Henkinen kriisinkestävyys ja korona

”Juuri kun ihmiset sanovat: ”Kaikki on hyvin, ei mitään hätää”, tuho kohtaa heidät äkkiarvaamatta” (1 Tess 5:3).

Suuret mullistukset yllättävät useimmiten, vaikka niihin olisi varauduttu. Ihminen haluaa uskoa kaiken hyvän jatkumiseen, vaikka riskit olisivat näkyvissä.
_ _ _
Hallituksen tiedotustilaisuus 12.3. toimista koronaviruksen hidastamiseksi hiljensi Suomen. Yli 500 ihmisen kokoontumiset peruttiin. Näyttää siltä, että varmuuden vuoksi pienemmätkin tilaisuudet on peruttu. Fyysisiä kontakteja vähentämällä hidastetaan viruksen leviämistä, ettei terveydenhuolto kuormitu liiaksi.
- - -
J.K. 16 3. klo 17.30. Hallituksen tiedotustilaisuudessa on juuri kerrottu uusista päätöksistä ja toimista, joissa on 19 kohtaa. Poikkeustilalait ovat tulossa eduskuntakäsittelyn jälkeen voimaan. Koulut ja oppilaitokset sulkevat ovensa. Yhteiskunnan avaintehtävissä olevien lapset saavat kuitenkin edelleen käydä koulua, jotta vanhemmat voivat käydä töissä. Kaikkia kokoontumisia rajoitetaan 10 henkeen. Myös kirkkojen toivotaan toimivan tämän linjauksen mukaan. Käytännössä seurakuntalaisten mahdollisuus ossllistua jumalanpalveluksiin lakkaa silloin. Jäljelle jää mahdollisuus osallistua netin kautta työntekijöiden toimittamiin jumalanpalveluksiin.
- - -
Nyt mennään terveys edellä ja varjellaan riskiryhmissä olevia ihmisiä. Samalla kertyy paineita yrityksille ja valtiontaloudelle, jotka ovat eläneet taantuman odotuksessa. Hallitus lupasi suuren 5 mrd tukipaketin käyttöönoton elinkeinoelämän ja yritysten tukemiseksi.

Koronaepidemia merkitsee tartunnan saaneiden kuolleisuutta, joka tähän saakka on maailmalla ollut muutaman prosentin luokkaa ja koskettanut riskiryhmiin kuuluvia, monisairaita ja iäkkäitä ihmisiä. Epidemioihin on Suomessa varauduttu hyvin. Huoltovarmuus on korkealla tasolla.
_ _ _
Riskinä on kuitenkin, että henkinenkin etäisyys kasvaa ja monet jäävät pelkoineen yksin. Tähän Tasavallan presidentti kiinnitti viisaasti huomiota kehottaessaan henkiseen läheisyyteen.
_ _ _
Olen pohtinut seurakuntien linjaa lakkauttaa toimintansa kirkollisia toimituksia ja jumalanpalveluksia lukuun ottamatta. Kirkolla on ollut vaikeina aikoina suuri merkitys henkisen kestokyvyn ylläpitäjänä. Kuinka kirkot toteuttavat tätä tehtäväänsä, jos useimmat tilaisuudet lakkautetaan?

Voisivatko kirkot olla auki ja voisiko työntekijöitä olla tavattavissa? Vai onko mahdollista hyödyntää internettiä julkaisemalla hartauksia videoina tai striimaamalla jumalanpalveluksia?

Lehdissä on kerrottu seurakuntien tarjoamasta kaupassakäyntiavusta yksinäisille vanhuksille. Hyvä!
_ _ _
Talvisodan päättymisen 80 vuotispäivää 13.3. muistettiin pienimuotoisesti. Juhlan aihe on ollut kuitenkin monien mielissä: Tämän hetken sukupolvella on edessään taistelu, jossa tarvitaan Talvisodan henkeä, yhtenäisyyttä ja henkistä kriisinsietokykyä.

Sikäli vertaus ontuu, ettei vihamielinen taho uhkaa murskata Suomea, eivätkä inhimilliset tai aineelliset tappiot varmaankaan kohoa Talvisodan lukujen tasolle.

Vastustaja on näkymätön. Virus kulkee oireettomien kantajien mukana ja iskee heikoimpiin. Seuraukset leviävät kaikkialle yhteiskunnassa ja uhkaavat halvaannuttaa elämän.
_ _ _
Kansallisesta kertomuksesta etsitään voimaa käynnissä olevassa kriisissä. Sunnuntai-Hesarin (15.3.) pääkirjoitussivulla oli tunteita herättävä piirros, muunnelma sortovuosien Suomi-neidosta kalliolla, takanaan järvimaisema ja kädessään Suomen lippu. Nyt Suomi-neito oli kuvattu sairaanhoitajaksi kasvoillaan hengityssuoja. Hoitohenkilöstö tekee parhaillaan kovassa paineessa työtä epidemian hidastamiseksi ja henkien pelastamiseksi.
_ _ _
Maailmanlaaja keskinäisriippuvuus toisistamme on lisännyt suuresti aineellista hyvinvointia, mutta myöskin riskejä.

