Hämming

Hämmennys valtaa usein tajuntamme,
niin nopeaa on muutos maailmamme,
kun luonnon aarteet, voimavarat sen
valtaansa ottanut on ihminen.

Virsi 602:1

Kun lähentelen iältäni kahdeksaakymppiä, niin hämmennys on vallannut ajatusmaailmani. Kun kävin koulua pienessä Teuvan Perälän koulussa, meillä oli aineena uskonnonhistoria eli uskonto. Meillä oli kirjat aiheesta ja niitä luettiin. Maalaisliitto saattoi olla silloin voimissaan ja mainoksessa oli seuraava aihe: Pöydällä oli Suomen Laki ja Raamattu päällekkäin ja  pöydän vieressä seisova mies piti kättään niiden kirjojen päällä. Sanat: Näihin luottaa Maalaisliitto. En asiaa ymmärrä enkä enempi käsittele, totean vain, että Raamattu oli joskus hovikelpoinen ja paljon asiaa tuli sieltä lainsäädäntöön.

Nyt näyttää siltä, että Raamatun hovikelpoisuutta haastetaan vakavasti. Uskon kuitenkin, että monet ihmiset ymmärtävät Raamatun periaatteiden ainakin osittain olevan ajatonta. Ministerin- ym virkavalat on perinteisesti vannottu sormet Raamatulla. Voi olla niin, että juhlallinen vakuutus on hyvä malli, jonka kai jokainen voi vakuuttaa.

Ei kai kuitenkaan ole vielä laitonta, että uskovat ihmiset toimivat luottamustehtävissä uskovina ja tuovat mielipiteensä esille. Eihän kai sananvapaus ole kuitenkaan suhdanteiden mukaan vaihtelevaa? On selvää, että Raamattu on uskovien kirja eikä sellaiselle voida laittaa Raamatun sääntöjä noudatettavaksi, joka ei tunnusta Kristinuskon Jumalaa ja Raamatun arvovaltaa. Sekulaari yhteiskunta elää omaa elämäänsä omien ihanteidensa mukaan. Kuitenkin tuntuisi luonnolliselta, että mielipiteen- uskonnon- ja ilmaisun vapauden puitteissa Raamattua ohjeenaan pitävällä tulisi olla tilaa elää yhteiskunnassa yhtä paljon kuin toisenlaisella ihmisellä. Tämän vapauden luulin toimivan kirkoissa ja seurakunnissa erityisen hyvin, mutta sirpaloituminen osoittaa, ettei elintila ole kaikella ja kaikilla yhtäläinen.

Jos kristikunta on vuosisatojen ajan tehnyt virheitä ja aiheuttanut jotain hankaluutta jäsnilleen, niin ei kai yksi-kaksi sukupolvea voi kantaa koko syyllisyyttä ja ei voi pystyä sellaiseen hyvitykseen, joka tasaisi puntit. Onko siis kirkot ja seurakunnat suojapaikkoja vieläkin niille, joita synnin syyllisyys painaa, vai onko kaikki voimat valjastettu materiaalisten puutteiden poistamiseen?

36 kommenttia

  • Werner Janhonen sanoo:

    Olikos niin, että Kokoomuksesta on tullut historiassa paljon pappeja eduskuntaan? Ja kokoomuskin on luottanut Raamattuun. Ja nyt kokoomus on paljon arvoliberalisoitunut.

