Herätykseen tuleminen on ongelmallinen kokemus.

Kun kävin rippikoulua Vivamossa ,niin monet meistä kokivat uskoontulemisen.Mutta jälkeenpäin kävi ilmi, että kokemus ei elänyt kauaakaan heissä.

Kun sitten eri yhteyksissä törmäsin näihin, jotka eivät enään pitäneet itseään uskovaisina, niin he häpeilivät kädennostojaan .Tunisin tästä vahingoniloa . Tämä syvästi ei-kristillinen reaktioni oli kohdistettu noihin , itseasiassa syvästi rakastamiini, leirien vetäjiin. Tunisin ja olin tuntenut, että on väärin painostaa meitä tekemään päätöksiä ja antamaan lupauksia tällaisessa kysymyksessä .

Kun kysytää että haluatko antaa elämäsi Jeesukselle, niin kyseessähän oli epäsuora syytös : Ette ole uskovaisia ja jos haluatte tulla uskovaisiksi niin teidän on käytävä läpi uskoontulo-kokemus. Tämä oli häkellyttävää, koska olin aina pitänyt tietynlaista uskonnollisuutta itsestään selvänä asiana ja nyt se ei yht´äkkiä kelvannutkaan.

Tänäpäivänä olen vakuuttunut siitä ,että kaikista herätyspuheista huolimatta, uskoontulot olivat joukkopsykologinen ilmiö joka ei paljoa eroa rock-konsertti- tai maaottelukokemuksesta.Asiayhteys on eri, mutta kokemus on sama.Kyseessä on eriasteinen ekstaattinen tunnelma.Eihän sellaisen varaan voi elämäänsä rakentaa.

Kun huuma sitten haihtui ja tuli hengellinen krapula, niin kuinka monelle tämä tuli jatkossa esteeksi koskaan enään hakeutua hengelliseen maailmaan?

Oikeastaan profeettkin varoittaa herätykokouksista. Jumala ei ilmestynyt hänelle myrskyssä ja taivaan pauhussa vaan hiljaisessa erämaan tuulessa.

Mikä on sitten vaihtoehto? Luultavasti se , että harjoittaa tuota itsestäänselvää hengellisyyttä joka meistä löytyy tai sen takaisin löytämistä. Se muovailee meitä .Emme tiedä minne olemme menossa, mutta emme voi kääntyä takaisinkaan.

Ne ,jotka ovat uskoontulo kokemusta vailla, tuntevat että heiltä vaaditaan tällaista kokemusta, jotta heitä pidettäisiin oikeasti uskovaisina.Joskus he vaativat sitä itseltäänkin.Tämä on turhaa mutta ymmärrettävää.Kuka ymmärtää omaa uskoaan? Kuka ymmärtää sitä miten henki tekee työtään meissä?

Emme tunne Jumalaa ja voimme vain uskoa että hän tuntee meidät.Kun vaeltaja rukoilee että "Herra armahda minua syntistä" ,niin hän toivoo tulevansa uskoon.Koska Jumala on meille tuntematon ,niin siitä syntyy kaipaus . Silloin tällöin voimme kokea kaipauksen täyttymyksen tunteen. Ne ovat niitä leivän muruja joita Herran pöydältä putoilee.

28 kommenttia

  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kuinkahan seurakunta olisi levinnyt, jollei Paavalikaan ei olisi pitänyt kokouksia ja kehottanut ihmisiä uskomaan. Hän jopa kehotti: “Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläitä…..Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.” Varmasti Paavali ja Pietari ym. pitivät nimenomaan herätyskokouksia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Varmasti Paavali ja Pietari ym. pitivät nimenomaan herätyskokouksia.” He pitivät varmaankin herätyspuheita, mutta olivatko ne sillä tavalla järjestettyjä tapahtumia kuin tuntemamme herätyskokoukset. Antiikin kaupungeissa oli tori tai pylväskäytävä paikka, joissa saattoi nousta puhumaan läsnäolijoille.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Antti Hämäläinen sanoo:

      Pentti. “He pitivät varmaankin herätyspuheita, mutta olivatko ne sillä tavalla järjestettyjä tapahtumia kuin tuntemamme herätyskokoukset”. Varmasti niitä voi verrata meidän ajan herätyskokouksiin varsinkin siellä, missä tänään on meneillään todellisia hengellisiä herätyksiä.

      Kovaäänisiä ja mikrofonejahan ei tietysti ollut, mikä on jännittävää. Kautta kirkkohistorian on ollut herätyspuhujia jotka ovat saattaneet puhua 10-15 000 kuulijalle. Jännää on siis , että heidän äänensä on kuulunut kaikille.

      Ensi keväänä vien tyttärenpokani ensi kertaa Israeliin. Ohjelmassa on käynti Tiberiaksessa paikalla, jossa Jeesus piti vuorisaarnan. Siellä käydessäni aina ihmettelen samaa äänen kantavuutta kaikille kuulijoille. Tämä jotenkin kuuluu herätysilmiöihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    On hyvä osata erottaa uskon kautta tuleva Vanhurskaus, joka koskee juuri minua ja rakentaa juuri minua, siitä vanhurskaudesta, joka on yleisesti julistettu kautta maailman, joka on lausuttu: ”Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan, ja hän uskoi meille sovituksen sanan.” Ja kuitenkin on niitä, jotka ylenkatsovat Herran Armon ja sitä halpana pitävät.

    On siis varmaa, että Kristus rakentaa seurakuntaa, joka on yhteinen ja uskon kautta todellinen seurakunta, vaikka emme sitä helposti aina näe, vaan tunnustamme kuten sanotaan: ”Me uskomme yhteisen seurakunnan.”

    Ja kuitenkin Jeesus, Henkensä kautta rakentaa ja vahvistaa juuri minua armonsa ja lupaustensa mukaan. Hänessä me olemme ja elämme. Yksilöinä ja yhdessä. Niistä en sano mitään, jotka eivät Usko Jumalaan, sillä hekin ovat Jumalan Luomia ja voivat huomenna saada Armon Herran tahdon mukaan..

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Markku Hirn
    Markku Hirn

    Olen nykyisin eläkkeellä oleva 60-luvun diakoni joka muutti aikoinaan Ruotsiin. Siellä minusta tuli kaikkea mahdollista ja lopulta psykoterapeutti.Olen nykyisin kveekari yhteisön jäsen, mikä antaa minulle vapauden koetella kaikkea ja pitää se mikä hyvää on.