Elämän leipä - ikuisuuden tervehdys

Ehtoolistarvikkeet uuden seurakunnan avausmessussa Kamerunissa Marian päivänä 25.3.2006.

4. paastonajan sunnuntai, latinaksi Laetare
Tekstit käytössä 23.–28.3.2020
Elämän leipä
Ensimmäinen lukukappale: 2. Moos. 16: 11-19, 31, 35

Historian aikana Raamatun eri tekstejä on käytetty eri yhteyksissä. Jo juutalaisilla oli synagogissaan ennakkoon määrättyjä tekstejä. Laki luettiin yhden vuoden aikana alusta loppuun, kun taas profeettatekstejä luettiin kunkin kirkkovuoden ajankohdan mukaisin tekstivalikoimin.

Loppiaisesta paastonaikaan

Mannaihme on alkuaan ollut kirkkovuodessa loppiaisen sanoman yhtenä vaihtoehtona. Jumalan kirkkauden ilmestyminen Jeesuksen ruokkimisihmeessä kertoo, että Jeesus on Jumala.

Jumala voi luoda tyhjästä niin, että se mitä ei aikaisemmin ollut olemassa, tulee luoduksi, alkaa olla olemassa. Näinpä myös muutaman leivän ja muutaman kalan avulla Jeesus, Jumala, Jumalan Poika, saattoi ruokkia tuhansia ihmisiä. Jumalan uutta luova voima tuli näkyviin.

Kirkkovuoden joitakin kohtia on vuosisatojen aikana vaihdettu kulloisenkin elämäntilanteen mukaisesti uusiin olosuhteisiin sopiviksi. Näin myös leivän ihmeen kuvaus siirrettiin loppiaisen yhteydestä keskelle paastonaikaa. Silloin ajateltiin, että paasto ja sen vastakohtana Jumalan suuri teko leivän ihmeessä täydentävät toisiaan.

Samalla tekstin sanoma muuttui. Jumalan ihmeen ja Jeesuksen kirkkauden kuvaamisen sijaan alettiin puhua Jeesuksen ristin työn ennakoinnista. Jeesus on se leipä, joka murretaan, jotta siitä saadaan ravintoa nauttijalle. Näin myös Jeesus antoi ruumiinsa runneltavaksi Golgatan ristille. Jeesus on elämän leipä.

Ikuisen elämän leipä

Johanneksen evankeliumissa Jeesus puhuu ehtoollisesta uuden liiton, Messiaan ajan leipänä. Jumala oli antanut manna-ihmeen ravintona Mooseksen aikana Siinain autiomaassa vaelluksen ajaksi. Se oli Jumalan lahja, Jumalan tervehdys ylhäältä, taivaasta tullut näkyvä ilmoitus, näkyvä Jumalan sana Jumalan valitulle kansalle. Nyt sama taivaallinen tervehdys tulee osaksemme Herran pyhässä ehtoollisessa, jossa mannaihmeen taivaallinen sanoma kohtaa meidät, jotka olemme Jeesuksen takia liitetyt Jumalan pyhään kansaan, kirkkoon.

Herran pyhä ehtoollinen on Jumalan antama pyhä toimitus, latinankielisen Raamatun mukaisesti sakramentti, Jumalan salaisuuksien ilmitulo meidän elämäämme, Jumalan työ, Jumalan näkyvä sana.

Pyhä Augustinuskin opettaa näin: "Accedat verbum ad elementum et fit sacramentum", eli: "Kun sana liittyy aineeseen, syntyy sakramentti", mikä on pyhä, jumalallinen toimitus ja merkki.

Ehtoollinen on enemmän kuin vain ajallinen ravinto. Se ojentaa meille ikuisuuden osallisuuden.

Ikuisen elämän leipä

Puhuessaan ehtoollisesta Jeesus viittaa taivaallisiin. Elämän leipä on tullut ylhäältä Jumalan luota. Siksi elämän leipä myös opastaa meidät taivaan kotiin, iankaikkisen elämän osallisuuteen, Jumalan valmistamaan tulevaisuuteen, Jumalan kirkkauden asuntoihin.

Jeesus sanoo :

Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni, on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet. Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja niin kuin minä saan elämäni Isältä, niin saa minulta elämän se, joka minua syö. Tämä on se leipä, joka on tullut alas taivaasta. Se on toisenlaista kuin se ruoka, jota teidän isänne söivät: he ovat kuolleet, mutta se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti.
Joh. 6:54-58.

Apostoliset isät opettivat, että Herran pyhä ehtoollinen on "iankaikkisen elämän lääke". He siis ajattelevat, että niinkuin lääke parantaa sairaudesta ja tällä tavalla lisää elämää, niin Herran pyhä ehtoollinen on sellainen "lääke", joka parantaa meidät kuoleman vallasta eli siis ojentaa meille kuolemattomuuden, ikuisen elämän.

