Hengenvaarallinen porttiteoria?

[Janne Villa:] Ekonomi Pirkko Jalovaaran maallikkosaarnaajan toimista huolestuneet ja niiden johdosta sielunhoitoon joutuneet ihmiset ovat viime vuosina pyytäneet, että kirkolliset vastuunkantajat tutkisivat, sopiiko Jalovaaran toiminta luterilaiseen kirkkoon.

Mikään arvovaltainen taho ei ole kuitenkaan aiemmin alkanut tutkia vaikeasti arvioitavissa olevaa asiaa. ”Moniäänisen” kirkkomme haasteellisessa nykytilanteessa riittää jo muutenkin kylliksi ristiriitoja ja ongelmia. On ilmeisesti ajateltu, että annetaan kaikkien kukkien kukkia tässäkin tapauksessa.

Rukoustoimintaan ei ole helppoa ottaa kantaa. Moni kirkollisista vaikuttajista tutustui Jalovaaraan 1990-luvulla, jolloin nykyisen kaltaista opetusta ja käytöstä ei vielä ilmeisesti esiintynyt. Toiseksi sairaiden puolesta on aina rukoiltu kirkossa ja tullaan rukoilemaan, niin yksityisessä sielunhoidossa kuin seurakunnan yhteisissä tilaisuuksissa. Pahan todellisuuskin otetaan yhä vakavasti kirkossa, minkä jokainen Katekismuksen lukija ja messussa kävijä tietää.

Luterilaisen kirkon opetus sairauksien ja riivaajahenkien suhteesta on kuitenkin tyystin toisenlainen kuin MOT-ohjelmassa nähty. Tarvittiin silmät avaava tv-ohjelma ja tutkiva journalisti Kirsi Skön ennen kuin kirkolliset viranhaltijat havahtuivat huomaamaan ja julkisesti toteamaan, että maallikkosaarnaaja Jalovaaran toiminta edustaa nykyisellään epätervettä, vastuutonta ja suorastaan vaarallista hengellistä vallankäyttöä.

Nettikeskustelussa jotkut ovat kritisoineet sitä, että MOT kuvasi Kallion kirkossa ilman lupaa. Kirkkotilaisuus on kuitenkin julkinen tapahtuma, eikä kaikille avoimessa tapahtumassa harrasteta salaseurojen suljettuja menoja. MOT teki kirkolle palveluksen paljastaessaan, mitä luterilaisen kirkon seinien sisällä pääsee tapahtumaan.

Jalovaara väittää Radio Dein haastattelussa (Seurakuntalainen.fi 27.2.), että MOT on väärentänyt ääniraidan Kallion kirkosta ja liittänyt siihen TV7-kanavalla julkaistua äänimateriaalia. Syytös moisesta manipulaatiosta ja vääristelystä on erittäin raskas tv-ohjelmalle ja sen toimittajalle. MOT kiistää syytteen. Kuka valehtelee? Asia on helppo tarkistaa MOT:n  alkuperäisiltä nauhoilta ja Kotimaa24 tekikin sen ensimmäisenä. Totuus asiasta on yksiselitteisesti se, että äänimateriaali on Kallion kirkosta.

MOT:n ja TV7-kanavalla nähtyjen Jalovaaran omien ohjelmien perusteella Jalovaara nostaa itsensä hengellisenä auktoriteettina jalustalle, kuin guruksi. Hän antaa ymmärtää olevansa monien sairauksien sekä henkisten ja fyysisten ongelmien hoitamisessa jopa koululääketieteen yläpuolella. Jalovaara näyttää väheksyvän lääkärien lisäksi psykologien ja terapeuttien mahdollisuuksia parantaa joitakin tuttujakin sairauksia. Tällainen suhtautuminen lääkärien ja terapeuttien työhön ei ole luterilaisen kirkon eikä sen herätysliikkeiden linja, mutta se on tuttua vaarallisista lahkoista ja uskonnollisista ääriliikkeistä.

MOT-ohjelmassa Jalovaara arvioi, että Kallion kirkossa oli noin sata riivattua ihmistä. Ei ole mikään ihme, vaikka osa näistä ihmisistä olisi itsekin uskonut näin, sillä Kallion tilaisuutta edeltäneissä TV7-kanavan ohjelmissaan Jalovaara on liittänyt demoneita ja riivaajahenkiä jos jonkinlaisiin ihmiselämän ilmiöihin ja ongelmiin. Hän mainosti palaavansa Kalliossa juuri näihin demoni-kysymyksiin. Jalovaaran opetuksen sisältöä pohtiville tarjoaa hyvää havaintomateriaalia ensilähetyksensä 20.1. 2013 saanut Jalovaaran ohjelma ”Paha henki, demoni vai riivaaja?”.

