Hänen on tultava suuremmaksi

Turkissa alkoi tämän kuun alussa oikeudenkäynti sauditoimittajan epäillystä paloittelumurhasta. Turkin viranomaisten mukaan Khashoggi murhattiin lokakuussa 2018 maansa konsulaatissa ja ruumis paloiteltiin (Yle 3.7.). Aika näyttää, selviääkö murha ja kuka vaati hallintoa arvostelleen toimittajan päätä vadille.
_ _ _
Mielessäni on Peter Bergin ohjaama The Kingdom (2007), jossa yhtä päähenkilöistä raahataan videokameran eteen. Kurkun leikkaaja on veitsineen valmiina. Piinallisen pitkä kohtaus seuraa uhrin hangoittelua vangitsijoitaan vastaan. Elokuvassa FBI:n erikoisryhmä on tutkimassa saudiarabialaiseen amerikkalaistukikohtaan suunnattua pommi-iskua. Ryhmän on mahdoton erottaa ystävää vihollisesta. Roistoja ja kunnian miehiä löytyy molemmilta puolilta ja eri uskontojen edustajista. Siten kyse ei ole tavanomaisesta toimintaelokuvasta. Miten käy kurkun leikkaamisen? Pelastus tulee viime hetkellä, kuten draamaan kuuluu. Tosielämässä viime hetken pelastukset usein puuttuvat.
_ _ _
Uuden testamentin dramaattisin kertomus Jeesuksen kärsimyshistorian jälkeen on kuvaus Johannes Kastajan mestauksesta. Siitä kertova Markuksen evankeliumin kohta (Mark 6:14-29) on yksi juhannuksen saarnateksteistä.

Johanneksen ja Jeesuksen elämät kietoutuivat yhteen syntymästä ja yhteisistä opetuslapsista alkaen aina oikeusmurhaan ja teloitukseen saakka.

Kuinka kaikki kävi? Herodes Antipas, Raamatun Betlehemin lastenmurhaajan poika kuuli Jeesuksesta ja sanoi: ”Johannes, se mies, jonka minä mestautin, on herännyt kuolleista.” Tämä toteamus antaa Markukselle aiheen kertoa takautumien kautta Johanneksen lopusta. Herodes kunnioitti ja pelkäsi Johannesta. Hän tiesi Johanneksen pyhäksi mieheksi ja suojeli häntä. Herodes kuunteli Johannesta mielellään ja tämän puheet jäivät usein vaivaamaan häntä.

Mikä sitten sai Herodeksen antamaan tappokäskyn? Sosiaalinen paine ja ihmisten pelko. Tapahtumat lähtivät liikkeelle siitä, että Johannes arvosteli Herodesta: ”Sinun ei ole lupa elää veljesi vaimon kanssa.” Herodes oli ottanut veljensä vaimon Herodiaan tämän oman miehen vielä eläessä. Se oli vastoin juutalaista lakia, kuudetta käskyä vastaan: ”Älä tee aviorikosta”.

Herodes olisikin hyväksynyt nuhtelun, mutta vaimo ei. Herodias ei sietänyt Johannesta ja halusi tappaa hänet. Tilaisuus siihen tarjoutuu Herodeksen syntymäpäivillä.

Herodiaan tytär Salome tanssii ja Herodes lupaa kutsuvieraiden kuullen Salomelle, mitä ikinä tämä toivoo, vaikka puolet valtakuntaa. Oscar Wilden näytelmä ja Richard Straussin ooppera (1905) maalailevat evankeliumin kertomukseen lisäväriä. Herodes on kiihottunut tytärpuolensa Seitsemän hunnun tanssista ja antaa Salomelle valtansa avaimet. Tämä menee kysymään äidiltään neuvoa. ”Pyydä Johannes Kastajan päätä”, vastaa Herodias. Näytelmässä Herodes yrittää tarjota tilalle aarteitaan, mutta vain pää kelpaa. Lopulta hänen on valansa ja kutsuvieraiden vuoksi suostuttava. Pyöveli käy Herodiumin linnakkeen vankityrmässä ja palaa kohta takaisin Johanneksen pää vadilla.