    Keskustalaisten pientilallisten määrä on laskenut ehkä neljäsosaan? Ja maatalouden suuryksiköistä on tullut kokoomuslaisia Yrittäjiä?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Niin kauan, kun ihminen on riippuvainen luonnon toiminnasta, siinä voi nähdä Luojan käden jäljen. Pientiloilla, joita asutusministeri sai aikaan, oli pienviljelijöitä, joille luonnon tavallinen kiertokulku oli tärkeää ja usko, että siellä eli onnellisempi kansa, vaikka elämä on ollut työntäyteistä. Eräänä päivänä joku ministeri huomasi, että maaseudulla on paljon emäntiä, joitten pitäisi olla kortistossa, koska se pientila on vain isännän työpaikka. Kansa meni sitten hihnalle hikoilemaan. Urbaanille ihmiselle luonnon kiertokulku on sikäli yhdentekevää, että leipä tulee leipomosta liha lihatiskistä, maito maitopurkista ja rahaa seinästä tai eihän nykyaikainen ihminen rahaa käytä. Vain vilauttelee kännykkäänsä ja joku kalkkis vielä tunkeaa kortin ihan sinne koneeseen. Eipä siinä kaiken ylläpitäjälle jää paljon ajatuksia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Lahtinen: ” Ei kai kuitenkaan ole vielä laitonta, että uskovat ihmiset toimivat luottamustehtävissä uskovina ja tuovat mielipiteensä esille. Eihän kai sananvapaus ole kuitenkaan suhdanteiden mukaan vaihtelevaa?”

    Ei ole, ainakin toistaiseksi Suomessa vallitsee vielä sanan- ja uskonnonvapaus – ellet sitä sattunut tietämään.

    Lahtinen: “Kuitenkin tuntuisi luonnolliselta, että mielipiteen- uskonnon- ja ilmaisun vapauden puitteissa Raamattua ohjeenaan pitävällä tulisi olla tilaa elää yhteiskunnassa yhtä paljon kuin toisenlaisella ihmisellä.”

    Siinä tapauksessa myös Koraania ohjeenaan pitävillä ja sharia-lakia noudattavilla tulisi olla tilaa elää yhteiskunnassamme yhtä paljon kuin kaikilla muillakin – vai kuinka?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ehkä se on niin, että vahvat ottavat tilan ja saavat sen, mutta kristinusko kehottaa huomioimaan lähimmäisen tarpeet. Vapausperiaate antaa kaikelle tilan, joka ei riko maan lakia. Jos laki vaatisi omantunnon ylikäymiseen, silloin kristitty vetäytyy pois. Jos taas laki alkaa rajoittaa vapauksia, ei olla enää puhtaassa demokratiassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “Jos taas laki alkaa rajoittaa vapauksia”

      Lait rajoittavat vapauksia aina ja kaikkialla, missä lakeja on säädetty ja missä niitä on voimassa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Sanan, kokoontumis ja ilmaisunvapauksia, kyllä mä uskon että ymmärsit, mutta oli kivaa vähän veistellä Ja uskonnonvapautta tietysti.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Matias Roto sanoo:

    Kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö ja siksi kaikkien yhteiskunnan laitosten pitää tehdä yhteistyötä.

    Valitettavasti on siellä täällä niitä jotka eivät tätä ole tajunneet ja pikku pakanaa leikkien yrittävät omissa julkisoikeudellisissa asemissaan estää kirkon perustehtävää yhteiskuntamme rakentamisessa. Juuri tuollaisten julkisoikeutta osaamattomien toiminasa tulee ilmi miten ateismi on todella ahdasmielinen uskonto, kun jopa vastoin julkisoikeuden periaatteita yrittävät jarruttaa hyvää yhteistyötä kirkon ja toisten julkisoikeudellisten yhteisöjen välillä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Niin se maailma muuttuu Matias, kehitys kehittyy, sivistys sivistyy ja kirkossa väki vähenee tuoreen tiedon ja realiteettien tieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Usko Jumalaan on paras tae todella etevän sivistyksen löytämiseen. Uskontohan on korkeimman kulttuurin ilmentymä..

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Otetaanpa esimerkki kulttuurin merkityksestä ihmisten elämään.

      Yhteen aikaan luin Maon Punaisen kirjan esperantoksi vauhdila noin 160 sivua tunnissa. Se oli siihen aikaan maailman toiseksi luetuin kirja. Maohan pääsi aikoinaan ”Kiinan keisariksi” sen takia, että hän oli runoilija. Vanhaan kiinalaiseen perinteeseen kuului se, että keisari oli runoilija. Hänen kilpailijansa taisi jopa olla taitavampi johtamisessa, mutta tämä ei ollut runoilija. Samaten Mao osasi soveltaa toista ikivanhaan kiinalaiseen kulttuuriin kuuluvan go -pelin periaatteita strategiaansa. Go -peli oli ikivanha kiinalaisen kulttuurin keulakuva, jonka johdonmukaisuuten ja kKiinan muurin luomaan luonteeseen kuului ikivanhaa kiinalaista syvän tajunnan tuomaa voimaa.