X sairastui skitsofreniaan. Herra, vapauta sinä hänet kaikista riivaajahengistä!

Me rukoillaan niiden puolesta, joiden käsi menee lääkepurkille ja demonit nauraa.

Me sidotaan kaikki skitsofrenian henget ja masennuksen henget...

Kuka sitten kykenee parantamaan näitä ”riivattuja”? Luterilaisen kirkon puolella pidettävissä rukousilloissa Jalovaaran kaltaista opetusta sairauksista ja demoneista ei anna ilmeisesti ainakaan kukaan tunnettu nimi. Sairaiden puolesta rukoileva luterilainen pappi Seppo Juntunenkin sanoutui jo yli kymmenen vuotta sitten jyrkästi irti entisen yhteistyökumppaninsa Jalovaaran ”voimakkaasti muuttuneesta hengellisyydestä ja villiintyneestä opetuksesta”.

Ihmiset, jotka tulevat rukouksella parannettaviksi, ovat usein vaikeassa ja raskaassa elämänvaiheessa. Erityisen edesvastuuton on Jalovaaran MOT-ohjelmassa ja omissa ohjelmissaan antama opetus pitkäaikaissairaille ja pitkään lääkkeitä käyttäneille, joiden vaivojen taustalta Jalovaara näyttää usein löytävän riivaajat: ”Lääkkeet ovat ikään kuin sumentaneet tietoisuuden, että Saatana on päässyt tunkeutumaan sinun sisääsi. Lääkkeet on yksi tapa, jota paholainen käyttää, jotta pääsee todella sinun sisimpääsi, henkeen, sieluun, ruumiiseesi.”

Jalovaaran kuulijat ovat jopa hengenvaarassa, jos yksikin vakavasta fyysisestä tai henkisestä sairaudesta kärsivä ihminen tulkitsee hänen opetuksensa siten, että luopuu elintärkeiden lääkkeiden käyttämisestä tai lääketieteellisestä ja terapeuttisesta hoidosta. Hengenvaarallista voi olla sekin, jos joku vakavasti sairas uskoo Jalovaaran parantaneen hänet, mutta parantumista ei ole oikeasti tapahtunutkaan. Ihmeparantuneeksi itseään luuleva saattaa laiminlyödä joiltain osin tai kokonaan lääketieteellisen hoidon.

Hätkähdyttävä onkin lesken kertomus syöpäsairaasta miehestään, jonka Jalovaara valjasti toimintansa promotoimiseen. MOT viittaa lesken kertomukseen lyhyesti. Miehen mainostettiin olevan ihmeparantunut Jalovaaran rukouksella, mutta tosiasiassa hän sairasti kaiken aikaa lääkärien mukaan syöpää – ja kuoli syöpään. Tällainen amerikkalaisperäisestä äärikarismaattisuudesta ja sikäläisiltä saarnaajatähdiltä tuttu toiminta ei sovi luterilaiseen kirkkoon, jossa korostetaan raittiin uskon lisäksi terveen järjen käyttöä ja arvostetaan lääketiedettä.

Jalovaara valitsee varmaankin pyynnöstä jatkossa luterilaisissa kirkoissa sanansa sen mukaan kuin ”yhteisistä pelisäännöistä” sopivat kirkolliset tahot toivovat. Luterilaiset kirkkotilaisuudet kun ovat hänen toimintansa ja liikevaihtonsa kannalta merkittävässä roolissa. Luterilaiset toimijat joutuvat kuitenkin miettimään vakavasti muitakin teologisia ja eettisiä kysymyksiä. Vaikka Jalovaara kirkkotilaisuuksissa pehmentäisi kielenkäyttöään, mutta opettaa muissa yhteyksissä entiseen tapaan – eikä sanoudu irti vanhoista opetuksistaan – kirkko antaa hänen taakseen uskottavuutensa ja auktoriteettinsa. Kirkko on siten välillisesti tuottamassa mahdollisesti uusia uskonnon uhreja – ihmisiä, jotka suhtautuvat sairauksiinsa ja ongelmiinsa Jalovaaran opettamalla, terveyden ja hyvinvoinnin mahdollisesti vaarantavalla tavalla.