Tämä on se Juhannustanssi ja oikeusmurha, jonka koko kristillinen maailma tuntee.
_ _ _
Seison Vallettan P. Johanneksen katedraalissa. Caravaggion yli viisi metriä leveä maalaus (1608) esittää vankityrmää. Sen vasemmassa laidassa on viisi henkilöä. Kompositio on rakennettu puoliympyrän sisälle. Vasemmalla Salome kumartuu eteenpäin vatia kannatellen, vieressä Herodias tarraten käsillä omaan päähänsä – aivan kuin hän katuisi tekoaan tai pelkäisi oman päänsä puolesta – sitten vanginvartija avaimineen ja oikeassa laidassa pyöveli painaen vasemmalla kädellään Johanneksen päätä lattiaa vasten. Oikealla kädellä pyöveli työntää vyöhönsä pienen veitsen, jolla on juuri kihnuttanut pyhän miehen kaulan poikki. Johannes makaa maassa, kädet selän taakse sidottuina veren suihkutessa kaulasta.

Caravaggion samoihin aikoihin 1607/10 maalaama sisarteos Salome ja Johannes Kastajan pää esittää saman henkilöryhmän vanginvartijaa lukuun ottamatta: vasemmalla Salome vatia kannatellen, vieressä katkeraa kostonhimoa kuvastava Herodias ja pyöveli nostamassa hiuksista Johanneksen päätä vadille. Tämä edellistä pienempi teos on Lontoon National Galleryssä.

Miksi suurmestari Wignacourt tilasi Johanniittojen ritarikunnan keskuspyhättöön juuri pään leikkausta kuvaavan maalauksen? Hän halusi johanniittojen näkevän messussa ritarikunnan suojeluspyhimyksen velvoittavana esimerkkinä uskosta ja myös siitä maksettavasta hinnasta. Vuonna 1115 perustettu ritarikunta on tunnettu nykyisin ennen kaikkea sairaaloistaan ja hyväntekeväisyydestään.
_ _ _
Johannes Kastaja oli ankara askeetti, joka söi luonnon antimia, hunajaa ja heinäsirkkoja. Hän kehotti ihmisiä parannukseen: ”Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy!” … ”Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.” (Matt 3:7-10). Jyrkät ilmaisut saivat monet loukkaantumaan.

Tämä ei kuitenkaan ollut Johanneksen tärkein sanoma. Hän osoitti Jeesusta ja sanoi: ”Katsokaa, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” (Joh 1:29) …”Hänen on tultava suuremmaksi, minun pienemmäksi.” (Joh 3:30). Tämä on edelleen oikea suunta.
_ _ _
Jälkikirjoitus 16.7. klo 19.30. Jatkan vielä hieman Caravaggion maalaamasta P. Johannes Kastajasta. Edellä kirjoittamani on maalauksen kuvausta, jäljessä seuraava omaa tulkintaani. Seuraamista helpottaa, kun lukija etsii internetistä Caravaggion teokset St. John the Babtist ja Entombment.

Ensinnäkin maalauksiin sijoitettiin tavallisesti pieniä yksityiskohtia avaamaan teoksen sanomaa. Renessanssin sekä barokin maalaustaiteessa Johannes Kastaja ja Jeesus kuvattiin yhdessä lapsina sekä Jeesuksen kasteen hetkellä Jordanilla. Lisäksi Johannes esitetään yhdessä karitsan kanssa, mikä viittaa Johanneksen sanoihin Jeesuksen tulevasta uhrikuolemasta.

Onko johanniittojen suurmestarin tilaamassa maalauksessa mahdollisesti viitteitä myös Jeesuksesta? Sellainen voi olla makaavan Johanneksen alta esiin työntyvät kuin kaksi lampaan jalkaa, joissa on sorkat. Samalla kun ne ovat viittaus Johanneksen asuun, kamelinkarvaiseen vaatteeseen (Matt 3:4), voivat ne viitata teurastettuun karitsaan, Jeesukseen. Johannesta ja Jeesusta kohtasi sama kohtalo,"ei ole opetuslapsi opettajaansa suurempi" (Matt 10:23-24).

Siirryn seuraavaksi toiseen Caravaggion maalaukseen, Jeesuksen hautaanlaskuun, joka on maalattu viisi vuotta ennen Johannesta esittävää maalausta Rooman Chiesa Nuovaan (Oratoria de Philippe Neri). Maalauksessa Nikodemos ja opetuslapsi Johannes laskevat Jeesuksen ruumista hautaan, ristin juurella seisseet kolme Mariaa ovat mukana. Jeesuksen äiti siunaa poikaansa, Johannes koskettaa kädellään kylkihaavaa. Maria, Kleopaan vaimo kohottaa molemmat kätensä ylös.

