Entä jos Jumalan olemassaolo onkin todistettu? - mutta todisteet eivät vain vakuuta kaikkia (R)

Jumalan olemassaoloa ei voi todistaa. Näin sanotaan ja varmaan totta on. Lukeehan niin kirkon omilla sivuillakin ”usko ja tieto” osastossa.

 

En kiistä tätä, mutta jään miettimään. Monikin uskoa puolustava ajattelija nimittäin on sitä mieltä, että Jlan olemassaolo voidaan todistaa asian mutkikkuuden kannalta kohtuullisella varmuudella. Kun kootaan riviin klassiset Jla-perustelut ja perään joukko uusia, vaaka kallistuu vahvasti teismin puolelle. Tuore tuhti Jla-todistusten esitys löytyy vaikka kirjasta The Blackwell Companion to Natural Theology (ed. William Lane Craig ja J.P.Moreland).

 

Entä jos nämä vahvan apologetiikan kaverit ovat oikeassa? Teismi on hyvin perusteltu katsomus, joka on todennäköisempi kuin ei-teismi. Niin perusteltu, että voidaan puhua teismin todistamisesta.

 

Muut keskustelijat eivät tosin ole vakuuttuneet teismistä. Vika ei kuitenkaan ole teismin heikkouksissa, vaan muiden kommentaattoreiden kyvyssä hahmottaa asiaa. He eivät vain näe sitä kirkkaasti. Silloin voidaan väittää, että Jlan olemassaolo on todistettu, mutta todisteet eivät toistaiseksi ole vakuuttaneet kaikkia ihmisiä.

 

 

Tiede voisi tarjota analogioita. Joku tutkimusryhmä löytää tutuille havainnoille mielestään hyvän selitysmallin, kutsutaan sitä teoria A:ksi. Heidän mielestään teoria A on nyt todistettu.

 

Muu tutkimusyhteisö perehtyy teoriaan A. Originaalitutkimus luetaan tarkasti ja tehdään uusia testaavia tutkimuksia. Kohta tutkimusyhteisö jakautuu: osa tutkijoista kallistuu teorian A kannalle, osa asettuu sitä vastaan ja osa jättää asian avoimeksi.

 

Tällöin olemme pattitilanteessa. Tiedeyhteisö kokonaisuudessaan ei voi sanoa, että teoria A on todistettu. Mutta silti yksittäinen tiedemies, olkoon vaikka nimeltään Paavo, voi olla sitä mieltä, että perustelut ovat niin vakuuttavat, että hänen mielestään asia on selvä. Teoria A on osoitettu päteväksi.

 

Koska Paavo koulukuntineen uskoo teorian A olevan oikein, heidän tulevaisuudennäkymänsä saattavat olla hyvin valoisia. He ajattelevat, että kunhan tutkimus etenee, uutta evidenssiä tulee löytymään, jolloin vastahakoinen tutkijasiipikin asettuu vähitellen A:n kannalle.

 

 

Tämä muistuttaa kristinuskon suhtautumista oman sanomansa totuuteen. Kristikunta pitää sanomaansa totena, sen usko ei siis ole vain subjektiivista makuasiaa. Lisäksi se on vakuuttunut siitä, että tulemme vielä saamaan lisäevidenssiä Jla-uskon puolesta. Eräänä päivänä Jla tekee sellaisen ihmeen, ettei häntä voi enää epäillä. Eskatologinen loppuratkaisu, mitä se tarkasti ottaen onkin, avaa vastahakoisimmankin silmät Jlan todellisuudelle (hieno termi tälle on eskatologinen verifikaatio: historian loppu paljastaa, mistä koko tarinassa oli lopulta kyse).

 

Näin ollen kristitty filosofi voi olla juuri sellaisessa tilanteessa kuin tiedemies Paavo. Hänen mielestään Jlan olemassaolo on perusteltu niin vakuuttavasti, että hänelle kyse on todistuksesta. Hän toki tietää, ettei keskustelijoiden enemmistö ole samaa mieltä asiasta. Mutta hänellä on silti oikeus esittämäänsä arvioon. Hänestä perustelut puhuvat teismin puolesta.

 

 

Palaan usein toistettuun lauseeseen Jlan olemassaoloa ei voi todistaa. Ehkä siihen pitäisi suhtautua hieman varauksella. Se ei välttämättä ole perimmäinen totuus asiasta. Täsmällisempää olisi sanoa, että Jla-todistukset eivät ole vakuuttaneet kaikkia kommentaattoreita.