Häiriö jossain voi pysäyttää tehtaan toisella puolella maapalloa tai sysätä liikkeelle kansainvaelluksen. Matkustamisen ja kansainvälisten yhteyksien kasvu on edistänyt myös koronaviruksen nopeaa leviämistä. Seurauksena maat sulkevat rajojaan.

Koronan kanssa samaan aikaan levinneestä talousromahduksesta toipuminen voi olla hidasta ja vaikeaa. Ennätyksellisen, 11 vuotta jatkuneen pörssinousun takana ei ollutkaan talouden lainalalaisuuksien muutosta. Matalat korot ja velan kasvu olivat edistäneet pörssikuplaa. Nousu katkesi jyrkkään laskuun.
Keskuspankkien elvytysvara korkojen laskujen muodossa on jo käytetty. Raskaasti velkaantunut Italia on kärsinyt virusepidemiasta vakavimmin Euroopassa. Sen talousvaikeudet voivat vetää koko Euroopan mukaansa. Tulevaisuus on sumun peitossa.
_ _ _
Saska Saarikoski siteeraa Thomas Freedmanin ajatusta, että ”kapitalismin logiikka panee maailman kansat ”kultaiseen pakkopaitaan”, jonka ansiosta demokratia, markkinatalous ja ihmisoikeudet voittavat kaikkialla.” -

Saarikoski toteaa: ”Kuka tietää - tällaiset ajatukset saattavat tehdä vielä joskus paluun, mutta juuri nyt vanha maailma on lyönyt lujaa takaisin” (HS 15.3.).

Yrittäjät ja yritykset sekä myös valtiontalous kantavat raskaina koronakriisin ja talouskriisin seuraukset, jotka voivat näkyä konkursseina ja työttömyyden kasvuna.
_ _ _
Italialainen renessanssikirjailija Giovanni Boccaccio kirjoitti Decameronen keskellä ruttopandemiaa. 10 ihmistä on vetäytynyt maaseututaloon. He päättävät kertoa toisilleen päivittäin tarinan kahden viikon ajan. Yksi viikonpäivistä on omistettu työnteolla ja sunnuntai pyhitetty levolle sekä rukoukselle (Deka heemeron - Kymmenen päivää). Kahden viikon aikana pieni seurue siis kuulee toisiltaan 100 tarinaa.

Boccaccio antaa suuntaviivat, kuinka viettää aikaa eristyksissä pandemian aikana:

1. Yhteinen jakaminen
2. Jokaisen vastuuttaminen, toimettomuuden välttäminen
3. Hyvien tarinoiden sisältämät arvot
4. Mielekäs työnteko oman tilanteen kohentamiseksi
5. Lepo ja rukous
_ _ _
Mitkä ovat tänään ne 100 tarinaa, jotka antavat voimia kriisien keskellä? Jokainen löytää tarinat omasta kokemuspiiristään. Niiden aiheet liittyvät vuoden ja luonnon ikuiseen kiertokulkuun, elämän uudistumiseen, kasvuun, ystävyyteen ja rakkauteen, vastuunkantoon, perheeseen, työhön ja lepoon, vaikeuksiin ja niiden voittamiseen, sairauteen ja paranemiseen, Jumalan hyvyyteen ja elämän rajallisuuteen, toivoon toivottomuuden keskellä…
Nämä kokemukset ja tarinat antavat elämään mielekkyyden ja tarkoituksen, jotka auttavat läpi vaikeiden aikojen, samoin kuin 1300-luvun pohjoisitalialaiset tai Talvisodan sukupolven.
_ _ _
”…rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja, ja olkaa kaikkia kohtaan kärsivällisiä. Katsokaa, ettei kukaan maksa pahaa pahalla. Pyrkikää aina tekemään hyvää toisillenne ja kaikille ihmisille. Iloitkaa aina. Rukoilkaa lakkaamatta. Kiittäkää kaikesta. Tätä Jumala tahtoo teiltä, Kristuksen Jeesuksen omilta.” (1 Tess 5:14-18).

Näillä sanoilla Paavali rohkaisee kristittyjä veljiään ja sisariaan suurten koettelemusten kohdatessa. Niistä hän kirjoittaa kirjeessään edellä.
- - -
Jälkikirjoitus 16.3. klo 19.40. Evankelisluterilaisen kirkon piispat ovat tänään linjanneet, että työntekijät toimittavat jumalanpalvelukset tyhjissä kirkoissa ja tilaisuudet striimataan netissä, jolloin ihmiset voivat kodeissaan osallistua tilaisuuksiin. Piispat kannustavat myös pitämään kirkkoja auki muutamia tunteja ja pappeja päivystämään jumalanpalvelusten jälkeen, jolloin ihmiset voivat tulla hakemaan sielunhoidollista keskustelupua.

1 kommentti

  • Pekka Väisänen sanoo:

    Kyllä, hyvin kirjoitettu.

    Ilmoita asiaton kommentti