      Kun tänään luin maailman luetuimmasta kirjasta Raamatusta Sananlaskujen kirjan, niin käytin tähän aikaa huomattavasti Runsaammin. Nopeutenani pidin keskimäärin noin 16 sivua tunnissa vauhtia. Näin saatoin paneutua jokaiseen tekstin kohtaan kymmenen kertaa perusteellisemmin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Usko Jumalaan on paras tae todella etevän sivistyksen löytämiseen. Uskontohan on korkeimman kulttuurin ilmentymä.”

      Kuka nyt mitäkin sivistyksenä, edistyksenä ja kulttuurina pitää. Kirkko ei enää tässä maassa sanele, miten yhteiskunta toimii tai mikä on sivistystä tai kulttuuria ja mikä ei. Pitäisikö sanoa – luojan kiitos.

      Tuolla toisessa ketjussa oman blogisi alla ylistät pimeän Afrikan omia kulttureja:

      ” Puheesi “pimeästä Afrikasta” kuvaavat länsimaisen hybriksen asenteellista nurjaa suhtautumista toisiin kulttuureihin. Eletään sellaisessa kuplassa mikä on mahdollista vain siksi ettei ole ymmärretty toisten kansojen ajattelutapoja.”

      Nyt kuitenkin pidät länsimaista kristinuskoa korkeimman kulttuurin ilmentymänä ja olet itse ollut viemässä sitä syrjäyttämään afrikkalaisten omat uskomukset ja kulttuurit.

      Aika kaksinaamaista ja ylimielistä touhua.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Otetaanpa esimerkki kulttuurin merkityksestä ihmisten elämään. ”

      Mitä tekemistä tuolla Mao-jutulla on sen kanssa, että olet itse ollut syrjäyttämässä mainostamaasi korkeaa afrikkalaista sivistystä ja kulttuuria korkeimman kulttuurin – kristinuskon – ilmentymällä???

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “Yhteen aikaan luin Maon Punaisen kirjan esperantoksi vauhdila noin 160 sivua tunnissa. Se oli siihen aikaan maailman toiseksi luetuin kirja. Maohan pääsi aikoinaan ”Kiinan keisariksi” sen takia, että hän oli runoilija.”

      Eihän sitä koskaan tiedä vaikka Kiinan keisarina kuolisit – olethan jo prinsessan kanssa naimisissa.

      “Runoilijan” taipumuksia minäkin olen sinussa huomaavinani.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Puhuessani toisista kulttuureista yritän vapauttaa sinua yhden sortin ennaakkoluuloista jolaisia aina syntyy, jos pitää kiinnittää perusturvallisuutensa vain yhden ajallisen ja katoavaisen toivon varaan, mutta kun perusturvallisuus on koko maailman luoneen ja sitä alati ylläpitvän Jumalan käsissä, niin voi olla todella vapaa katsomaan ympärilleen joka suuntaa ja iloita kaikkien kulttuurien hyvistä antimista samalla kun voi ola kriittinen joka taholle, jos huomaa ihmisyyttä loukattavan tavalla tai toisella.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      On aika tekopyhää puhua muiden kulttuurien rikkauksista ylistävään sävyyn, kun on itse viemässä ylimielisellä opettajan asenteella lännsimaista kulttuuria ja kristinuskoa kehitysmaihin syrjäyttämään maan omat kulttuurit, uskomukset ja jumalat.

      Kommenteistasi päätellen on todettava, ettei sinulta ainakaan itsetehostuksen tarvetta puutu.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Kun teen lähetystyötä, niin en suinkaan ole viemässä länsimaista elämäntapaa van uskoa Jeesukseen Kristukseen.