Luterilaisessa kirkossa Jalovaaraan kosketuksen saanut kuulija saattaa lähteä etsimään hänen jatko-opetustaan vaikkapa TV7:n ja Radio Dein ohjelmista, Jalovaaran kirjoituksista ja sellaisista uskonnollista tilaisuuksista, joissa luterilaisen kirkon valvovia silmiä ei ole paikalla ensinkään. Luterilaisen kirkon portinvartijat joutuvat pohtimaan, voiko tätä porttiteoriaa pitää peräti hengenvaarallisena, jos joku vakavasti sairas luulee sairautensa syyksi demonit ja riivaajat ja lähtee hoitamaan sairauksiaan sen mukaisesti. Entä millaisia henkisiä taakkoja joutuu kantamaan vaikkapa pitkäaikaissairas, jolle opetetaan, että hänen ongelmiensa taustalla ovat ilmeisesti riivaajat?

MOT-ohjelmassa Jalovaara sanoo, että ”nyt mä olen menossa Kuopioon, siellä Kuopion piispa on antanut siunauksen tämmöiselle kokonaiselle viikonlopulle, missä me opetetaan todella näitä asioita”. Väite vahvistaisi hänen kirkollista statustaan – jos se pitäisi paikkansa.

Kotimaa24:n haastattelussa 26.2. Kuopion piispa Jari Jolkkonen sanoo, ettei hän ole keskustellut Jalovaaran kanssa. ”En ole antanut lupaa mihinkään Kuopiossa järjestettävään tilaisuuteen, se ei edes kuulu piispan tehtäviin. Sitä vastoin olen lähettänyt kirkkoherralle kirjeen, jossa arvioin kriittisesti sellaista julistusta, jossa sairauksia selitetään henkivalloilla. Kirkkoherra on tänään perunut tilaisuuden ja tuen hänen ratkaisuaan”, Jolkkonen sanoo. Piispa oli kirjoittanut jo 22.2. eli ennen MOT-ohjelmaa Kallaveden kirkkoherralle kriittisesti Jalovaaran toiminnasta. MOT:n ”vääristelyyn” tai jonkinlaiseen salaliittoon uskovat joutuvat kysymään tässäkin tapauksessa, valehteleeko Jalovaara vai Jolkkonen.

Kun uskonnollisen kentän vakavat ongelmat ja vaaralliset lieveilmiöt nousevat esiin, on syytä muistaa luterilaisen kirkkomme kokonaiskuva. Suurin osa suomalaisesta kristillisyydestä – myös herätyskristillisyydestä – toimii enimmäkseen terveellä pohjalla: lääketieteen ja rukouksen omat alueet ja tehtävät ymmärretään erottaa. Jalovaaran äärimmilleen kärjistynyt demoniopetus ja käsitys julistajan roolinsa luonteesta ei edusta luterilaisten herätysliikkeiden eikä edes luterilaisen karismaattisuuden valtavirtaa. Koko karismaattista liikettä ei siis voi tuomita hänen perusteella. Terve karismaattisuus mahtuu myös luterilaisen kirkon sisälle.

- Janne Villa

TK, vapaa toimittaja ja terapeutti. Kirjoittajalta ilmestyy lähiviikkoina Kirjapajan kustantamana kirja Hengellinen väkivalta. - Blogikirjoitus laadittu Kotimaa24:n pyynnöstä.

17 kommenttia

  • Juhani Heinonen sanoo:

    Hyvä teksti. Ainoastaan se puolisonsa menettäneen kommentointi ei ehkä antanut oikeaa kuvaa tilanteesta. Siitä voisi tehdä johtopäätöksen, että Jalovaara käytti tahalleen “tekoparantunutta” markkinoinnissaan. Ei ole ainakaan julkisuudessa ollut tietoa oliko kuollut puoliso kertonut Jalovaaralle käyttäneensä edelleen lääkkeitä. Muuten tuo oli hyvä artikkeli.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Artikkelin viimeinen kappale on tärkeä. Siinä rajataan kirkon herätysliikkeet ja karismaattinen liike “ääri-ilmiöiden” ulkopuolelle. MOT-ohjelmassa ne oli niputettu kaikki yhteen, ja ohjelmasta tuli melkoinen sekametelisoppa, kuten monet ovat jo kommentoineetkin.

