Herran pieni piikanen - Jumalan äiti ja taivaan kuningatar

"Vesa versoo Iisain kannosta ja hänen juurestaan kohoaa kukka, jonka yllä Pyhä Henki lepää"
Lutherin tulkinta Jes. 11:1.

Sunnuntai 18.03.2018
Marian ilmestyspäivä
Herran palvelijatar
Evankeliumi: Luuk. 1:46-55

Neitsyt Maria on kohdannut sukulaisensa Elisabetin. Molemmat ovat raskaana Jumalan tekemän ihmeen kautta. Elisabet oli juuri kertonut että Maria on Jumalan äiti. Silloin Maria ylistää Jumalaa ihanalla kiitoslaululla.

Marian kiitosvirsi eli Magnifikat on laajassa käytössä. Itäisessä perinteessä ortodoksit lukevat sen aamupalveluksessa. Läntisessä perinteessä sekä katolisilla että meillä luterilaisilla se luetaan ehtoopalveluksessa.

Martti Luther on kirjoittanut Marian kiitosvirteen selityksen. Hänen perussanomansa on, että Maria oli saanut ainutlaatuisen tehtävän, mutta hän ei kuitenkaan korottanut itseään vaan pysyi nöyränä Jumalan palvelija sekä Jumalan että ihmisten edessä.

Tavoite on Jumalan ylistys

Oppi Mariasta julistaa Kristusta ja hänen kunniaansa.
Luther sanoo: "Kristuksen suloinen äiti opettaa meitä oman kokemuksensa esimerkillä tuntemaan, rakastamaan ja ylistämään Jumalaa, sillä iloisin, riemusta sykähtelevin sydämin hän ylistää Jumalaa, joka katsoi häneen, vaikka hän oli alhainen ja vähäinen. ---
Jesaja on julistanut: "Vesa versoo Iisain kannosta ja hänen juurestaan kohoaa kukka, jonka yllä Pyhä Henki lepää." "Kanto" ja "juuri" on Iisain eli Daavidin suku, erittäinkin neitsyt Maria, "vesa" ja "kukka" on Kristus.

"Pyhä piika Jumalan"

Neitsyt Maria ei ylennä itseään vaikka hänestä onkin tullut Jumalan äiti. Kunnia kuuluu vain Jumalalle joka toimii ja vaikuttaa kaikessa.

Luther kirjoittaa tuoden esiin Marian ajatuksia: "Minä olen vain työpaja, jossa hän toimii, mutta minä en ole osallistunut työhön. Sen tähden kenenkään ei pidä ylistää minua eikä antaa minulle kunniaa siitä, että minusta on tullut Jumalan äiti, vaan Jumalaa ja hänen työtään minussa tulee kunnioittaa ja ylistää."

Luther jatkaa edelleen: "Maria ei välitä kunniasta enemmän kuin aikaisemminkaan, hän ei ylpeile eikä pidä itseään muita parempana, ei julista tulleensa Jumalan äidiksi eikä vaadi itseään kunnioitettavan. Hän työskentelee kotonaan niin kuin aikaisemminkin, lypsää lehmiä, keittää, pesee astioita, lakaisee ja puuhailee, kuten perheenäidin tai palvelijattaren tulee, vähäpätöisenä, halveksituissa töissä, ikään kuin hän ei välittäisi mitään osakseen tulleista ylenpalttisen suurista lahjoista ja armonosoituksista.


Pyhä Jumalan äiti

Luther korostaa sitä, että kunnia kuuluu yksistään Jumalalle.
Hän kirjoittaa: "Pyhä Jumalan äiti tarkoittaa seuraavaa: 'Minulla ei ole mitään osuutta näihin suuriin lahjoihin, vaan hän, joka tekee kaiken ja jonka valta yksin kaikkialla vaikuttaa, on tehnyt minulle näin suuria.'"

Luther jatkaa: "Maria ei tahdo olla epäjumala. Hän ei tee mitään, vaan Jumala tekee kaiken. Häneltä tulee vain rukoilla, että Jumala hänen takiaan antaisi ja tekisi sen, mitä pyydämme. Samalla tavalla on rukoiltava muitakin pyhimyksiä, jotta pyynnön täyttäminen aina jäisi yksinomaan Jumalan asiaksi."

Taivaan kuningatar

Luther pitää Mariaa asiallisesti ottaen "Taivaan kuningattaren", mutta ilmaisun väärinkäytösten takia hän haluaa pidättäytyä sen käytöstä. Liian monet ymmärtävät ilmaisun väärin ja siksi palvelevat Mariaa epäjumalana.

"On todellakin tarpeen asettaa jokin raja, ettei mentäisi liian pitkälle, kuten nimitettäessä häntä "taivaan kuningattareksi". Se on kylläkin totta, mutta hän ei silti ole jumalatar, joka voisi antaa jotakin tai auttaa, niin kuin monet arvelevat rukoillen häntä enemmän kuin Jumalaa ja turvautuen häneen. Hän ei ole mitään, vaan yksin Jumala."(Korostun minun.)

* * *

Marian kiitosvirsi (Magnificat)
Martti Luther. Valitut teokset II
Porvoo 1959, sivut 511-571
Suomentanut Heidi Ollikainen

8 kommenttia

  • Matias Roto sanoo:

    Marian ilmestyspäivän 18.3.2018 aiheen esittelyä ja päivän tekstit ovat luettavissa osoitteessa

    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180318

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Lutherin käsitys uskosta tulee hyvin esiin, siitä miten hän Marian uskosta kirjoittaa. Maria oli saanut Armon Jumalan silmissä. Tämä on koko Kristillisen uskon kannalta hyvin merkittävää käsittää. Jumalan toiminta kohdistuu ihmisiin oman tahtonsa mukaan, joka kulminoituu Kristuksen työssä ihmisen edestä.

    Hän lähettää, Hän varustaa, Hän laskee alas ja Hän nostaa ylös.

    Maria sopii meille kaikille oikean esikuvaksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Oikean uskon esikuvaksi. (Piti olla)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Monet luterilaiset eivät varmasti paljon pohdi Mariaa tai muita pyhiä tai miten käytännössä heihin suhtautua. Miten tämä lainaus olisi ymmärrettävä?

    Luther jatkaa: “Maria ei tahdo olla epäjumala. Hän ei tee mitään, vaan Jumala tekee kaiken. Häneltä tulee vain rukoilla, että Jumala hänen takiaan antaisi ja tekisi sen, mitä pyydämme. Samalla tavalla on rukoiltava muitakin pyhimyksiä, jotta pyynnön täyttäminen aina jäisi yksinomaan Jumalan asiaksi.”

    Onko siis Marian tai muiden esirukouksia anottava? Tai saako niitä anoa? Voidaanko esirukouspyyntö kohdentaa myös niille jotka ovat päässeet perille? Vai saako niin tehdä? Jos ajattelemme laajaa kristikuntaa niin nämä muodot ovat kyllä edelleen käytössä, vaikkakin meidän perinteessä ei.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Sami

      Kiitos puheenvuorostasi. Asetat hyvän kysymyksen.

      Mikäli olen ymmärtänyt oikein niin tuo Marialle osoitettu pyyntö on samaa tasoa kuin mitä me täällä maan päällä pyydämme esirukouksia toinen toiseltamme. Mielestäni Luther viittaa tämäntapaiseen käytäntöön.

      Se mitä sillä ei tarkoiteta on sellainen menettely missä Marialle osoitetaan rukouksia samalla tavalla kuin mitä osoitamme Jumalalle. Mielestäni tästä Luther varoittaa varoittaessaan tekemästä Mariasta epäjumalaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Sami Paajanen sanoo:

    Maailman vanhin Marialle suunnattu rukous on 200 luvun Egyptistä. Kyseinen fragmentti on 17×9 cm ja se löytyy Mancherteri John Rylands Libraryn kokoelmista. Paryruksen rukous kuuluu seuraavasti:

    ” Sinun armosi alle me suojaudumme, oi Jumalansynnyttäjä. Älä hylkää tarpeessamme ( esittämiämme) anomuksiamme, vaan päästä meidät vaarasta, sinä ainoa puhdas ja ainoa siunattu.

    Marian esirukousten voimaan siis uskottiin jo martyyrikirkon aikana. Kirkon mariologinen opetus syntyi liturgisen elämän eli rukouselämän tulkintana ja ilmaisuna.

    ( Lainaus kirjasta kirjasta Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa)

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Sami

      Kiitos että otit esille Serafim Seppälän erinomaisen teoksen

      Elämän äiti : Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa

      Kirja on julkaissut Maahenki 2010

      Kirja kertoo, mitä varhaisessa kristikunnassa ajateltiin Kristuksen äidistä? Mitä tiedämme Jumalanäidin syntymästä, kuolemasta? Milloin alkoi hänen liturginen kunnioittamisensa? Mikä on Jumalanäidin asema varhaisen kristikunnan spiritualiteetissa? Teoksessa Elämän äiti tarkastellaan Mariaa koskevan ajattelun muotoutumista historiallisesta näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat kaikki merkittävät Mariaa käsittelevät kristilliset tekstit kristikunnan alusta aina noin vuoteen 750 saakka.

      Serafim Seppälä on ortodoksinen munkki, joka toimii systemaattisen teologian ja patristiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa.

      Kirjassa on 383 sivua, se on kuvitettu ja korkeus 25 cm Kieli on suomi

      Luokitus : Kristologia. Jeesuksen elämä (ykl 23.2)

      Julkaisija: Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino

      ISBN: 978-952-5652-87-1 sidottu

      Suosittelen teosta. Se on paras suomeksi julkaistu Mariaa käsittelevä teos.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matias Roto
    Matias Roto

    Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kaupunginvaltuutettu ja tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Somerolla. Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuutettu. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja ja kansainvälisen toimikunnan jäsen. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen sekä Tampereen hiippakuntavaltuuston jäsen ja Kirkolliskokouksen 3. varajäsen sekä seurakunnan edustaja useamman järjestön hallintoon. Vanhemmat lapset ovat jo aikuisia, kotona vielä prinsessat Hilary ja Elvira.