      Luonnollisestikaan en ole vapaa omasta suomalaisesta kulttuuriperinteestämme, mutta tämän vieminen ei suinkaan ole tavoitteemme lähetystyötä tehdessämme, vaan pyrkimyksemme on auttaa paikallista kirkkoa elämään aidommin oman kulttuurinsa mukaista uskoa Jeesukseen Kristukseen.

      Niinpä osallistuin paikallisten kirjailijoiden kokoontumisiin sekä heidän muihinkin kulttuuririentoihinsa. Sain myös ilokseni nähdä teatterien ohjelmistoa jo siinä vaiheessa kun he harjoittelivat. Hyvin paljon tuli keskusteluja eri puolilla, missä ihmisiä oli koolla milloin mistäkin syystä sekä myös kaduilla. Ihmiset saattoivat aivan kaduillakin pysähtyä puhelemaan kanssani ja kyselemään miten heidän lankomiehelleenmenee. Yhteiskunnan kollektiivisuus on niin vahvaa, että kun vaimo on sieltä, niin silloin on kaikkien kamerunilaisten lankomies.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Roto: “ Uskontohan on korkeimman kulttuurin ilmentymä.”

      Puhut tässä tod. näköisesti kristinuskosta. Jos se on korkeimman kulttuurin ilmentymä ja olet viemässä sitä Afrikkaan, etkö silloin muka juuri vie tätä “korkeimman kulttuurin ilmentymää” syrjäyttämään paikallisia uskoja ja kulttuuria? Ei voi olla niin, että “korkeimman kulttuurin ilmentymä” ja paikallinen pakanakulttuuri elävät somassa rinnakkaiselossa. Käännyttämässä ja tyrkyttämässä omaa oppiasi sinä siellä olet ollut. Turha sitä on kiistää.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Usko Kristukseen ja tämän uskon eläminen todeksi on kultuurin korkein aste elettiimpä sitten minkä kulttuurin keskuudessa tahansa.

      Esimerkiksi Kamerunissa tämä näkyy siten että todella uutta luova, uudistuksellinen ja edistyksellinen elämänmuoto on kristinusko. Sen sijaan vanha perinneusko koetaan aikansa eläneeksi ja taantumukselliseksi.

      Näin usko Kristukseen vapauttaa nimenomaan Kamerunin noin 280 eri kultuurin keskuudessa uudistumaan ja vapautumaan niin että elämä koetaan mielekkääksi ja tavoitteet pannaan eteenpäin eikä suinkaan jäädä päivittelemään menneitä, vaan rohkeasti kurottaudutaan tulevaa kohti.

      Usko Kristukseen on todellakin avain koko kulttuurin uudistumiseen ja vapautumiseen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet iloisin ja toivorikkain mielin. Myös meidän suomalaisessa kulttuurissamme.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Viedessäsi juutalaiskristillistä kulttuuria Afrikkaan, olet väistämättä syrjäyttämässä maanosan omia animismisia ja samanismisia kulttuureja.

      Aikaisemmin annoit vuolaita ylistyksiä paikallisille pakanakulttuureille ja nyt kirjoitat, että: “Näin usko Kristukseen vapauttaa nimenomaan Kamerunin noin 280 eri kultuurin keskuudessa uudistumaan ja vapautumaan niin että elämä koetaan mielekkääksi.” Varsin ristiriitaista tekstiä.

      Ilmeisesti elämää Afrikassa ei kuitenkaan koeta mielekkääksi Jeesuksesta huolimatta, koska sieltä ollaan lähdössä massoittain Eurooppaan länsimaista elämän- ja elintasoa etsimään.

      Kirjoitat myös, että: “Usko Kristukseen on todellakin avain koko kulttuurin uudistumiseen ja vapautumiseen kohtaamaan tulevaisuuden haasteet iloisin ja toivorikkain mielin.”

      Ei ole, eivätkä kulttuurit uudiistu, ne ovat kehittyneet pitkinä ajanjaksoina paikallisten elinolojen, ympäristövaikutusten ja uskomusten myötä. Jos ne uudistuisivat viemällä kristinusko paikalle, ne eivät olisi kulttuureja.

      Etkö muka itse tajua, vai etkö halua vain myöntää, että olit viemässä kristinuskon kaapuun naamioitua kehittynyttä länsimaista elämäntapaa ja kultturia syrjäyttämään paikallisiin pakanauskomuksiin perustuvaa kulttuuria ja sen ilmenemismuotoja.

      “Myös meidän suomalaisessa kulttuurissamme.”

      Miten suomalaisen kulttuurin pitäisi uudistua? Ei se ainakaan ikivanhojen raamattu-uskomusten toimesta uusiudu, vapautumisesta kohtaamaan tulevaisuuden haasteet iloisin ja toivorikkain mielin puhumattakaan.

      Eikä suomalaisessa kulttuurissa ole vähäisimmässäkään määrin vikaa tai uusiutumisen tarvetta, enempää Jeesuksen kanssa kuin ilmankaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Kimmo

      Koko maailmaa ajatellen viimeisten vuosikymmenien aikana olemme nähneet, miten ne valtiot, joissa ateismi on ollut valtionuskonto, ovat taantuneet. Putinin valtaan tullessa koko Venäjän kansantalous oli pienempi kuin Suomen IT-alan tuotanto (Putinin puheesta maansa taloustieteilijöille vuonna 2000.) Nyt Venäjä on bruttokansantuotteeltaan kuudes tai seitsemäs koko maailmassa. Kun maa vapautui ateismin pakkopaidasta, niin asiat alkoivat mennä eteenpäin.

      Samaten Albania oli pitkään Euroopan jälkeenjäänein maa, kun ateismi oli sen ainoa sallittu uskonto. Nyt maan olot ovat parantuneet, kun sinne on tullut uskonnonvapaus.

      Tässä vain pari esimerkkiä miten ateismi on todella taantumuksellinen uskonto eli uskomusten järjestelmä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Luukas 11:52 »Voi teitä, lainopettajat! Te olette vieneet tiedon avaimen. Itse te ette ole menneet sisälle, ja niitäkin, jotka ovat halunneet mennä, te olette estäneet.»

    Olisimmeko nyt tässä ajassa?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • kimmo wallentin sanoo:

    Lahtinen: “ja ateismin valta varsinkin”

    Ei ateismi ole aate, vakaumus, yhteiskuntajärjestys eikä yhteiskuntaluokka. Ateismi on uskonpuute, jumalattomuus, eikä sillä voi mitään valtaa olla enempää kuin teismilläkään.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Eikö sitten viimeaikaiset joulujuhajutut ja suvivirret ole ollut vallankäyttöä? Onhan siinä joku aate, joka panee toimimaan. Jos asia on yhdentekevä, ei tarvitse tarttua??? En tosin tiedä kenen toiminnasta nyt nautimme?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Uskontoa voivat harjoittaa täysin vapaasti he, jotka sen katsovat tarpeelliseksi, mutta ei tunnustuksellista uskoa tarvitse kaikille yrittää syöttää esim. kouluissa. Neutraalisuus uskontoja kohtaan on jokaisen ihmisyksilön oikeus.

      Mennyttä maailmaa on kirkon valta sivistymättömään rahvaaseen, jolloin saarnapöntöstä satoi helvetin tulta ja tulikiveä niskaan, ellei kansa elänyt “herran nuhteessa”. Uskontotieto toki kuuluu yleissivistykseen, siis tieto maailman uskonnoista. Se voitaisiin hyvin opettaa esim. historian opetuksen osa-alueena.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ei kai suvivirsi vielä ihmistä saastuta uskonnolla tai joulujuhla. Hyvin suuren joukon tunteita loukataan näillä kielloilla, eikö sillä ole mitään merkitystä? En haasta riitaa, mutta kirkko pitäisi rakentaa aina keskelle kylää. Ei se, että se on ollut jotain joskus, tule korjatuksi, että koko hommalipsautetaan laidan yli. Kuitenkin uskovien lapset altistutetaan sekulaarille tiedolle, joka loukkaa uskovan tunteita vaikkapa Jumalaa kohtaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “Ei kai suvivirsi vielä ihmistä saastuta uskonnolla tai joulujuhla. ”

