meitä rakkaasti katselee. Hän, Jeesus, on ainoa välimies Jumalan ja ihmisten välissä! Muut jumalat on heitettävä pellolle! Sinun jumalasi näyttää olevan gnostilaisuus, Jehovan todistajilla oma uskollinen orjansa, järjestönsä, monilla luterilaisilla varsinkin papeilla kirkko tai kaljaystävät ja kaikenkarvainen kulttuurinautiskelu, jne.

    Valitettavasti joutuu luopumaan nykyisestä tasoarvokäsityksistäkin. Jumalalle ja Jeesukselle nääs joutuu olemaan kuuliainen kaikessa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Antamani tardemaa-sana etuymologialla ei oe mitään tekemistä gnostilaisuuden kanssa eikä ole minun vikani että Geneis selvästi sanoo: “…tehkäämme ihminen kuvaksemme kaltaiseksemme.”

      “…seuraava verbi on aina yksikössä hepreassa. ”

      Ikävä kyllä näin ei aina ole: Selkeästi opillista puhtautta varjelevilta tietoisilta käännösvalinnoilta näyttäää esim. yksiköt verbimuodossa hiteu ’johdattaa’ (oikeasti eksyttää!) 1.Ms. 20:13; molemmissa kohdissa nykykäännös on sangen villisti harhautunutta: Mutta kun Jumala vei minut kauas isäni suvusta, minä sanoin vaimolleni: ‘Tee minulle tämä palvelus: sano kaikkialla, minne menemmekin, että minä olen sinun veljesi.'” Sillä sanamukainen käännös kursivoidussa kohdassa kuuluisi kun jumalat harhaanjohtivat minut isäni talosta… Ja 1.Ms.35:7verbissä ilmestyä: Ja hän rakensi sinne alttarin ja nimitti paikan Eel-Beeteliksi, koska Jumala oli siellä ilmestynyt hänelle, silloin kun hän pakeni veljeään kuuluisi oikein käännettynä:

      ….täällä hänelle nuo jumalat ilmestyivät

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo H: “Antamani tardemaa-sana etuymologialla ei oe mitään tekemistä gnostilaisuuden kanssa eikä ole minun vikani että Geneis selvästi sanoo: “…tehkäämme ihminen kuvaksemme kaltaiseksemme.”

    Lainaamasi sanaselitysopin (etymologia) näkemys ei ole vakuuttava. Se ei pidä paikkaansa. Sanan tardeema alkperän juuri ei ole R-D-M. Mitäs hepreaa tämä on, ei ainakaan VT:n hepreaa?

    Eihän se tietenkään sinun vikasi ole, jos Genesis 1:26:ssa on lainaamasi sanat. Pikemminkin saattaa olla tulkinnassasi jotain vikaa?

    Tässä on suora lainaus kirjastani “Avioliitto Raamatun valossa”,jossa käsittelen näitä ( 1Ms 1:26-28) asioita: “Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme!” Tässä profeetallisessa sanassa on nähtävissä suuri ohjelmajulistus tulevia, iankaikkisia aikoja varten. Siinä ei puhuta vain alussa tapahtuvasta ihmisen luomisesta. Kysymyksessä on valtava pelastushistoriallinen suunnitelma, jonka lopputulos ja päämäärä on täydellinen Jumalan kuva, mies ja nainen luomakunnan herrana ja valtiaana.

    Kuten sanasta “tehkäämme” näkyy, tähän tehtävään luomisen alusta alkaen kaikkivaltias Jumala kutsuu työtoverikseen luomakuntansa ja erityisesti ihmisen itsensä. Vakuuttavalta ei tässä tunnu selitys, että monikon ensimmäinen persoonamuoto todistaisi jostakin kolminai suusopista, vielä vähemmän, että suuri Jumala keskustelisi itsensä kanssa.

    On kysymys työtoveruudesta, josta myöhemmin apostoli Paavali toteaa: “Sillä me olemme Jumalan työtovereita” ja jatkaa: “Te olette Jumalan viljelysmaa, olette Jumalan rakennus” (1 Kr 3:9). Niinpä on erittäin suurta ymmärtämättömyyttä, jos kuvitellaan, että jo alussa kaikki oli täydellistä, mutta sitten tapahtui valitettava katastrofi, ihminen lankesi ja kaikki meni vikaan! Suunnitelma syntiinlankeemuksineen, kaikkineen oli valmis jo ennen aikojen alkua. Jumalalle ei tapahdu vahinkoja! Ihmisestä tehtiin lähes jumalolento (Ps 8:6), mutta kuitenkin “vähäksi aikaa” enkeleitä halvempi (Hb 2:7). Hänet luotiin lankeamaan, muttei ilman vastuuta!