 

 

 

 

70 kommenttia

  • Timo Seppälä sanoo:

    Hienoa sanailua. Oli mukava lukea koko ketju alusta loppuun. Kiitos kaikille osallistujille. En pyydä ketään olemaan kanssani seuraavasta samaa mieltä…eri mieltä ovat varmaan monetkin pyytämättä Raamatun alussa puhutaan syntiinlankeemuksesta. Ennen sitä kaikki oli hyvin ja ihmiseltä vaadittiin vain yhtä asiaa – älä syö hyvän- ja pahantiedon puusta (mitä tämä sitten tarkottaneekaan. En jää sitä tähän jankkaamaan). Jeesuksen jälkeen tilanne näyttäisi olevan täysin sama, mutta päinvastaiselta suunnalta. Taas ihmiseltä vaaditaan vain yhtä asia. Usko Jeesukseen. (mitä tämä uskominen sitten on? Sanaston mukaan se useimmiten näyttäisi edustavan luottamusta, elämän suuntaamista tämän luottamuksen mukaan). Mahdollinen johtopäätös: Kyse ei ole todistamisesta millään tavoin. Kyse on ihmiselle itselleen asetetusta periaatteesta, jonka tarkoitus on korjata syntiinlankeemuksen jälkeinen suuntaus….ei siis olotila. Kaikille näkyvästä asiasta puhutaan Johanneksen ilmestyksessä. Se ei ole vielä tapahtunut. Mutta sen pitäisi tapahtua tulevaisuudessa. Näkökulma ei ole se, että Jumalan tarvitsisi todistaa mitään. Me olemme niitä tarvitsevia. .

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Timo Seppälä sanoo:

    Tarkennus. Puhuin maailman olotilasta ja ihmisen suuntauksesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yki Räikkälä sanoo:

    Osmo, Otto, Juhani Päivinen: Kun käytät pilkkuja nimiesi välissä, antaa se kuvan, että mukana on kolme eri persoonaa. Vähän kuin kristinuskon ammoiset kirkkoisät, jotka jakoivat jumaluuden kolmeen eri persoonaan. Kannattaisi käyttää vaikka keskimmäisten nimie etukirjaimia erottumiseksi.

    Niin, miten on selitettävissä, että VT:ssä Jumala oli näkyvä, vaikka Hän on ilmoittanut, ettei kukaan voi nähdä Häntä kuolematta siihen paikkaan (mikä sinänsä on sekin aika arrogantti julmistelu)?

    En muuten sitten näe oikeastaan mitään analogiaa fysiikan ja jumaluuden välillä. Se mikä pätee fysiikkaan ja luonnonlakeihin, pätee vain niihin. Jumaluus on aina ja vain pelkkää metafysiikkaa. Ja siinä yhteydessä voi käsitellä ihan mitä lystää joutumatta minkään todistustaakan alle.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yki Räikkälä sanoo:

    Timo Seppälä: on muuten aivan pönttöpäistä asettaa nyt sinne puutarhaan yksi puu, ja kieltää ehdottomasti siitä syömästä. Sehän on ilmiselvä käsky: oleppa hyvä, siitä vain! On myöskin täysin nurinkurista, että luoja kieltää luodultaan ”tietämästä hyvän ja pahan” välistä eroa, mitä tuo käsky ikään kuin tarkoittaa. Miten ihmeessä sitä sitten moraalinsa ja eettisen katsomuksensa muodostaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Wallentin sanoo:

    @ Osmo O. J. Päivinen Sinä sitä fysiikkaasi työnnät joka paikkaan koko ajan (onko sinulla pätemisen tarve sen suhteen?). En minä siitä sen enempää ymmärrä kuin yleissivistykseen kuuluu. Totesin vain, että yrität tieteen keinoin todistaa tieteen savutuksia pätemättömiksi, joten minusta tuntuu, että sekoilet nyt vähän omiin teorioihisi näissä evdenssikysymyksissä. Metafyysisistä olennoista: tontuista, haltijoista, joulupukista, luudalla lentävistä noidista, maata kiertävistä spagettihirviöistä, lohikäärmeistä, möröistä, jumalista ym., ym. voi kuka tahansa väittää mitä tahansa joutumatta vastaamaan väitteestään kenellekkään.

    Pidän itseäni nyt kuitenkin kohtuullisen sivistyneenä ja sen verran korkeasti kunnioitettujen opinahjojen penkkejä kuluttaneena, että olen oppinut ajattelemaan ihan omilla aivoillani ja voin aivan varmuudella todeta sen tosiasian, että tiedän vain sen, etten tiedä (lainasin taas Sokratesta). Älä sinäkään väitä muuta itsestäsi. Kiitos vaan mielenkiintoisesta ajatustenvaihdosta sinulle ja onnellista elämää uskosi parissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Wallentin sanoo:

    Ykin kanssa samaa mieltä tosta omenapuusta. Sen lisäksi mitä Yki totesi, minua on aina askarruttanut se, että miten se voi olla minun ja kaikkien muittenkin ihmisten synti, kun Aatami haukkasi tosta fiblusta (= omenasta), ja sai tietää siinä samassa mikä on hyvää ja mikä pahaa??? Jos se nyt joku synti on ollenkaan (omenavarkaus korkeintaan), niin eikö se ole sen Aatamin moka, eikä mikään kaiken maailman ihmisten “perisynti”. Miks ihmeessä se puu sinne yleensä piti istuttaa (ihan vaan kiusaksiko?), jos ei siitä saanu syödä. Kyllä ihmettelen kauhiasti. Kyllä varmaan moni muukin. Tää on ihan yhtä absurdi juttu, kun toi Kalevalan sotkanmuna-satu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Esko Heimonen sanoo:

    Ilmeisesti Kari Kuulalle demarkaatio-ongelma on niin syvä, että tiede rinnastuu pelkäksi apologiaksi. Oikeastaan teorioiden yksityiskohtaisiin perusteluihin on turha edes mennä; riittää, että jokin vähemmistö kertoo vakuuttuneensa teoriasta. Tiede rinnastuu sikälikin hyvin kristinuskoon, että vaikkapa monia teorioita dinosaurusten sukupuuton syistä on sinänsä tuloksetta kannatettu ajanlaskun alusta saakka, ja innokkaimmat ovat aina uskoneet verifikaation saapuvan oman sukupolvensa aikana.

    En olisi odottanut näin kepeää apologiaa Kari Kuulalta. Tämähän on patavanhoillista “tieteen ottamista panttivangiksi”. Puuttuu vain, että latistettuaan tieteelliset teoriat triviaaleiksi mielipidekysymyksiksi hän avoimesti sanoutuisi irti tieteellisestä maailmankuvasta ja alkaisi vaikkapa halailla myrkkykäärmeitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo, Otto, Juhani Päivinen sanoo:

    Pieni kristityn vakaumukseen perustuva kommentti Kimmo Wallentinelle.

    – Usein kuulee tiedemaailmassa työskenetelevien ateistien seliittävän, että Jumalaa ei ole omassa lunnonlaiesta huolimatta , koska tiede ei kykene Jumalan olemassa oloa mitenkään todistamaan.

    Muutama vuosi sitten eräät kärki kosmologit kertoivat, että sillä Jumalalle ei kohta löydy tilaa heidän maailmankaikkeudessan , kunhan energian ja massa kvantti – teorian edellyttämä laskrnta saadaan loppuunsuoritetuksi.

    Ok. No, sittemmin eräät Nobel palkitut astrofyysikot havaitsivat vuosia kestäneissä tutkimuksissaan, että – hopsista – unevrsumi laajenee valon nopuedella . – …. tieromme on vajavaista. Sittemmin on fyysikko piireissä kehitelty uusia kaiken – teorioita mm.alkuräjähdystä edeltävälle, miinus 1 tapahtumille. Ns. M – teoriat lähtevät multiuniversun malleissa siitä, että kvantitittunut energian ja massan alkuperä on absoluuttinen tyhjiö. …. ihmisen tietäminen on siis rajallista. Yhtymä kohtia kristitty voi löytää Valon aalto – fotoni tulkinnassa juuri n arkihavainnosita – realimaailman todellisuudesta poikkeviin kvanttisäteily – energia – voiman – mystisiin ilmiöihin. Asiasta kiinostuneille fyysikko Feyman on selvittänyt tätä kysymystä kirjoituksisaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Osmo, Otto, Juhani Päivinen sanoo:

    – Ateistien eräs perus väittämä on, että Jumalaa ei ole, koska tiede – fysiikka ei kykene asiaa tieteellisesti todistamaan. Jumalalle ei kuulema ole tilaa kvanttifysiikan maailmassa joten Hänen olemassaolonsa on absurdi. Energia alkuperä jää absoluuttiseksi tyhjiöksi. Aivan oikein tieteen näkökulmasta .Kkristitylle Jumalan olemssa olo tulee todelliseksi nöyrtymisen ja syntinsä anteekisi saamisen jälkeen uskona Kristukseen. Raamattu Jumalan Sana on senjälkeen elävä ja puhuu sinulle, Totuuden Hengessä kun tutkit sitä kammiossasi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo Wallentin sanoo:

    @ Osmo O. J. Päivinen Joopa joo ja hohoijaa…. Multa menee nyt kyllä pahasti yli hilseen toi sun sepustus. Liian absurdia mulle:( Mutta eipä voi mittään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Kari Kuula
    Kari Kuula

    Tietokirjailija, pastori, dosentti. Pönäkät tittelit. Tosiasiassa vasta alkeisoppimäärän suorittanut kristinuskon oppilas.