Caravaggio on sommitellut maalauksen oikealle avautuvan puolikaaren muotoon. Sama puolikaari, mutta alas aukeavana on Johannes Kastajaa esittävän kuvan sommittelun perustana. Jeesuksen elottomasta oikeasta kädestä lähtevä kaari jatkuu Marian siunaavaan käden kautta Kleopaan vaimon käsiin. Henkilöiden kasvot tekevät saman kaaren oikealle ja ylös: Jeesuksen, Johanneksen, sekä Marioiden. Edellinen sommittelu luo vahvan liikkeen tunnun. Se ennakoi nyt elottomana makaavan Jeesuksen nousemista ylös kolmantena päivänä.

Henkilöhahmot seisovat suorakulmaisen, haudan sulkevan kivilaatan päällä. Se muistuttaa alttaripöydästä ja sillä konsekroitavasta Kristuksen ruumiista ja verestä, ehtoollisen sakramentista. Kivilaatta voi kuvata myös kirkon perustusta ja Jeesuksen sanoja: "Sinä olet Pietari ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita." (Matt 16:18).

Caravaggion maalaamaa Kristuksen hautaamista kopioitiin aikanaan runsaasti. Varmaankin se oli tunnettu myös johanniittojen parissa, ainakin heidän parissaan, jotka vierailivat Rooman Chiesa Nuovossa. Johannes Kastajan mestausta ja Kristuksen hautaamista esittävät Caravaggion maalaukset ovat mielestäni vuoropuhelussa. Johanneksen ennustus Jumalan Karitsasta, joka uhrataan, on täyttynyt. Molempien henkilöryhmien sommittelun pohjana on puoliympyrä.

Katsoja voi kuvitella maalaukset mielessään rinnakkain. Johannes Kastajaa esittävän teoksen oikeassa laidassa on yli kaksi metriä tyhjää tilaa Jeesuksen hautaan laskulle. Johannes on edelläkävijä, mutta sitten vuorot vaihtuvat: "Nyt Kristus on herätetty kuolleista, esikoisena niiden joukosta, jotka ovat kuolleet." (1 Kor 15:20).

Maalauksilla oli myös kirkkopoliittinen viesti. Johanniitat olivat paavin tukena samoin kuin Johannes Kastaja valmisti tietä Kristuksen kuninkuudelle.

P.S. 29.7. Oletteko lukeneet Jyrki Erran trillerin Lyijyvalkoinen (Otava)? Kertoo Caravaggiosta. Tänään oli Hesarissa Pertti Avolan arvio kirjasta. Kirjassa Caravaggion maalaus päänleikkauksesta näyttelee keskeistä roolia, jopa niin että päähenkilö näkee painajaista omasta irtileikatusta päästään. Kyse ei ole kuitenkaan P. Johannes Kastajaa vaan Juditia ja sotapäällikkö Holoferneksen päätä esittävästä maalauksesta.

7 kommenttia

  • Reino Suni sanoo:

    Johanneksen evankeliumi on tutkijoiden mukaan kirjoitettu noin vuonna 90 eli kaksi sukupolvea, 60 vuotta, Jeesuksen poislähdön jälkeen. Siis permätiedon pohjalta. Tutkijoiden mukaan ei ollenkaan luotettava vaikka Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta pitää sitä luotettavana.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Kommenttisi viimeinen lause tekee täysin hassun vastakkainasettelun. Oletko koskaan kuullut, että yhteen aikaan meillä oli eksegetiikkaa tutkimassa yhteensä 60 henkinen huippuyksikkö.

      Olemme tutustuneet Pekan kanssa toisiimme nimenomaan tutkijaseminaarissa. Olin läsnä myös hänen väitöstilaisuudessaan. Hän on julkaissut alan kirjallisuutta myös väitöskirjansa jälkeen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Reino

      Kun niin hyvin kuvittelet tietäväsi teologisen tutkimuksen, niin oletko sinä toiminut eksegetiikan dosenttina niin kuin Pekka on tehnyt.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Matias

    Olkoon vain huippuyksikkö mutta silläkään ei ollut muita lähteitä kun evankeliumit. Loppujen lopuksi kaikki pohdiskelu ei perustu erityistietoihin vaan arvailuihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Evankeliumien kerronnassa on selkeästi nähtävissä kerronnan mukanaan tuomat rakennustelineet. Kun ne otetaan tosissaan, niin kaikenlaiset yritykset ampua täyslaidallinen yhdellä kertaa menettävät painoarvonsa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit