Helky laulu, kaiu maine, virttä vapauden soi?

”Auran rantamilta lähti” eli Varsinaisen Suomen maakuntalaulu on monelle tuttu. Sukuselvitysten tekijöille myös Prunkkala. Ja uusinta kirkkohistoriaa seuraaville myös Aura. Kehittyvä, asukasmäärältään kasvava Turun naapurikunta, jonka tuomiokapituli esittää nyt liitettäväksi Lietoon ja kiiruusti, jo ensi vuoden alusta.

Tuomiokapitulille Aura onkin erityisen tuttu. Nykyisen kirkkoherran Auraan tulosta, vuodesta 2004 alkaen on kapituliin tullut valituksia. Seurakunta on esittänyt esipaimenensa irtisanomista jos oikein muistan useamman kerran, mutta mitään ei ole tapahtunut. On tehty selvityksiä ja laadittu kirjelmiä, kaikki turhaan. Nuoremmilta vuosiltani muistan saman tapaisen tilanteen Yläneeltä. Seurakunta halusi vuodesta toiseen päästä eroon kirkkoherrastaan, mutta tuomiokapituli nosti joka kerta kädet pystyyn. Tai ehkä se pesi käsiään?

Auran nykyisestä kirkkoherrasta lienee syntynyt dokumenttia mappikaupalla. En lähde sitä referoimaan. Lainaan vain lyhyesti tuomiokapitulin päätöstä 13.05.2020 - ”Tuomiokapituli puoltaa Auran seurakunnan liittämistä Liedon seurakuntaan”. Koetan nyt ”avata” vähän tätä Suomen vanhimman viraston hallintopäätöstä ja sen perustelua.

Tuomiokapituli siis puoltaa Auran vajaan 3200 jäsenen seurakunnan lopettamista ja liittämistä Lietoon. Tämä ei tunnu yllättävältä, onhan se kapitulin oma esitys. Ehkä hiukan yllättävää on, että kapituli puoltaa omaa esitystään, vaikka seurakunta ei sitä puolla. Mutta asettumistaan seurakunnan kantaa vastaan – siihen on kapitulilla perustelu:

”Auran seurakunnan kirkkovaltuusto päätyi äänestyksen jälkeen äänin 8 – 7 vastustamaan liitosta. Äänestyksen hävisi virkamiesvalmisteluun pohjautuva esitys, joka olisi puoltanut liitosta 1.1.2021 lukien ja hyväksynyt tehdyn aiesopimusehdotuksen.”

Vaikka olen tuomiokapituleista yhtä ja toista lukenut ja kuullut, tämä hipoo jo huippua. Ylempi viranomainen heittää epäilyksen varjoa seurakunnan enemmistöpäätöksen ylle perusteella, että vähemmistöön jäänyt esitys oli tehty ”virkamiesvalmistelussa”. Haloo, siis mitä tapahtui? Kirkkoherra, jota kapituli ei ole suostunut yli kymmenvuotisessa riitelyssä irtisanomaan, on nyt valmistellut kapitulin esitystä seuraavan päätöksen, joka muun muassa varmistaa sen, että hän saa entisin palkkaeduin jatkaa eläkkeelle asti kappalaisena omalla paikallaan. Seurakunnan kannalta: seurakunta ei loppujen lopuksi pääse eroon papista, josta haluaisi päästä, mutta menettää itsenäisyytensä ja päätösvaltansa sekä hallinnoimansa talot ja tavarat.

Kun kirkkomme vanhauskoiset aina välillä paheksuvat demokratiaa kirkossa, tässä nyt oli taas yksi tapaus, jossa tuomiokapituli polki maahan seurakunnan päätösvallan ja antoi tukensa kirkkoherran vallankäytölle.

Mitä opimme tästä? Koetetaan nyt valitan Turun piispaksi piispa, joka asettuisi tukemaan seurakuntaa eikä virkamiestä, jos näiden kahden väliltä on valittava.

31 kommenttia

  • Hannu Paavola sanoo:

    Heikki Palmu, se että “Tuomiokapituli on oikeusistuin”, on suhteellista. Kirkko on sitoutunut (tai joutunut sitoutuaan) yhteiskunnalliseen virkamieslkiin. Se tarkoittaa että kapituli ei voi “kirkollisen itsenäisesti” esim. pääättää viranhaltijan irtisanomisesta jotenkin kirkon/seurakunnan hengellisen yhteisön sääntöjen perusteella. Jos sellainen tapahtuu, asia menee väistämättä “poliisin haltuun” eli valituksen kautta hallinto-oikeuteen tarkistettavaksi että kestääkö ratkaisu myös virkamieslain edessä. Virkamiehen asema Suomessa on vahva, ja kirkossa se joutuu olemaan yhtä v ahva..

