Franciscus - nimi velvoittaa kirkon ja luontosuhteen uudistamiseen

b2ap3_thumbnail_IMG_1272.JPG

Sikstuksen kappelin katto- ja seinäfreskojen draama levittäytyy ympärilläni. Aidot Michelangelon piirrokset kuvaavat hahmojen asentoja ja tunnetiloja. Niiden alla on valittu paavi lukuisia kertoja 1500-luvulta alkaen.  

Kävin Sinebrychoffin museon Michelangelo-näyttelyssä juuri samaan aikaan kun argentiinalainen Bergoglio valittiin paaviksi. Valintaa kuvattiin tuoreeltaan yllätykseksi. Kovin suuri yllätys se ei voinut olla, koska edellisessä paavin vaalissa hän sai Razingerin (Benedictus XVI) jälkeen eniten kannatusta, 40 ääntä. Muistaakseni myös Die Zeit nosti hänen nimensä esille yhtenä mahdollisena valintana.

Uudella paavi Franciscuksella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ihmiskunnan suuriin haasteisiin, köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja luonnon tuhoutumiseen.  Hänen pontifikaattinsa voidaan muistaa juuri näihin asioihin tarttumisesta, samoin kuin Johannes Paavali II:ta muistetaan Rautaesiripun murtajana. Tulos riippuu siitä, kuinka paljon hänen energiaansa vie kirkon sisäisten ongelmien selvittäminen.

Paavi ei voi lähestyä globaaleja haasteita kuitenkaan irrallaan kirkon elämästä vaan kirkon uskon kautta, hengellisenä johtajana. Kirkon voima perustuu sen kautta vaikuttavaan Jumalan voimaan. Kristus uudistaa kirkkoaan ja siten myös yhteiskuntia. Kristillisen uskon ja identiteetin vahvistuminen rakentaa ihmisten ja yhteiskuntien arvopohjan.  Tämä on nähty myös kristityssä pohjolassa aikanaan, kun demokratian, hyvinvointivaltion ja ihmisarvon perusteita rakennettiin luterilaisen uskon vaikutuksesta.

_ _ _

Nykyisenkin ajan epäkohdat nousevat ihmisen epäuskosta Jumalaan. Siksi ei ole jarruja kohtuuttomuudelle ja itsekkyydelle. Poliittiset järjestelmät voivat suitsia epäkohtia ja kannustaa hyvään. Samalla suuret poliittiset vaikuttajat ovat usein epäonnistuneet. Amerikan Yhdysvallan on käynyt  tänään 10 vuotta Irakin sotaa, jonka tavoitteet, keinot ja lopputulokset ovat kaikkea muuta kuin onnistuneita. Globaalit ilmastoneuvottelut, tai vaikkapa merien ja kalakantojen suojelu eivät tunnu etenevän. Maailman ympäristö- ja talouskriisi ovat saman asian kaksi puolta. Ympäristön tuhoutuminen on seurausta elintason ja talouskasvun jatkuvasta tavoittelusta.

_ _ _

Tuntuu ihmeelliseltä, ettei kukaan muu paavi ole tähän mennessä valinnut nimeään Franciscus Assisilaisen mukaan. Hän oli rappeutuneen kirkon korjaaja ja hengellinen uudistaja, joka nosti esille kaiken luodun arvon ja yksinkertaisen elämäntavan merkityksen osana luontosuhdetta.

 Franciscus on ensimmäinen jesuiitta Pietarin istuimella. Jesuiittoja kavahdettiin heidän voimakkaan vaikutuksensa ja suurten tekojensa takia. Sääntökunta lakkautettiin 1700-luvulla. Paavi Pius VII (1800-1823) perusti uudelleen jesuiittasääntökunnan Napoleonin kukistumisen jälkeen.  Jesuiitat korostivat kirkon lähetystehtävää, opetusta ja koulutusta, sekä sosiaalista työtä ihmisten elinolojen parantamiseksi.

Ennen kaikkea he olivat Societas Jesu, Jeesuksen seura.  Siksi kaikilla kristityillä on yhteinen tavoite uskon vahvistumiseksi Jumalaan ja uusien seuraajien voittaminen Jeesukselle. Siitä seuraa myös yhteiskunnan ja luontosuhteen uusiutuminen.

_ _ _

Katson vielä lopuksi Michelangelon Viimeinen tuomio –freskoon. Hän on maalannut itsensä mukaan ylösnousseiden joukkoon, traagisella tavalla Bartholomeuksen  irti nyljetyn nahan kasvoihin. Syntinen ihminen ei kestä tuomiolla, mutta Kristuksen kautta syntynyt uusi ihminen perii taivaan: ”Minä tiedän, että lunastajani elää. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Ja sitten, kun minun nahkani on riekaleina ja lihani on riistetty irti, minä saan nähdä Jumalan.” (Job 19:25-26)

(yläkuvassa paimen Espanjan Mijasissa, alakuvassa Assisi)

 b2ap3_thumbnail_IMG_2621.JPG

13 kommenttia

  • Mikko Suni sanoo:

    Kiitos Pekka Särkiö tästä kirjoituksesta.

    Jumalan siunausta tehtäviisi!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Lea Maria Haapalainen, tuot hyvällä tavalla esille Kristuksen kirkon kokonaisuuden: “jokainen pysyköön siinä osassa Kristuksen ruumista, johon Jumala on kutsunut”. Jos tämä on myös uuden paavin ajatus, voi se vahvistaa eri kirkkokuntien ja kristittyjen yhteyttä, jolle on tarvetta yhteisen todistuksen antamiseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Paavin virkaanastujaispuhe osoitti, että hän haluaa seurata nimikaimansa Franciscus Assisilaisen pääteemoja köyhyydestä ja ympäristönsuojelusta: “Kaikki on lopulta uskottu meidän suojelukseemme, ja me kaikki olemme siitä vastuussa. Olkaa Jumalan lahjojen suojelijoita.” Konstantinnopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeuksen osallistuminen virkaanastunaisiin on toivoa herättävä merkki kirkkojen lähentymisestä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.