Evankeliumilla on tulevaisuus ja toivo

Kamerunin metsissä näkee monikymmenmetrisiä puita kirkkaissa joulutähden väreissä.

Hyvää joulua toivottaen muutama sana neljännen joulupäivän aiheesta

Vanhastaan joulua on vietetty neljä päivää. Nykyisinkin kirkkokäsikirjassa on tekstit jokaiselle näistä neljästä päivästä, mutta yhteiskunnan vapaapäivinä vietämme vain kahta joulupäivää.

Lauantai 28.12.2019
Viattomien lasten päivä eli neljäs joulupäivä
Jeesus pakolaisena
1. lukukappale: 2. Moos. 1:22-2:10

Aluksi tarkastelen päivän aihetta, koska se on erittäin ajankohtainen meidänkin aikanamme.

Jeesus pienenä lapsena pakolainen Egyptissä.

Yhdessä Kairon juutalaiskorttelissa on säilynyt perinne, että Jeesus asui pakolaisena heidän keskuudessaan.
Vapahtajamme on näin yksi heistä, joka on saanut maistaa nykyaikanakin vaivaavaa ongelmaa.

"Sodat, väkivalta ja vaino johtivat siihen, että vuoden 2017 lopussa kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten määrä nousi 68,5 miljoonaan. Maailman pakolaisista yli puolet on lapsia." (Pakolaisapu)

Jeesus pakolaisena -aihe on siis mitä todellisin meidänkin aikamme todellisuudessa.

Ja tapahtui niinä päivinä, että kuningas Herodekselta kävi käsky, että kaikki alle kaksivuotiaat piti Betlehemistä hävitettämän, mutta kuinkas kävikään: Hävityksen varsinainen kohde, vastasyntynyt Jeesus ehti pakolaiseksi ennen kuin vaino pääsi täyteen vauhtiinsa. Hän pelastui ja palattuaan pääsi tekemään varsinaisen työnsä: Koko maailman pelastamisen omalla sovintotyöllään Golgatan ristillä ja voittoisalla ylösnousemisellaan pääsiäisen suurena riemun päivänä.

Vainon ja ahdistustenkin keskellä Jumala tekee työnsä ja koko maailmalle tuli tulevaiuus ja toivo Jeesuksen Vapahtajan työn välityksellä.

Mooseksen pelastuminen oman aikansa vainosta

Joosefin aikana heprealaisia muutti Egyptiin. Siellä he lisääntuivät ja heidän lukumääränsä kasvoi hyvin suureksi. Pelko valtasi egyptiläisten mielet: Mitäpä jos nämä alkavatkin sotimaan heitä vastaan. Viholliskuvia alettiin ruokkimaan ja tämä vaikutti politiikkaan. Maan hallitsija alkoi orjuuttaa heprealaista väestöä. Mutta tämäkään ei vähentänyt väestön lisääntymistä. Silloin aloitettiin varsinainen vaino: Poikalapsia yritettiin tappaa. Farao antoi määräyksen, että poikalapset piti heittää Niiliin.

Farao antoi koko kansalleen käskyn, että kaikki heprealaisille syntyneet pojat oli heitettävä Niiliin mutta tytöt oli jätettävä eloon.

Leevin sukukuntaan kuuluvan Amramin ja hänen vaimonsa Jokebedin kolmannen lapsen syntymä osui tähän kauteen. Kuninkaan käskyä uhmaten he pitivät lasta kolmisen kuukautta kotonaan, mutta sitä pidempään ei enää voitu pitää lasta kotona.

Muuan Leevin sukuun kuuluva mies otti vaimokseen tytön, joka myös oli Leevin jälkeläisiä. Vaimo tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Kun hän näki, kuinka kaunis lapsi oli, hän piilotteli sitä kolme kuukautta.

Silloin he keksivät keinon, jolla käsky kyllä toteutettiin, mutta sen tavoite tehtiin tyhjäksi. He rakensivat pienen punotun korin, vuorasivat sen vesitiiviiksi ja panivat lapsen siihen ikään kuin pieneen kehdoksi tehtyyn veneeseen. Isosisko Mirjam pantiin lasta kaitsemaan ja tästä huolta pitämään.

Mutta kun hän ei enää voinut piilotella sitä, hän otti kaislakorin, tiivisti sen asfalttipiellä ja tervalla, pani pojan siihen ja laski korin Niilin rantakaislikkoon. Pojan sisar jäi jonkin matkan päähän nähdäkseen, mitä lapselle tapahtuisi.