    MItä sanot kirkkohallituksen toiminnasta ja vanhauskoisuudesta tuntuu valitettavan oikealta. Vähin äänin monia hyviä aloitteita haudataa. (Aika näyttää miten kirkkolakiasiassa tulee käymään – luulen että kitkutellaan vanhalla lailla niin pitkään kuin viivytystasitelu on mahdollista. Mutta se on toisen laulun aihe.)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Juhani Ketomäki sanoo:

    Eiu se ihan noin ole kuin Hannu Paavola kirjoittaa. Virkamieslakia ei sovelleta kirkossa vaan kirkkolakia. Kirkkolaissa on irtisanomisperusteet. Mikään päätös ei väistämättä mene hallinto-oikeuden käsittelyyn vaan jonkun on valitettava siitä.

    Valtion virkamieslain mukaan eräät korkeat virkamiehet on helpompi irtisanoa kuin alemmat. Mahdollisessa uudessa kirkkolaissa voitaisiin helpottaa kirkkoherran ja piispan irtisanomista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    HANNU, mitä kommenttisi ensimmäiseen kappaleeseen tulee, olen monessa kohdassa eri mieltä. Ensinnäkin esimiesaseman toistuva väärinkäyttö on yhtä tuomittavaa niin kunnassa kuin seurakunnassa ja myös seurakunnassa siitä on olemassa selkeät ohjeet. Tuomiokapituli olisi voinut tuomita, mutta kun vastapuoli (ilmeisesti, todennäköisesti) uhkaili pitkällä oikeusjutulla, tuomiokapituli vuodesta toiseen lykkäsi asiaa (minun mielestäni pelkurimaisesti) ja pyysi lisää selvityksiä.

    Ja toiseksi: Asia “menee valituksen kautta hallinto-oikeuteen tarkistettavaksi, että kestääkö ratkaisu myös virkamieslain edessä.” Kuten olen kotimaa24:n palstoilla jo kertonut, minulla on tästä omakohtaista kokemusta, ei tuomiokapitulin, mutta Taiteen keskustoimikunnan kanssa. Valitin Taiken ikäsyrjinnästä, hallinto-oikeus totesi ikäsyrjintää todennäköisesti harjoitetun ja pyysi Taikelta lisäperusteluja. Taike kieltäytyi niitä antamasta ja teki saman päätöksen uudestaan. Hallinto-oikeus ei voinut tehtyä ratkaisua muuttaa, se vain nosti sen uuteen käsittelyyn.

    Onko Hannu sinun oikeustajusi mukaista, että kapituli ensin vitkuttelee seurakunnan riita-asiassa toistakymmentä vuotta ja sitten liittää seurakunnan yhdessä riitapukarinsa kanssa toiseen seurakuntaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Paavola sanoo:

      No eihän se sellaiselta vaikuta. Suoraselkäisemmältä olisi tuntunut että kapituli olisi rohkeasti ja uhkailuista ja riskistä huolimatta irtisanonut. Mitä valitukselle olisi tapahtunut sitä ei nyt voida tietää, mutta olisi säästänyt seurakuntaa vuosien piinalta – ehkä. Kyllä esimiesaseman väärinkäyttö on kielletty, ja samalla on niin monesti nähty että ylemmät oikeusasteet tulevat irtisanomisissa yleensä “uhrin” puolelle.

      Pääasia minusta on se, että kapituli ja koko kirkko elää tänään juridisesti semmoisessa raossa joka käy koko ajn ahtaammaksi. Horisontissa mm. juuri kuultiin miten ihmisoikeus- ja tasavertaisuusasiat on nousseet yheiskunnan lainsäädännössä niin paljon keskeiseen asemaan, että ne määrittelevät pitkälle lainsäätämistyötä aivan yleisesti. Ja kirkko ei tule päösemään tätä asiaa pakoon.

      Seurataan kirkkolain uuden valmistelun alkamista ja edistymistä nyt muutama tuleva ajastaika.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Juhani Ketomäki sanoo:

      Hannu Paavola, ei saata olla. Kirkkolain 6 luvun 59 § säätää kirkollisten viranahaltijoiden irtisanomisesta. Väärin ymmärtämäsi linkki ei sitä muuksi muuta. Siinä pohditaan kirkollisen virkasuhteen irtisanomista eli miten se järjestettäisiin. Eli uudelleen: virkamieslaki ei millään tavalla koske kirkon viranhaltijoita.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Paavola sanoo:

      Juhani Ketomäki, en kyllä väittele tästä asiasta kun olen vain juridiikasta vähän kiinostunut kiinnostunut maallikko, koetan vain vähän tarkentaa. Aikaisemmin lähettämäni linkki oli vuodelta 2013 juuri se selvitys, jonka kirkkohallitus valmisteli, kun oli käynyt ilmi seetä kirkon virka (ja työÖ -suhteet piti saattaa samalle viivalle yhteikunnan muuiden vastaavien kanssa. Silloin ei päätetty laatia omaa virkon virkamieslakia, vaan sisällyttää sama asia kirkkolakiin. Niin tehtiin, ja se luvun 6 &50 jossa irtisanomisen perusteet selvitetään. Ja siis minulla on se käsitys että käytännössä ne vastaavat yhteiskunnan yleistä tapaa, vaikka ovatkin kirkkolaissa. Merkitsee siis sitä että valittaja voi halutessaan valittaa hallinto-oikeuteen tai jopa hoviin jolloin irtisanomisen Suomen yleisen lain mukaisuus tulee joka tapauksesssa tarkastetuksi. JOs asia olisi vain kirkon käsissä, valitusoikeutta ei olisi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kun henkilöasiassa on katsottavaa mahdollisessa muutostarpeessa seurakunnan johdon käytänteihin voisi huomata tässä tapauksessa kaitsennan olevan kyvytön tai haluton asiaa katsomaan.