Tässä lukukappaleemme

2. Moos. 16: 11-19, 31, 35

Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: ’Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.’”
Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla. Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: ”Mitä tämä on?” He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi. Ja näin on Herra siitä määrännyt: Kerätkää sitä niin paljon kuin tarvitsette: omer-mitallinen jokaiselle. Kukin kerätköön niin monelle kuin hänen teltassaan on ihmisiä.” Israelilaiset tekivät niin ja keräsivät sitä, kuka enemmän, kuka vähemmän. Mutta kun he mittasivat sen omer-mitalla, ei enemmän keränneellä ollut liikaa eikä vähemmän keränneellä liian vähän, vaan jokainen oli saanut kerätyksi sen verran kuin tarvitsi. Mooses sanoi heille: ”Kukaan ei saa jättää siitä mitään huomiseksi.”
Israelilaiset antoivat sille ruoalle nimeksi manna. Se muistutti korianterin siemeniä mutta oli valkoista ja maistui hunajaleivältä. Israelilaiset söivät mannaa neljäkymmentä vuotta, siihen saakka, kun he tulivat asutuille seuduille. He söivät sitä, kunnes tulivat Kanaaninmaan rajoille.

14 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    leipäsunnuntain tekstit ja aiheen esittely on luettavissa osoitteessa

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0031

    Midfastosöndagens tema och texterna presenteras här

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/helgdagarna/031?OpenDocument

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Yksinkertaisesti.

    Jumala on Yksi ja Jumalan sana on Laki. Ja laki on pelastukseksi.

    Lakia pitää kuitenkin noudattaa.

    Elämä opettaa meitä nyt kovalla kouralla noudattamaan käskyjä, ettemme sairastu ja kuole. Ihan maallisesti. Kuolleet eivät enää tarvitse lakeja ja käskyjä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Hyvää keskiviikkoaamua Tarja

      Kiitos mielenkiinnosta juttuani kohtaan.

      Jumalan sana on sekä lakia että evankeliumia.

      Laki kertoo, että me kaikki olemme pois poikenneet Jumalan tieltä ja tarvitsemme Vapahtajamme armahdusta elääksemme Jumalan yhteydessä.

      Evankeliumi kertoo, että Jeesus Kristus on rakas Vapahtajamme, joka suuressa armossaan antaa anteeksi kaikki meidän syntimme ja rikkomuksemme ilman meidän omia tekojamme tai ansioitamme elikä siis yksistään lahjana, jonka usko sitten ottaa vastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Jumalan laki. Se on Jeesuksenkin korostama lähimmäisen rakkaus ja sen merkityksen ymmärtäminen. Siinä on elämän leipä ja ikuisuuden tervehdys. Ei missään Mooseksessa ja muiden ihmisten sanomissa, joihin blogisti jatkuvasrti tukeutuu.

    Vielä. Johanneksen evankeliumi on käytännöllisesti katsoen kaikkien tulkijoiden mielestä rakennettu omaa tarkoitusta vaille. Mooseksen kolmas kirja sanoo jumalan tuomitsevan kaikki homot kuolemaan. Jeesuksen korostama ihmisarvostus ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Raamatun kirjoissa juuri viisi Mooseksen kirjaa ovat Toora eli Laki, ṯōwrāh , תּוֹרָה. Se on vanhin osa Raamattua, ensimmäinen pyhä kokoelma Raamatun tekstiä.

      Toisia sen jälkeen tulleita kokoelmia ovat Nevi’im eli Profeetat ja tämän jälkeen vielä Kirjoitukset eli Ketuvim. Kun juutalaisuus siirtyi yhä enemmän kreikankielisten keskuuteen, niin kreikankieliseen Septuagintaan tuli lisäksi vielä Deuterokanoniset eli Apokryfikirjat. Jeesuksen toiminnan jälkeen vähitellen syntyi vielä Uuden testamentin kokoelma.

      Raamattu on Jumalan kansan keskuudessa koottu. Siihen on otettu uskon ja elämän kannalta kaikkein keskeisimmät teokset. Valintakriteerinä on ollut kirjojen luotettavuus ja niiden esittämä aito opetus Jumalasta.

      Raamattu on Jumalan sana alusta loppuun. Jumalan ilmoitukseen kuuluu Raamattu kokonaisuudessaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Kirjoitat: “Vielä. Johanneksen evankeliumi on käytännöllisesti katsoen kaikkien tulkijoiden mielestä rakennettu omaa tarkoitusta vaille.”