Paikalle sattui tulemaan faraon tytär seurueineen. Prinsessa peseytyi ja huomasi uivan korin. Hän pyysi apulaistaan hakemaan sen luokseen. Kun prinsessa avasi sen, niin sieltä löytyikin pieni poikalapsi, joka alkoi itkeä. Prinsessan myötätunto heräsi pienokaista kohtaan. Vauva oli hoidon tarpeessa. Faraon tytär halusi pelastaa sen.

Faraon tytär tuli Niilin rantaan peseytymään, ja hänen hovinaisensa jäivät virran rannalle kävelemään. Silloin hän näki kaislikon keskellä korin ja lähetti orjattarensa hakemaan sen. Avatessaan korin hän näki, että siinä oli lapsi, joka itki. Faraon tyttären valtasi sääli, ja hän sanoi: ”Tämä on varmaan heprealaisten poikia.”

Mirjam huomasi tilanteen ja tuli paikalle. Keskustelussa Mirjam ehdotti vauvalle imettäjää, omaa äitiään. Prinsessa suostui ja niin vauva pelastui. Lapsen biologinen äiti sai kasvatustyöstään palkaa ja myöhemmin sosioloseksi äidiksi kasvanut prinsessa antoi lapselle egyptiläisen Mooses -nimen.

Silloin pojan sisar sanoi faraon tyttärelle: ”Menenkö hakemaan tänne jonkun heprealaisnaisen, joka voi imettää pojan sinulle?” Faraon tytär sanoi: ”Tee niin”, ja tyttö haki paikalle pojan äidin. Faraon tytär sanoi äidille: ”Ota tämä lapsi mukaasi ja imetä se minulle, niin minä maksan sinulle siitä palkan.” Vaimo otti lapsen imetettäväksi. Kun poika oli kasvanut suuremmaksi, äiti vei hänet faraon tyttärelle, ja tämä otti hänet omaksi pojakseen. Faraon tytär antoi hänelle nimeksi Mooses sanoen: ”Olen nostanut hänet vedestä ylös.”

Huomaamme miten asiat kääntyivät. Farao, joka halusi hävittää heprealaiset pojat, päätuikin omassa perheessään elättämään, ylläpitämään ja kasvattamaan heprealaista poikaa.

Jumalan johdatus näkyi tässä. Mooses pelastui ja myöhemmin hänestä tuli kansansa johtaja, joka vapautti heprealaiset orjuuden vallasta ja kasvatti pyhän kansan tulevaisuutta kohti.

Yllättäviäkin teitä myöten Jumala johtaa maailmaa eteenpäin ja vaikeuksienkin keskellä avaa ovia tulevaisuuteen ja toivoon.

Mistä löytää nykyajan Mooses - vapauttaja orjuudesta

Mooses johti orjuutetun kansan vapauteen.Heprealaisten kokema orjuus ei ole ainoa maailmassa Orjuus on edelleen suuri ongelma.

Arviot nykyajan tilanteesta vaihtelevat 30 - 60 miljoonan orjan välillä. Yksi merkittävimmistä tilastoista on päätynyt 40,3 miljoonan orjan lukumäärään vuonna 2016. Tilaston on julkaissut ILO.
http://www.ilo.org/global/topics/forced-labour/lang--en/index.htm

Mistä löytyisi nykyajan "Mooses", joka pystyisi vapauttamaan nämä miljoonat orjuuden alaisuudesta?

4 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Evankeliumilla on rodelaa tuleva

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Reino Suni sanoo:

      isuus ja toivo. Kun on realistinen ja uskoo mm. Markuksen kirjoittamaan ja Maria Magdaleenan kirjoittamaan. Evaleliumit pvat todella tärkeä lähtökohta ymmärrettävissä Jumalan sanansaattajan Jeesuksen sanomaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Evankeliumi on yksi.

      Siitä ovat todistaneet kaikki neljä Uuden testamentin evankeliumia, kukin omasta näkökulmastaan. Synoptiset evankeliumit Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan mukaan ovat toisistaan riippuvia näkökulmia. Johanneksen evankeliumi taas seuraa omaa perinteen kulkuaan.

      Sen sijaan se mitä yleensä kutsutaan Maria Magdalenan evankeliumiksi on gnostilaisesti värittynyt teos, jonka arvo historiallisena lähteenä ei enää ole luotettava. Siinä on lähdetty niin kauas alkuperäisestä evankeliumin kertomuksesta ja lisätty niin paljon omia tarinoita, ettei siitä ole historialliseksi dokumentiksi.

      Sen sijaan se kuvaa oman kirjallisen suuntauksen mukaista tapaa kuvata oman liikkeensä ajatuksia, joissa alkuperäistä sanomaa on muunnettu oman maailmankuvansa mukaisesti hyvinkin vapaasti uusille urille vieväksi tarinaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.