    Mitä virkaa on koko kaitsemisjärjestelmällä kapituleineen kun ymmärrystä ohjeistuksesta ei saada perille.

    Hengellisenä yhdyskuntana asia olisi jo järjestyksessä kapitulin päätöksillä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Jäsenmäärän laskiessa ja yhdyskunta·ajatuksen tullessa ajankohtaiseksi kannattanee jättää nimessä Lutheriin viittaminen pois. Lutherin ansioihin kuuluu hyvää katsominen maksullisiin välineisiin synninasiassa , mutta hänen yhdistettyään katolisen synnintunnon ja katumuksen katumukseksi hän katsoi sen sisällöksi oikeasta uskosta syntyneen synnintunnon mikä usein epäuskonhetkillä kiusauksissa on valmis unohtumaan ja näin ihminen takertuu jo päästettyyn vaivaan uudestaan.

      Suurin syy nimen poisjättämiseen on tietysti hänen häpeilemätön kielenkäyttönsä suurta ihmisryhmää vastaan.

      Näin hyvä olisi “Jeesuksen seuraajat yhdyskunta Suomessa”. Toki tällöin tarvittaisiin opillista uudelleen orientaatiota mutta keksivältä yhdyskunnalta asia hyvin hoituu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    Siskot ja veljet,

    Löytyykö joukostannne joku, joka pitäisi tuomiokapitulin ratkaisuehdotusta hyvänä, siis Auran liittämistä vasten tahtoaan Lietoon?

    Löytyykö Aurasta, tai Liedosta, tai muilta paikkakunnilta? Vai ollaanko hiljaa ja todetaan tapahtuvat tosiasiat?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Asiaa en tarkemmin tunne, mutta hyvin huomaan kantaaottavien vähäisyyden.

      Asia syntyy korrektiosta tulla nimetyksi vähäisessäkään määrin osapuoleksi vaivaan vaikka näyttöä olisi yllinkyllin.

      Näin ihmiset ennemmin katsovat asiansa toisarvoiseksi kuin alkaa puolustamaan etujaan seurakunnassaan vaikka asia nimenomaan seurakunnan harkintaan luuluisi.

      Itsesäilytysvietti ajaa seurakuntalaiset tuntemaan itsensä vikapäinä moista vaivaa katsomaan, ja näin kulttuurinen indoktrinaatio hengellisessä toimaroinnissa jatkuu, ja jatkuu..

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Paavola sanoo:

      Heikki, eikö sinunkin mielestäsi ole vain hyvä, jos ei löydy ketään? Jos olen oikein ymmärtänyt. Tämän kysymyksen tarkotus on minulle vähän sumea.

      Kun näyttää että kukaan ei pidä ratkaisuehdotusta hyvänä, niin nytkö siis ollaan hiljaa ja todetaan tapahtuvat asiat? MInua tässä kiinnostaa se että kun/jos asia tämän perusteella menee kirkkohallituksen ratkaistavaksi, kumman puolelle se asettuu – kapitulin vai seurakunnan?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Palmu sanoo:

    Mietin vain tuota hiljaa olemisen mielekkyyttä. Mitä jos VT:n profeetat olisivat olleet hiljaa? Puhumattakaan, jos Herramme Jeesus olisi ollut hiljaa? Tai, jos M. Luther olisi ollut hiljaa? Elämmekö osallisuuden ja läsnäolon kirkossa, vai, elämmekö hiljaisuuden, vaikenemisen kirkossa? Ja vaientamisen kirkossa . Mitä kapituliin tulee, näinkö meitä “herroina hallitaan”?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Heikki Palmu
    Heikki Palmu

    Tähän päivään mennessä olen ollut yli puoli vuosisataa lehtikirjoittaja, noin puoli vuosisataa kirjailija, yli neljäkymmentä vuotta luterilainen pappi ja yli kolmekymmentä vuotta työnohjaaja. Ja mitä vielä? Nyt, vanhuudessani yhä haluaisin olla yhteydessä muihin ihmisiin ja vähän myös vaikuttaa maailman menoon. Kirjoitan aktiivisesti. Kun saan kirjan valmiiksi, kuten viimeksi "Oulusa koulusa. 60-lukulaisen muistelmat." (Kirjapaja 2016), alan tehdä seuraavaa.