      Eivät todellakaan, tässä olen samaa mieltä kanssasi. Olen sitä sukupolvea itsekin, jolle suvivirsi ja “Enkeli taivaan” herättävät nostalgisia – hyviä – muistoja. Ne kuuluvat minun mielessäni enemmän kulttuurin kuin uskonnon kategoriaan. Myös joulujuhlat seimineen saavat puolestani olla rauhassa.

      Lahtinen: “Ei se, että se on ollut jotain joskus, tule korjatuksi, että koko hommalipsautetaan laidan yli.”

      Ei kai kirkkoa laidan yli ole lipsautettu, kyllä se näivettyy ihan itsekseen länsimaisten yhteiskuntien sekularisoituessa. Tietääkseni uskovaisten lapset voivat osallistua edelleen vanhempiensa tahdon mukaiseen uskonnonopetukseen. Mielestäni lasten tulisi voida kuitenkin itse päättää vakaumuksistaan, uskomisistaan tai uskomattomuuksistaan ilman vanhempien tai koulun pakkosyöttöä ja vasta siinä kehitysvaiheessaan, kun ovat siihen kypsiä. Väärin on mielestäni myös se, että olipa koti uskonnollinen tai ei lasten on uskonnonopetukseen osallistuttava, jos kirkkoon kuuluvat ja ovat kastettuja.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • KW! Eivätkö vanhemmat ole valinneet huonon maailmankatsomuksen, jos eivät toivo lastensa omaksuvan samaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “Eivätkö vanhemmat ole valinneet huonon maailmankatsomuksen”

      Onko olemassa hyviä ja huonoja maailmankatsomuksia? Minä olen aina luullut, että on vain maailmankatsomuksia. Kuka maailmankatsomusten paremmuuden ja huommuuden määrittelee? Jokainen pitää tietysti omaansa oikeana, eikä maailmankatsomus ole mikään stabiili käsite. Sehän elää ja muuttuu koko elämän ajan tiedon, elämänkokemuksen ja iän karttumisen myötä.

      Kysymys kuuluukin: pitääkö omaa maailmankatsomustaan tyrkyttää muille, esim. lapsilleen, joilla on oikeus muodostaa omansa ihan itse, omien aivojen avustuksella, niistä aineksista, joita matkallaan aikuisuuteen ja myöhemmän elämänsä varrella keräävät.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jos olet luullut kaikki yhtä hyviksi, niin eikö olisi aika vähän tutkia lopputulosta onko se kaikille samanlainen vai olisiko kumminkin eroja? Eikö sellainen kumminkin kannattaisi tehdä ja sitten voisi kertoa lapsilleen katsomusten erot ja sitten olisi eväät valita. Eiköhän tämä ala olla paketissa. Vaikka valmis olen jatkamaan, jos on tarpeen. hiukan jatkan. Siis monet aatteet ja uskonnot ovat tyrkyttäneet vakavastikin, mutta kristinusko on ainoa vaarallinen siis ihmiselle?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “Jos olet luullut kaikki yhtä hyviksi”

      En ole, koska ei ole olemassa hyviä tai huonoja maailmankatsomuksia. On vain erilaisia maailmankatsomuksia. Jokainen ihminen elää oman, suurelta osin itsestä riippumattomista syistä muodostuneen näkemyksensä mukaan. Ei maailmankatsomusta valita itse tai vaihdeta kuin likaisia sukkia. Se muotoutuu ja muuttuu iän, koulutuksen, sosiaalisen viiteryhmän vaikutuksen ja elämänkokemuksen mukaan yksilöllisesti.