    Jumalallista ihmisessä alunpitäen oli heijastaa Jumalan kuvaa ja kaltaisuutta. Kuva (hepr. tselem, kreik. eikón) tarkoittaa havainnollista, konkreettista. Samankaltaisuus (hepr. demuut, kreik. homoíosis) on epämääräinen, abstraktinen käsite. Mitä tämä samankaltaisuus sitten on? Apogryyfisessä Viisauden kirjassa puhutaan “nuhteettomien sielujen kunnialahjasta” ja tarkoitetaan sillä katoamattomuutta. “Sillä Jumala loi ihmisen katoamattomuuteen ja teki hänet oman olemuksensa kuvaksi”. “Heidän toivonsa on täynnä kuolemattomuutta” (Viis 2:22s; 3:4). Niinpä profeetallinen sana jakeessa 26 samankaltaisuudesta puhuessaan julistaa ihmisen lopullista, tulevaista osaa: ylösnousemuksen jälkeistä iankaikkista ja persoonallista elämää Jumalan yhteydessä. Seuraavassa 27. jakeessa ei nimittäin vielä kerrotakaan Jumalan luoneen ihmistä kaltaisekseen, vaan kuvaksensa. “Mikä on sielullista, on ensimmäinen; sitten on se, mikä on hengellistä” (1 Kr 15:46). Näin kuva ja kaltaisuus puhuvat ulkonaisesta ja sisällisestä ihmisestä. Ulkonainen määrättiin menehtymään, sisällinen uudistumaan ja perimään määrättömän kirkkauden (2 Kr 4:16-18). Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi (zaachaar uu-nekeevaa uros ja naaras). Tämä osoittaa, että Hänellä jo alussa oli mielessään suuri salaisuus: Kristus ja Hänen seurakuntansa (Ef 5:32). Me kaikki olemme alkuisin yhdestä, Aadamista, niin myös seurakunta on alkuisin yhdestä, Kristuksesta (Apt 17:26; Hb 2:11). Jumala sanoi: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi”. Lisääntymiseen tarvitaan miestä ja vaimoa, niin myös seurakuntakasvuun tarvitaan sekä Kristusta että uskovia. Miehen ja vaimon välistä kiinteää, Jumalan säätämää yhteyttä sanotaan avioliitoksi. Ajallinen avioliitto on kuva taivaallisesta avioliitosta, mikä luomistapahtumassa on mitä keskeisin asia, sen lopputulos ja päämäärä.”

    Seppo H: ““…seuraava verbi on aina yksikössä hepreassa. ” Ikävä kyllä näin ei aina ole” Sitten ota kaksi Raamatun kohtaa tästä todisteeksi: 1 Ms 20:13 ja 1 Ms 35:7. Nämä ovat kehnoja paikkoja kumoamaan sitä tosiasiaa,että “seuraava verbi on aina yksikössä”. Katselepas vain näiden tekstiympäistöjä. Siellähän käytetään järjestelmällisesti yksikköä jopa samasta ilmaisusta! Varsin perustellusti uusi käännös ja samoin myös esimerkiksi Raamattu kansalle -käännös ovat valinneet toisen käsikirjiutuksen, jossa nämä paikat ovat yksikössä.

    Ajattelen tässsä, että keskustelumme tällä palstalla saa päättyä hedelmättömänä tähän! Ei meidän kannata jankata. Pidä Sinä, Seppo, käsityksesi, kun ei näytä olevan varaa korjata ja muuttaa edes tosiasioitten edessä? Sanoihan muinoin jo Pilatus: “Minkä kirjotin, sen kirjotin!” Minulla kyllä on varaa korjata vielä näin vanhana ukkonakin käsityksiäni, jos ne osoitetaan tosiasioilla ja terveellä järjellä vääriksi!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Reino Marjakangas
    Reino Marjakangas

    Varsinaisen leipätyöni olen tehnyt peruskoulun luokanopettajana eri puolilla maata. Työni ohella olen pikku ikäni (ikävuosia kertynyt vasta vähän yli 80 vuotta) tutkinut aktiivisesti Raamattua, sen alkukieliä, selitysopia ja teologiaa, lukenut paljon edellisten aiheiden lisäksi myös kirkkohistoriaa, kulttuuri-. ja filosofianhistoriaa, uskonnonhistoriaa, huomatakseni iän karttuessa todeksi Raamatun sanan: Tieto katoaa (ainakin päästäni, hah!). Äskettäin sain painosta kirjani "Avioliitto Raamatun valossa". Aineiston kokoamisessa ja kirjoittamisessa taisi vierähtää yli 50 vuotta, hitaasti hahmottava kun olen. Kirja on itse asiassa selitystä Raamatun ensimmäisiin kymmeneen lukuun (1.Ms 1-10) luomisesta lähtien. Jos ketä kiinnostaa, voi kirjan avulla tutustua tarkemmin ajatteluuni. Kirjani ei ole ehtinyt kaupan hyllyille, mutta allekirjoittaneelta sitä voi tiedustella lähemmin, sähköposti reino.marjakangas(at) lahetyspalvelu.fi, puh 0400 684 344. Annankatu 18, 49400 Hamina.