    Olisi ollut erittäin tärkeää, että MOT olisi ottanut asiantuntija haatateltaviksi kirkon pappeja eikä esim. Johanna Korhosta, joka on maallikko ja jokseenkin uusi henkilö kirkon luottamuselimissä. Hänelle oli ohjelmassa annettu huomattavan paljon tilaa sanomansa esiintuomiselle. Se oli omiaan sekoittamaan, sillä jos tarkoitus oli käsitellä otsikon mukaisesti “Riivaajat kirkossa”-aihetta niin herätysliikkeiden ja karismaattisen liikkeen sekä KRSn mukaan ottaminen vaikutti tarkoitushakuiselta toiminnalta, jonka kautta ko. liikket tulivat epäoikeudenmukaiseti mustamaalatuiksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Maija Mäkelä sanoo:

    Kiitos myös Kotimaa24:lle tämän ajankohtaisen asian monipuolisesta ja kiihkottomasta käsittelystä. Hyvää journalismia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Roman-Lagerspetz sanoo:

    Janne Villan esittämä “porttiteoria” on tärkeä ja toivottavasti se otetaan vakavasti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kimmo K.M. Pikkuaho sanoo:

    Hyvä kirjoitus. Hedelmistään puu tunnetaan, näin rouva Jalovaarankin kohdalla. Paitsi että “rukoilija-evankelista” Jalovaara käyttää hyvin kyseenalaisia metodeja rukousilloissaan, hän valehtelee. Lisäksi homma on rahankeruuta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Matti Kolehmainen sanoo:

    Janne Villa oli mukana MOT-ohjelman toimittamisessa. Liekö sattuma, että se ajettiin ulos aivan lähellä hänen kirjansa julkaisemista? Kustantaja Kotimaa on myös auliisti pitänyt yllä sen markkinointia pohjustavaa kohua.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Salme Kaikusalo sanoo:

    Kirjan kirjoittajan mukanaolo MOTin tekemisessä luo kyllä varjoa tälle kohinalle, mitä täällä K24.ssäkin on asian tiimoilta käyty varsinkin kun kirjan kustantaja on Kirjapaja. Ei voi välttyä ajatukselta, että hyvin on käytetty hyödyksi markkinarako kirjan myynnille. Luotiin kysyntä kirjan sanomalle esittämällä MOT samalla kun tarjonta jo oli valmisteilla kirjan muodossa? Ketkä kaikki ovat olleet mukana ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa? Vastaus tähän on julkista tietoa, joten läpinäkyvyyden varmistamiseksi olisi hyvä saattaa vastaus lukijoiden tietoon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Heikki Leppä sanoo:

    Artikkelin viimeinen kappale on tärkeä. Siinä rajataan kirkon herätysliikkeet ja karismaattinen liike “ääri-ilmiöiden” ulkopuolelle. Olen täysin samaa mieltä. Toivoisin vain, että tällainen rajaus joskus tulisi ‘sisältäpäin’ ja tilaamatta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Arhi Kuittinen sanoo:

    “Terve karismaattisuus mahtuu luterilaisen kirkon sisälle”

    Tässä on vain se ongelma, että viidesläisten ja vanhoillislestadiolaisten karisma, syntijaottelu, nuorten uhkailu, seksuaalipakkomielteet ihmisen yksityiselämään puuttumisena ja homofobia-demonologia ei ole lähelläkään luterilaista teologiaa.

    Piispojen täytyisi päättää kokouksissaan yksi ainoa juttu: onko kirkko protestanttinen kirkko Lutherin ihmiskuvalla vai ei. Jos ei niin kirkolla ei sitten ole dogmeja ja jatkuvan uskonpuhdistuksen periaatetta vaan kirkko on vain kirkkovirasto ja anything goes. Nyt kirkko on ajalehtiva laivanromu, jolla ei ole suuntaa ja joka antautuu kuin ilotyttö jokaiselle suuntaukselle joka vain haluaa käyttää kirkkoa omiin tarkoituksiinsa. Vanhoillislestadiolaiset papit ovat aivan samaa kaliiberia kuin Jalovaara. Kirkko ruokkii lahkoja ja väittää olevansa luterilainen – tämä on nyt puhdas valhe.

    On se ihmeellistä kun kirkon piispoina ja uskonvartijoina toimivat toimittajat ja julkisuus aiheuttavat kirkossa “uudistuksia”. Jalovaarat ja LeoMellerit ovat vuosikymmeniä rauhassa saaneet rahastaa demoneilla kirkoissa ja kaikki on ollut tiedossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -blogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.