      Mielestäni Johanneksen evankeliumi on harvinaisen selvä omasta tavoitteen asettelustaan. Toisin kuin väität, niin evankeliumin tarkoitus on sanottu suorin sanoin:

      Joh. 20:30 – 31

      Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Tiedemiehille ja tutkijoille on annettu kyvykkyys oamaan ajatteluun joka korostuu mm. lääketieteen saavutulkissa menneen 2000 vuoden aikana. Olen itse onnellinen että olen myös saanut oman ajattelukyvyn.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      On luonnollisesti mahdollista ajatella vapaasti, mutta jokaisen historiallisen dokumentin ymmärtämisessä on äärettömän tärkeää nähdä se, mitä dokumentti sanoo eikä sepitellä omiaan. Johanneksen evankeliumissa teoksen tarkoitus on kerrottu harvinaisen selkeästi, ei tarvitse arvailla mitä hän tarkoittaa, kun hän sanoo sen selvästi ulos ihan omin sanoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Reino Suni

    Mene sitten ja luovu kaikesta mitä sinulla on, muuten et kelpaa. Niin apostolitkin tekivät. Ja ihmettelivät, että millä he nyt auttavat köyhiä. Lähimmäisenrakkautta suurimmillaan, kun antaa kaiken pois ja elää sitten itse köyhänä.

    Homoja ei tarvitse tähän vetää, kun emme tiedä miten se asia on toiminut menneessä maailmassa. Tässä ajassa ei ole esim, temppeliprostituutio, tai muuta poikarakkautta, joka aikoinaan oli yleisenä ihanteena Sokraattisen ihannemaailman oppina. Sitä on voitu paheksua ihan aiheellisesti. Sokratesta syytettiin nuorison turmelemisesta ja tuomittiin kuolemaan.

    Ei kuitenkaan Mooseksen lain mukaan, vaan ateenalaisten.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      Lähimmäisen rakkauden merkityksen ymmärtäminen elämäässään on jokaisen ihmisen oma asia.

      Homoja en tähän vedä, vaan Raamatun jumalan .

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino ja Tarja

      Olen ollut opponenttina seminaarissa, missä tekstinä oli homous sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. Tuossa verrattiin Raamatun tekstejä oman aikansa toisiin teksteihin niin muinaisessa Orientissa kuin myöhäisemmässä kreikkalaisessa kulttuurissa.

      Toisin kuin siellä täällä annetaan ymmärtää, niin kävi ilmi että Vanhan testamentin aikaisissa akkadilaisissa kiilakirjoitetuissa teksteissä oli täysin vastaava asenne, kuin 3. Mooseksen kirjassakin ja myös kaikilla merkittävimmillä kreikkalaisilla filosofeilla oli sama asenne kuin Paavalin kirjeissä Uudessa testamentissa. Tuossa tekstissä tuli esille, että Raamatun teksti on erittäin vahvasti oman aikansa kulttuuriin kuuluvaa ja aikansa elämänkäsitysten todellisuuteen istuvaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Reino Suni.

    Lähimmäisen rakkaus kehoitus löytyy sieltä Mooseksesta. Ei sitä evankeliumi ole tuonut.

    Mutta ketään ei kehoiteta lupumaan kaikesta mitä itsellä on.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Mikä on se Raamatun sana joka hepreassa tai kreikassa merkitsee ‘ikuisuus’ tarkoittaen koskaan loppumatonta aikaa? Mahtako sellaista ollakaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kiitos mielenkiinnosta tekstiä kohtaan.

      Kuten hyvin tiedät niin sekä hepreassa että kreikassa aikakäsitys ei ollut meidän nykyaikainen mekaanisen maailmankuvan mukainen kronometrinen käsite vaan ajan loppumattomuus ilmaistiin toisella tavoin.

      Esim. 1. Moos. 9:12 asia ilmaistaan kahden sanan kanssa kun sanotaan että Jumalan liitto pysyy ikuiseisti sateenkaaressa: Liitto pysyy “ikuisiin sukupolviin”, jossa ikuisuutta ilmaisee sana ‘ō-w-lām, עוֹלָֽם.

      Toinen esimerkki on 2 Tim. 1:9, jossa puhutaan pelastuksen päätöksestä “ennen aikojen ikuisuutta”

      πρὸ χρόνων αἰωνίων,

      pro khronōn aiōniōn .

      Tämä on täysin verrattavissa Efesolaiskirjeen ensimmäisen luvun ilmaukseen “ennen maailman luomista”

      πρὸ καταβολῆς κόσμου,

      pro katabolēs kosmou .

      Tässä vain muutama esimerkki siitä, miten itse käsite on ollut olemassa, mutta koska yleinen aikataju oli toisin koettu, niin ikuisuus -käsite piti ilmaista toisin keinoin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.