Herraviha 2.0.

Britannian Brexit-umpikuja ja Ranskan Keltaliivien mielenosoitukset ovat merkkejä yhteiskuntien vakauden horjumisesta ja sopimuspohjaisen järjestyksen heikkenemisestä. Pääministeri Theresa May yrittää kerta kerran jälkeen saada myönnytyksiä EU:lta Brexitin pehmentämiseksi - mutta se on osoittautunut yhtä hankalaksi kuin alennuksen tinkiminen VR:n lippuautomaatilta.
_ _ _

Viime viikolla sotilaspappien kokouksessa Puolassa eräs ranskalainen sotilaspappi luonnehti minulle maansa tilannetta niin, että kaupunkien eliitti ja provinssien asukkaat elävät eri todellisuuksissa. Yhä useammilla rahat eivät riitä tavanomaiseen elämiseen.

Kansanedustajat päättivät myöntää itselleen 10 000 euron joulurahan, joka vastaa monien eläkeläisten vuosituloa. Dieselin hinta nousi viime vuoden aikana 1,20 eurosta 1,60:een ja sen oli määrä nousta lisää vuoden alussa dieselveron korotuksen vuoksi. Perusteena oli ilmastonmuutoksen torjuminen ja pyrkimys autoilun vähentämiseen.

Ranskalainen sotilaspappi jatkoi, että maaseudulla julkiset palvelut ovat heikentyneet: posteja ja kouluja on entistä harvemmassa. Mitä ihmiset saavat verojensa vastineeksi, kysyy moni? Matkat palvelujen äärelle pitenevät ja omaa autoa tarvitaan entistä enemmän. Polttoaineen hinnan nousu osui arkaan kohtaan samoin kuin liikennenopeuksien alentaminen. Se oli kuin raapaistu tulitikku, joka putosi bensatankkiin.

Keltaliivit ovat mellakoineet kuukausien ajan, polttaneet autoja ja tuhonneet nopeusvalvontakameroita. Presidentin vastaus oli perua polttoaineen hinnan nosto ja antaa lupaus ihmisten talouden vahvistamisesta. Lupausten toteutuminen on kuitenkin epävarmaa ja riippuu valtiontalouden mahdollisuuksista.
_ _ _

Samankaltainen tilanne on monissa muissa Euroopan maissa, myös Suomessa: Maaseudun ja pienten kaupunkien väestöpohja pienenee, palvelut heikkenevät. Koko maata koettelee matala syntyvyys ja vanhusväestön kasvu, joista seuraa huoltosuhteen heikkeneminen ja vaikeus ylläpitää hyvinvointivaltiota. Valtiovarainministeriön Hetemäki on aivan oikein tuonut esille valtiontalouden tilannetta, etteivät lupaukset vaalien alla kaiken hyvän lisääntymisestä irtoa todellisuudesta.

Vanhuspalveluiden heikko taso on vakava osoitus tilanteesta, johon tehokkuus- ja kilpailutaloudessa on päädytty. Jatkuva tarve tehostaa ja pienentää kuluja tekee tuhoisaa jälkeä siellä, missä inhimillisyys ja välittäminen ovat keskiössä - lapsiperheiden asemassa, päivähoidossa, kouluissa, sairaaloissa, vanhusten hoidossa.
_ _ _

Voimattomiksi itsensä kokevat osoittavat Euroopassa pettymystään perinteisiä kansanpuolueita kohtaan äänestämällä oikeistopopulisteja, mikä lisää polarisaatiota.

Epäluulo ja epäluottamus valtion eri instituutioita kohtaan voi kasvaa. Poliisin ja Puolustusvoimien johtoon kohdistuneet rikostutkinnat ja selvitykset ovat osuneet meillä vaikeaan aikaan. Silti kyselyjen mukaan suomalaiset luottavat yhä vahvasti Poliisiin ja Puolustusvoimiin.

Itse totean, että esimerkiksi Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion 22 rikoksesta saama 10 vuoden ehdoton vankeusrangaistus - jota valituksen jälkeen käsitellään nyt Hovioikeudessa - on aika lailla eri sarjassa kuin esimerkiksi viimeisten kuukausien aikana esiin tulleet tapaukset Puolustusvoimien piirissä, joista on tekeillä rikostutkinta tai esiselvitys. Silti Poliisin ja Puolustusvoimien piirissä tapahtuneet väärinkäytökset on voitu rinnastaa toisiinsa.

Samalla korostan, ettei sukulaisten suosimista tai päihtyneen törkeää käyttäytymistä pidä hyväksyä. Jos kyse on maan tavasta, on tapaa muutettava.

_ __
Mielestäni on myös hyvä pohtia, miten Euroopassa leviävä eliitin vastaisuus vaikuttaa Suomessa. Täällä herroihin on perinteisesti suhtauduttu epäluuloisesti. Ei kannata mennä herrojen kanssa marjaan tai kalaan. Herrat vievät marjat ja kalat. Usein vielä metsät ja vedet. Herrat kahmivat itselleen etuuksia ja jättävät murusia kansalle. Yhteiskuntien monimutkaistuminen ja ongelmien paheneminen ovat joissakin maissa johtaneet herravihan päivittämiseen: Herraviha 2.0.(oikeisto)poliitikot tai korkeat virkamiehet, kuten kenraalit ovat lähtökohtaisesti epäilyksen alaisia.

Jotkut Keltaliivit Ranskassa ovat alkaneet laulaa Marseljeesia sen alkuperäisessä merkityksessä ja kaivaa vallankumousromantiikkaa nostalgiahyllystä: ”…Aseisiin kansalaiset! Muodostakaa pataljoonanne! Marssikaamme, marssikaamme! Kunnes epäpuhdas veri kastelee peltomme.”

Eikö vanha kunnon tasajaon ajatus olisi poikaa? Sitä lupasi sosialisti Hugo Chavez ja hänen seuraajansa Nicolas Maduro (2013-2019) Venezuelaan. On kuitenkin käynyt ilmi, että Maduro tarkoitti tasajaolla sitä, että hän yksin saisi puolet - tai vähän yli - ja kansa toisen puolen. Ennen hyvinvoiva öljyvaltio uhkaa romahtaa ja miljoonat ihmiset sekä dollarit pakenevat maasta. Brittiläinen oppositiojohtaja Jeremy Corbin on tukenut Maduroa. Tässä hänellä on sokea piste, josta Heikki Aittokoski kirjoittaa päivän Hesarissa.

5 kommenttia

  • Seija Rantanen sanoo:

    Populistit eri puolilla Eurooppaa toistelevat olevansa ’eliittiä’ vastaan. Seuraan usean maan joukkoviestimiä. Minulle jää toistuvasti epäselväksi, keistä tällöin puhutaan.

    Ranskan poliittinen kulttuuri ja debatti poikkeavat paljon siitä, mihin suomalaiset ovat tottuneet. Lakot ja mielenosoitukset ovat siellä osa arkipäivää. Ne ovat osoitus siitä, että demokratia toimii.

    Suomalainen media näyttää olevan jossakin määrin ’suomettunutta’. Siellä ei tuoda esille sitä, että ’keltaliivien’ mielenosoitukset olivat alkujaan ja paljolti Venäjän trollitehtaiden alullepanemia.

    Osaatko Pekka selventää minulle, mikä on esim. suomalainen ’eliitti’?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kiitos Seija kysymyksistä. Eliitti on vähän vaikea määriteltävä, kuten totesit. Silloin kun sanaa käytetään kriittisessä merkityksessä, viitataan yleensä poliittiseen tai rahan valtaan, hyvin ansaitseviin ja vahvoissa asemissa oleviin ihmisiin. Eliitin katsotaan silloin käyttävän hyväkseen asemaansa etujensa vahvistamiseen huonompiosaisten kustannuksella.

      Toisaalta eliittiä on myös lukeneisto tai älymystö, joka ei välttämättä ole varakasta, mutta jolla on mielipidevaltaa. Siksi eliittiä ovat esimerkiksi median edustajat, journalistit, kirjailijat, he, jotka saavat äänensä kuuluviin sähköisessä mediassa. Eliittiin voi lukeutua myös taiteiljakortteleiden punavihreä vaihtoehtoväki. Itse he eivät välttämättä miellä lukeutuvansa eliittiin, varsinkaan jos katsovat eliitin olevan jotain vastustettavaa.

      Asiaa voi lähestyä myös negaation kautta: eliittiä eivät varmasti ole tyhjenevän maaseudun työttömät tai toimeentulovaikeuksissa kamppailevat alkutuottajat, eivät liioin opinnoista ja työelämästä pudonneet köyhien kaupunginosien hiljaiset tai maan kieltä osaamattomat, kouluttamattomat ja työttömät maahanmuuttajat.

      Olen myös ymmärtänyt, että Ranskan suuren vallankumouksen peruina mielenosoitukset ovat osa ranskalaista kulttuuria, jota poliitikot eivät tohdi täysin sammuttaa. Olen kuitenkin eri mieltä siitä, että ulkoparlamentaarisessa massaliikkeessä autojen polttamisineen olisi kyse demokratiasta. Kyllä demokratian keinoja ovat ennemminkin rauhalliset kokoontumiset, vapaa järjestäytyminen, lehdistön ja sananvapaus sekä yleinen äänioikeus.

      En muista kuulleeni siitä, että Keltaliivien liikehdintä olisi Venäjän masinoimaa. Sitähän on yleensä luonnehdittu alhaalta ilman johtaa nousevaksi, spontaaniksi ja samalla hajanaiseksi liikkeeksi. Toisaalta kyberbvaikuttaminen sosiaalisen median kautta voi synnyttää juuri tämän kaltaisia ilmiöitä. Mukana oleva ihmiset eivät huomaa sitä, että heitä ohjaillaan ulkoapäin tiettyyn suuntaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seija Rantanen sanoo:

      Keltaliivi-liikkeen alku oli toki ihan ranskalainen: etenkin maaseudulla asuvat ranskalaiset hermostuivat hallituksen aikeesta nostaa diesel-veroa. Mutta sen jälkeen mielenosoituksia masinoitiin somen kautta. Ranskan tiedustelupalvelu sai jo varhaisessa vaiheessa selville, että viestit tulivat .ru-palvelimilta. Lisäksi on käynyt ilmi, että keltaliiveissä on paljon ’ammattihuligaaneja’, jotka kiertävät eri maissa rIehumassa.

      En tiedä, onko Suomessa uutisoitu yhä suurempia joukkoja keräävästä punahuivi -liikkeestä (https://www.foulards-rouges-officiel.org). Nämä ranskalaiset ovat kyllästyneet keltaliivien hulinointiin ja väkivaltaisuuksiin. He järjestävät rauhanomaisia marsseja tukeakseen maan hallitusta. Tunnuksenaan heillä on punaiset huivit.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Kyllä, punahuiveistakin on uutisoitu, että he ovat presidentti Macronin tukena.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Läntisissä kulttuureissa on selkeästi käynnissä jonkinasteinen kahtiajako ja puolia valitaan kaikilla rintamilla. Taloudelliset ja arvopohjaiset ideologiat on jollain tasolla menettäneet otteensa ja nousee mieleen Raamatun kuvaus: Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat”

    Seuraavat vaalit tulevatkin Suomessa olemaan mielenkiintoiset.

    Ilmoita asiaton kommentti