Grand Mosque ja kirkon paniikkinappula

Olennaista ei ole, minkä verran Kirkkohallitus todellisuudessa rahoittaa entistä Kristillistä Kulttuuriliittoa (KKL) eli nykyistä Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:tä.

Fokuksen hallituksen jäsenet ovat kirkkoaktiiveja.

Fokuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana vuoden 2014 loppuun asti oli Helsingin piispa Irja Askola. Häntä jälkeensä, ja suurmoskeijahankkeen valmisteluista tietoisena, on tullut Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala. Neuvottelukunnan nimiluettelo on niin ikään täynnä niin sanottua kirkkoeliittiä. Tosin kaikki eivät ole luterilaisia. Hauskin titteli on katolilaisella Antoine Lévyllä. Hän on ammatiltaan isä.

Tämä Fokus ry on mukana säätiössä, joka koordinoi suurmoskeijahankkeen toteutumista ja joka myös on Bahrainin sadan miljoonan euron potin saajana. Säätiön nimeä en tiedä. Fokuksen lisäksi siinä on mukana pari islamilaista organisaatiota tai yhdistystä, joissa keskeisenä toimijana on Pia Jardi. Näiden organisaatioiden toiminnasta ulkopuolisen on vaikea saada käsitystä, koska niillä ei ole tapahtumakalenteria. Pelkän internetin perusteella niissä ei tapahdu mitään.

Nyt kun virallinen kirkko eli tässä tapauksessa kirkon tiedotuskeskus ilmoittaa, ettei kirkko ole mitenkään mukana, kyseessä on pelkkä paniikkinappula. Kirkko reagoi tähän vain siksi, että se huolestui eroakirkosta.fi-palvelun tiedotteesta – siis jäsenkadosta. Kirkon viestinnästä jää kuva, etteivät sitä kiinnosta ihmisyksilöt vaan käyrät. Kirkko muuttaa asentoaan joka kerta, kun käyrä heilahtaa.

FOKUS on se instrumentti, jolla kirkko suhmuroi uskontodialogisuuden merkeissä ruohonjuuritason suhteitaan muihin uskontoihin. Onhan siellä jotain työryhmiä, mutta se on enempi semmoista papereiden pyörittelyä. Kun kirkko ilmoittaa, ettei se ole mitenkään mukana moskeijahankkeessa, se ei kerro, että keskeinen osa FOKUS ry:n jengiä on kirkon leivissä, on piispaa ja pastoria, monella tapaa ihmisiä kaksilla rattailla.

Papit, kirkon viestinnän ammattilaiset, piispa, ja keitä siellä FOKUS ry:n hallituksessa olikaan, ovat siis mukana säätiössä, joka ottaa rahaa saudiarabialaisten wahhabiittien tukemalta Bahrainin hallitukselta. Se on ydinlause. Kirkko ei tue luttersäätiötä, mutta tämän rahoituksen puolesta se kiivailee enemmän kuin aikanaan Kampin kappelin puolesta. Ilmoittaessaan, ettei FOKUS liity kirkkoon, kirkko käytännössä vain lemppaa pihalle moskeijahankkeen keskeisimmän puuhahenkilön, kokeneen ulkoasiainneuvoksen Ilari Rantakarin. Rantakari on etevä, vaikutusvaltainen ja aikaansaapa. Ilman häntä koko hanketta ei olisi koskaan saatu edes tähän pisteeseen.

Sitten kävi ilmi, että samaan aikaan kun Facebookin salaisessa pastorit-foorumissa pastorit väittelevät asiasta siten, että toiset naama punaisena puhuvat moskeijan puolesta, toisten vastustaessa, myös jotkut muslimit osoittavat epäluottamuksensa hanketta kohtaan. Kirkkoa nämä muslimit eivät kiinnosta, koska nyt on niin tärkeä saada itse hanke. Joidenkin mielestä kirkonmiehet kiipeävät nyt perse edellä minareettiin.

Meneillään on valtava, satoja tuhansia kuolonuhreja vaatinut konflikti shiiojen ja sunnien välillä. Joidenkin mielestä suurmoskeijan tämänhetkisen rahoituslähteen takia tämä konflikti rantautuu Suomeen. Bahrainissa on sunnalainen hallitus, joka on sortunut ihmisoikeusrikoksiin shiialaista oppositiota kohtaan.

Iranin ydinsopimuksen myötä tilanteet voivat muuttua. Omasta mielestäni näyttää siltä, että tuon diilin myötä Syyriassa al-Assad voittaa, kunhan Isis on tehnyt sen, mitä sen pitikin tehdä: hajottaa sunnalainen maailma. Sen se on tehnyt. Arvaukseni perustuu vain fantasiaan siitä, mitä kaikkea Iranin voimistumisesta seuraa. Iran on pelannut erittäin taitavasti.

Juuri se on aiheuttanut paniikkia. Saudi-Arabia on tappanut hyvin lyhyessä ajassa jo yli 1600 siviiliä Jemenissä. Määrä ylittää reilusti vuodentakaisen siviiliuhriluvun Gazassa. Mutta koska kyse on aina ideologisesta taistelusta, nyt kukaan ei huuda megafoniin, kukaan vasemmistolainen poliitikko ei laita Facebook-statuksia ja blogeja aiheesta, ei ole piispoja ”tuomitsemassa kaikenlaista väkivaltaa Lähi-idässä”. Myös Bahrainissa hallitus pysyy vallassa saudituella.

Sunnalaisesta maailmasta tunnistan kolme ulottuvuutta. Keskipisteenä on Egypti, jossa on koko sunnalaisen maailman yksi vaikutusvaltaisin opinahjo, Al-Azhar-yliopisto. Siellä Obamakin piti kuuluisan ”uusi alku”-puheensa 2009. Egypti on myös Muslimiveljeskunnan synnyinsija. Ja näiden kahden vastavoimasta on nyt kysymys.

Olisi ollut aika paljon helpommin nieltävä, mikäli Helsingin Grand Mosquen rahoitus olisi tullut Al-Azhar-linjasta sen sijaan, että se tulee taholta, joka pysyy kasassa tuella, jossa vaikuttaa wahhabilaisuus. Nykymaailmassa se terrori, jolla iskulauseen mukaan ”ei ole tekemistä islamin kanssa”, on niin sanottua salafijihadismia, jossa vaikuttavat sekä wahhabilaisuus että Egyptistä levinneen Muslimiveljeskunnan ideologia. Egypti on tällä hetkellä tilanteessa, jossa presidentti al-Sisin johtaman hallituksen ja Al-Azharin suurmuftin ainoana todellisena, vaarallisena vastavoimana on Muslimiveljeskunta. En ole varma kaikesta, mitä Al-Azharin suurmufti lausuu, mutta Al-Sisin puheet ovat olleet hienoja.

 

Veljeskunnan ideologiahistoriassa näkyy kolme vaihetta. Ensin ajateltiin, että kalifaatti tulee rukouksella. Sitten ajateltiin, että kalifaatti saadaan politiikalla (esim. Gazan vaalit 2007 ja Hamasin valtaannousu). Kolmas vaihe toistaa ensimmäistä: se hylkää politiikan ja luottaa rukoukseen, joka kuitenkin saa ilmaisunsa raa’assa väkivallassa. Isis on tätä lajiketta, mutta niin ovat alkuperäisetkin al-Qaida-lonkerot. Tämän niin sanotun salafijihadismin rahoittajista yhtenä tärkeimmistä on pidetty Saudi-Arabiaa. Muita ovat urheilukilpailuja järjestävä Qatar sekä esimerkiksi Emiraatit.

Minä olen muslimien puolella. Se kolmas ulottuvuus, jonka mainitsin, tarkoittaa sitä ainoaa islamia, jonka henkilökohtaisesti tunnen ruohonjuuritasolla. En tunne henkilökohtaisesti mitään muuta islamia kuin rauhan ja rakkauden uskonnon. Olen läheisissä tekemissä muslimien kanssa, ja haluan olla heille uskollinen ystävä. Minä syön heidän kanssaan. Emme puhu politiikkaa, ja nämä suurvaltapoliittiset valtakiemurat ovat heistä kauempana kuin aurinko maasta. Ajatellessani ystäviäni en voi kuin yhtyä toiveeseen, että Helsinkiin saadaan mahdollisimman käyttökelpoinen, monipuolinen ja hartauselämän kannalta kohottava Grand Mosque. Euroopan historia tuntee sydäntä särkevän kauniita kertomuksia suurmoskeijoiden annista. Natsivallan aikana Pariisin suurmoskeija suojeli juutalaisia. Voin ainoastaan luottaa, että muslimiystäväni ymmärtävät, että en ole koskaan ollut islamia vastaan enkä varsinkaan ystäviäni vastaan. Tässä ei ole kyse siitä. Viime kädessä uskon, että Egyptissäkin muslimien ihmisoikeuksia kunnioitetaan vasta, kun Muslimiveljeskuntaa ei enää ole olemassa. Länsimaalaiset ei-muslimit eivät kärsi Veljeskunnasta, wahhabismista tai salafijihadismista lainkaan niin paljon kuin muslimit. On nimenomaan muslimien puolustamiseksi nostettava käsi näitä kuolemankulttuureita vastaan. Suomessa eräissä piireissä kuitenkin näiden ilmiöiden kritisoimisesta saa islamofobin leiman. Näiden vihervasemmistolaisten leimaajien logiikalla voisi aivan hyvin saada syytteen ”germanofobiasta” sillä perusteella, että rohkenee julkisesti vastustaa natsismia. Tämän sanon silläkin uhalla, että useimmille fobia-kortin käyttäjille natsikortti on liian monimutkainen asia.

Koska olen omin korvin kuullut muslimien suusta kriittisen äänen tätä meneillään olevaa hanketta kohtaan, minulla pakanana ei omasta mielestäni voi oikein olla rationaalisia tai eettisiä motiiveja puuttua toisuskoisten asioihin. Siinä mielessä en pidä toisten uskoa kunnioittavana, että luterilaiset kiivailevat tämän hankkeen puolesta niin ehdottomaan sävyyn. Keskustelu on käynyt vaikeaksi, ja asialliset huomiot hukkuvat näin syvästi asenteellisessa ilmapiirissä.

 

___

BLOGIA ON PÄIVITETTY 23.7. kello noin 13.40. Tekstissä esiintyi FOKUS ry:n nettisivujen perusteella virheellinen tiedonanto piispa Irja Askolan neuvottelukunnan puheenjohtajuudesta, joka olikin jo päättynyt vuoden 2014 lopussa. Tätä kirjoittaessa FOKUS ry ei ole vielä päivittänyt nettisivujaan.

BLOGIA ON PÄIVITETTY 24.7.kello 13.30. FOKUS ry:n neuvottelukunnan nykyinen, ei entinen, puheenjohtaja on piispa Kalliala.

25 kommenttia

  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Ei ole kyse ennakkoluuloista jos vieroksunta perustuu tositapahtumiin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Silloin on kyse ennakkoluuloista ja niiden vahvistamisesta, kun yksittäisistä mediaan valikoituneista kohu-uutisista tehdään yli miljardin ihmisen uskoa koskeva yleistys.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Aarnio sanoo:

    Mikä kohu-uutinen? Jos meille kerrotaan tästä moskeijahankkeesta, niin se on uutinen muiden joukossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Onhan tästäkin jonkinlainen kohu saatu nousemaan. Tietyllä tavalla kaikki uutiset ovat kohu-uutisia. Sellainen tieto ei päädy tiedotusvälineiden kautta nähtäväksemme, joka ei mitenkään kohauta. Uutisten lisäksi on onneksi saatavissa niistä kokonaiskuvaa rakentavaa ja sitä pohtivaa kirjoittelua.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Kohu on tullut siitä että kirkon edustajat ovat näkyvästi mukana moskeijahankkeessa. Olisiko tämä pitänyt salata?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Saahan sitä vapaassa maassa kohista. Sopii toivoa, että tärkeiden asioiden kohdalla ryhdytään kohahduksen jälkeen keskustelemaan ja selvittelemään tarkemmin, miten asiat ovat. Sitähän olemme Juhani Huttusen kanssa nyt yrittämässä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Sitähän minäkifn odotan. Mäkinen ja Askola saisivat tulla julkisuuteen kertomaan miksi he haluavat edistää moskeijahanketta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Juhani Huttunen
    Juhani Huttunen

    Olen toimittaja. Verkkolokikirjaani kirjoitan yksityishenkilönä, tällä tarkoitan kirjoittajan vastuuta sekä sitä, että tekstit ovat ärsyttävän pitkiä, koska en jaksa ajatella asioita tai mitenkään olla ammattimainen.