      Ilkka Niiniluodon mukaan maailmankatsomuksessa on kolme osaa. Siihen kuuluu maailmankuva, eli käsitys siitä, millainen todellisuus kokonaisuudessaan on. Sen lisäksi maailmankatsomukseen kuuluvat arvot, eli käsitys siitä, miten asioiden tulisi olla, millainen maailma olisi hyvä. Tärkeä osa maailmankatsomusta on myös tieto-opillinen puoli: miten tietoa voidaan hankkia, millaiseen tietoon voisi luottaa. Esimerkiksi kristillinen ja naturalistinen maailmankatsomus eroavat tässä. Kristillisen katsomuksen mukaan jumalallisesta ilmestyksestä voi saada tietoa. Naturalistien mukaan tietoa saa vain inhimillisen tutkimuksen avulla

      Tieteelliseen maailmankatsomukseen sisältyvät tieteellisen maailmankuvan lisäksi tietoteoreettiset kannat ja mahdollisesti myös käsityksiä arvoista. Niiniluoto katsoo, että tieteellisen maailmankatsomuksen tulee olla joka suhteessa tieteen ihanteita kunnioittava. Näin siihen kuuluviin filosofisiin kannanottoihinkin tulisi liittyä avoimuus, kriittisyys ja itseäänkorjaavuus. Tieteelliseen maailmankatsomukseen kuuluu tietoteoreettinen näkemys, jonka mukaan paras ja luotettavin menetelmä hankkia tietoa on tieteellinen menetelmä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kyllä kuitenkin käytännön tasolla on asioita joihin haluaisimme vaikuttaa lasten elämässä. Jos olemme sitä mieltä, että on hyvä hankkia ammatti ja tehdä työtä elatukseksi. Jos itse olemme tehneet niin toivomme lapsiltamme samaa. Jos oma ammattimme on ollut raskas ja vaikea voimme sanoa, että ehkä kannattaa hankkia joku muu ala. Monia asioita on joita haluamme suositella tai varoittaa. Eläimetkin jollain tavalla opettavat jälkeläisillee vättämään myrkyllistä ruokaa. To tämä on maalaistollon ajattelua, pidä sinä se mitä pidät hyvänä, minä teen samoin, pidän sen mikä minulle tuntuu oikealta. Hyvää loppukesää!

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Lahtinen: “Kyllä kuitenkin käytännön tasolla on asioita joihin haluaisimme vaikuttaa lasten elämässä.”

      Totta kai on. Vastuulliset vanhemmat opettavat tietysti lapsilleen käytännön asiat, kommunikointitaidon, lukutaidon, käytöstavat, moraalikysymykset jne. Mutta ne ovat kuitenkin eri asia kuin uskonnollinen vakaumus ja suhtautuminen asioihin, jotka ovat vähintäänkin tulkinnanvaraisia ja totuusarvoltaan kyseenalaisia.

      Suhde uskontoihin on vain ja ainoastaan jokaisen henkilökohtainen asia ja valinta. Niiden totuusarvo ja vaikutus omaan elämään pitää jokaisen voida päättää itse ilman minkäänlaista painostusta. Eikös se Jumala kutsu seuraajakseen ilman muiden ihmisten asiaanpuuttumista ja painostamistakin jos katsoo sen aiheelliseksi?

      Lahtinen: “pidä sinä se mitä pidät hyvänä, minä teen samoin, pidän sen mikä minulle tuntuu oikealta.”

      Juuri noinhan se juuri on ja pitää ollakin. Jokainen päättää itse ja jokaisella on oikeus muodostaa itse oma vakaumuksensa ja maailmankuvansa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Hyvää kesän loppua myös sinulle.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Lauri Lahtinen
    Lauri Lahtinen

    Olen eläkkeellä sotilasammatista. Vanhemmiten ovat hengelliset asiat tulleet tärkeiksi. Olen tuottanut päivänsanakirjan: Muruja Herran pöydästä. Agape-kodin pastorina tuotan joka torstai klo 12.00 noin puolentunnin live-lähetyksen, kun kokoontuminen ei nyyt onnistu kasvotusten.. NYt olen käsitellyt Vuorisaarnaa ja hakukone varmasti löytää, jos jotain kiinnostaa..

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Katso kaikki

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit