Hiljainen viikko ja pääsiäisviikko

Suuri viikko eli hiljainen viikko

Hiljainen viikko alkaa palmusunnuntaista ja jatkuu aina hiljaisen viikon lauantaihin asti.
Viikolla on myös nimenä suuri viikko. Tämän nimen kanssa linjassa on nimi pitkäperjantai.
Viikon aikana puhutaan Jeesuksen tulosta Jerusalemiin, hänen kiinniotostaan, kärsimyksestään, kuolemastaan, hautaamisestaan ja haudassa olemisestaan.

Palmusunnuntaina puhutaan Jeesuksen voitelemisesta Bataniassa, ratsastamisesta aasilla kansan huutaessa hoosiannaa, hänen saapumisestaan Jerusalemin temppeliin sekä temppelin puhdistuksesta.

Maanantaista keskiviikkoon puhutaan Jeesuksen kiinniotosta, kuulustelusta, saamastaan pahoinpitelystä sekä kuolemaan tuomitsemisesta.

Keskiviikolla on nimitys ”kellokeskiviikko”. (Nimeä ei saa sekottaa tuhkakeskiviikkoon, jota vietetään paastonajan alussa.) Suuren viikon keskiviikkona nimittäin vanhan perinteen mukaan kirkon kellot vaikenevat. Monissa Keski-Euroopan maissa kirkonkellot jopa sidotaan niin, ettei kellon iskuri pääse iskemään kelloon edes vahingossa. Joissakin seurakunnissa vieläpä pannaan heinää kellon ja iskurin väliin. Näin kirkonkellot pidetään hiljaisina aina pääsiäisyöhön asti.

Tämä kellojen hiljentäminen kuvaa apostolien vaikenemista. Muutoinhan kellot ovat apostolisessa tehtävässä kuuluttaa koko seutukunnalle apostolista sanomaa: ”Tulkaa, tulkaa kirkkoon, kuulkaa, kuulkaa Herran sanaa.” Koska apostolit vaikenivat niin kirkonkellotkin vaikenevat.

Nämä vaikenevat kellot ovat antaneet suurelle viikolle nimen hiljainen viikko.

Kiirastorstaina vietämme Herran pyhän ehtoollisen asettamisen juhlaa. Yhdessä pitkänperjantain ja pääsiäisen kanssa kiirastorstai on yksi pääsiäisenvieton kolmesta suuresta teemasta Jumalan suuresta pelastusteosta meidän ihmisten pelastamiseksi.

Pitkäperjantain muistelemmee, mietiskelemme ja tutkistelemme Herramme ristin kuolemaa. Hän on kuollut meidän edestämme, lunastanat meidät synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta ja tuonut meille täyden sovituksen.

Hiljaisen viikon lauantaina palvomme sitä kun Jeesus oli haudassa ja pyhitti meidänkin hautamme tuoden meille katoavan rahtusen lapsille lohdutuksen ja toivon siitä, että hän ei milloinkaan jätä meitä, vaan että hän omalla läsnäolollaan pyhittää meidänkin hautamme lepokammioksi odottaessamme ylösnousemuksen riemua.

Tänä vuonna 2018 meillä on tutkisteltu Matteuksen evankeliumin kuvausta Jeesuksen ristin kärsimisestä ja kuolemasta sekä hautaamisesta. Siinä kuvataan kuinka Jeesuksen kuollessa tuli suuri maanjäristys, kalliot halkeiliavat ja kuinka monet pyhät nousivat haudoistaan. Tämä kuvaa sitä että Jeesus on kuolemallaan kuoleman voittanut.

Vanhan kirkon suuret isät ovat myös opettaneet, että tähän liittyy se, mitä Pietarin kirjeessä puhutaan Jeesuksen menosta tuonelaan saarnaamaan siellä oleville: ”18 Kärsihän Kristuskin ainutkertaisen kuoleman syntien tähden, syytön syyllisten puolesta, johdattaakseen teidät Jumalan luo. Hänen ruumiinsa surmattiin, mutta hengessä hänet tehtiin eläväksi. 19 Ja niin hän myös meni ja saarnasi vankeudessa oleville hengille,—” 1. Piet. 3:18-19.

Vanhan kirkon isät sanoivat, että Jeesus meni kertomaan sen että pelastus on täytetty. Tuonelan valta murtui, sen portit avautuivat. ”18 Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari*, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita.” Matt. 16:18.

Uskonpuhdistuksen ajan suuret luterilaiset teologit ovat liittyneet tähän. Niinpä puhuessaan Jeesuksen alennuksen tiestä taivaasta alas maailmaan tuloon, ihmisenä olemisen vaivaan osaa ottaen, kärsimykseen sekä kuolemaan ja hautaan asti, he eivät liitä tuonelaan astumista tähän Jeesuksen alennuksen tiehen.

Sen sijaan puhdasoppisuuden kaudella, luterilaisen kultakauden teologit puhuivat Jeesuksen tuonelaan menosta ensimmäisenä vaiheena Jeesuksen ylennyksen tiestä, mikä vei ylösnousemukseen, taivaaseenastumiseen ja edelleen nykytilanteeseen Jumalan, Isän Kaikkivaltiaan, oikealla puolella istumiseen, mistä sitten tulevaisuudessa seuraa jatkona Jeesuksen takaisintulo kunniassa.
täytetyn sovintotyön pohjalta lähtien kuvaavat sitä, miten Jeesus astui tuonelaan täy

Perusteluna heillä oli Jeesuksen täytetty sovitustyö, kaikki on tullut valmiiksi: ””Se on täytetty.” Joh. 19:30.

Valkoinen viikko eli pääsiäisviikko

Pääsisäistä vietämme Jeesuksen ylösnousemuksen suurena juhlana. Aikaisemmin pääsiäistä vietettiin kokonaisen viikon. Tämän takia myös pääsiäisestä alkavaa viikkoa nimitämme pääsiäisviikoksi. Pääsiäisviikkoa siis vietetään pääisiäispäivästä pääsiäisen jälkeiseen sunnuntaihin saakka.
Viikolla on myös nimi ”valkoinen viikko”. Tämä nimi on peräisin vanhan ajan suurten kyläkuntien kääntymyksen aikojen kylien näkyvä elämänmuutos. Kun monet aikaisemmin pakanat kääntyivät kristinuskoon saaden kasteen pääsiäisyönä, niin silloin heidät puettiin valkoiseen kastepukuun, vanhurskauden vaatteeseen. Tätä pukua he sitten pitivät päällään kokonaisen viikon. Ihmiset näkivät koko pääsiäisviikon monia valkopukuisia kylän toreilla, kaduilla ja kujilla. Niinpä viikko sai nimekseen valkoinen viikko.

Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää pääsiäistä!
Jumala teitä kaikkia siunatkoon!

  1. Kirjoitan tämän kommentin lauantaina, päivänä, jolloin Jeesus lepäsi kuolleena haudassa. Olen paljon pohtinut tätä lepäämisen kysymystä. Lepäsikö Jeesus todella kuolleena vai kävikö hän saarnaamassa eli tekemässä työtä Tuonelassa, niinkuin perinteisesti ajatellaan?

    Luther kirjoittaa:”Haudassa maatessaan Kristus piti oikeata sapattia kaikista teoistaan leväten: hän ei näe, ei nuku, ei valvo, ei syö eikä juo, ei liikuta kättä, ei jalkaa, ei kieltä, ei suonta.” (Mannaa Jumalan lapsille, 1948.) Ei siis liikuta kieltäkään eli puhu.

    Olen itsekin ajatellut, että samoin kuin Isä Jumala lepäsi sitsemännen päivän kaikista teoistaan niin Kristuskin lepäsi tämän sapatin. En siis oikein pysty ajattelemaan, että hän silloin olisi käynyt Tuonelassa saarnaamassa.

    Milloin hän sitten kävi? Mahdollisuuksia on useita: sapatin päättymisen ja ylösnousemuksen aamun väliin jäi aikaa lähes kellon ympäri. Mahdollista aikaa ovat myös ne 40 päivää, jotka hän viipyi ”jossain” ennen taivaaseen paluutaan. (Mikäli ajalla on enää ollut merkitystä kuoleman tuolla puolen.)

    Mutta tämähän on vain kiinnostava teologinen kysymys, uskomme ja pelastuksemme kannalta sillä ei ole merkitystä. En siis halua tehdä siitä mitään kiistakysymystä, kunhan pohdiskelen.

  2. Tässä viittauksia osoitteisiin, joista saa kunkin päivän esittelyä ja päivän tekstit palmusunnuntaista hiljaisen viikon lauantaihin:

    Palmusunnuntaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180325

    Hiljaisen viikon maanantaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180326

    Hiljaisen viikon tiistaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180327

    Kellokeskiviikkoon eli hiljaisen viikon keskiviikkoon
    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180328

    Kiirastorstaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180329

    Pitkäänperjantaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180330_1

    Jeesuksen kuolinhetkeen pitkänäperjantaina
    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180330_2

    Pitkänperjantain iltaan http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180330_3

    Hiljaiseen lauantaihin eli hiljaisen viikon lauantaihin
    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180331_1

    Pääsiäisyön messu alkaa useimmiten jo lauantaina, mutta sisällöllisesti se kuuluu jo pääsiäisen viettoon.

  3. Tässä viittauksia osoitteisiin, joista saa kunkin päivän esittelyä ja päivän tekstit pääsiäisyöstä koko pääsiäisviikon eli valkoisen viikon aikana:

    Useimmiten hiljaisena lauantaina alkavaan pääsiäisyön viettoon http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180331_2

    Pääsiäispäivään http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180401

    Toiseen pääsiäispäivään http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180402

    Pääsiäisen jälkeiseen tiistaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180403

    Pääsiäisen jälkeiseen keskiviikkoon http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180404

    Pääsiäisen jälkeiseen torstaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180405

    Pääsiäisen jälkeiseen perjantaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180406

    Pääsiäisen jälkeiseen lauantaihin http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180407

    1. sunnuntaihin pääsiäisestä, latinaksi Quasimodogeniti, eli ”valkoisten vaatteiden sunnuntaihin”, latinaksi dominica in albis, osoittesta:
    http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/keFI?OpenPage&dindex=20180408

    Tämän lisäksi voimme todeta, että jokainen sunnuntai koko kirkkovuoden ajan on pääsiäisen oktaavi eli koko vuoden ajan jokainen sunnuntai julistaa Jeesuksen ylösnousemuksen tuomaa voittoa kuoleman valloista, kun Jeesus nousi kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden.

    • Anita

      Käytän tätä sakastin sivustoa hyväkseni koko ajan mitä erilaisimmissa valmisteluissani. Toki käsikirja on mukanani kaiken varalta, jota käytän jos tekniikka pettää.

  4. Matias: välillä sinun blogejasi saa kommentoida, välillä ei. Kerrotko miksi?

    Haluatko joillakin blogeillasi vain lähinnä puhua itsellesi, kirjoittaa asiat julki niin, että ajatukset kirkastuvat. Tämä on minusta ymmärrettävää, vaikka toisaalta vähän turhauttavaa sellaisen lukijan kannalta, joka nykymaailman somessa on tottunut kaikkea kommentoimaan. Ei haittaa, saahan toisenlaisiakin blogeja olla.

    Vai käytkö niin kuumana joistakin blogiesi – lähinnä piip-aiheista – ettet pysty kuuntelemaan toisinajattelijoita? Tämä on minusta surullisempi vaihtoehto. Toivottavasti näin ei ole asia.

    Hyvää Pääsiäistä joka tapauksessa!

    • Seija

      Mitä tarkoitat tuolla, että toisinaan saa kommentoida ja toisinaan ei saa kommentoida? Mikä on tuon ajatuksen takana?

      Onko joskus tapahtunut sellaista ettei kommenttilaatikkoa ole ollut näkyvissä? Minä olen tavannut sellaista jonkun kerran joidenkin toisten blogeissa, mutta itse en ole huomannut moista omissa blogeissani.

      Jos sellaista on tapahtunut, niin silloin on vika ollut itse tämän sivuston järjestelmässä, koska en ole milloinkaan itse pannut mitään estoa ainoaankaan keskusteluun.

      Pyrin kaikin tavoin avaamaan keskustelua, jotta tarvittaessa ajatusta voi viedä eteenpäin ja näkemykset laajenevat uusia avauksia kohti.

      Pyrin aina pitämään keskustelun avoimena. Vain erittäin harvoin olen poistanut joitakin puheenvuoroja ja silloinkin syynä on ollut asiaton hyökkäys joitain toisia kohtaan.

    • Seija

      Jos olet aikaisemmin huomannut tuollaisia ketjuja, missä tuo keskustelu on suljettu, niin voisitko ystävällisesti kertoa minulle vaikka tässä keskustelussa, jotta voimme saada auki nuo ketjut jotka sinä olet huomannut suljetuksi. Mikäli saan tietää nuo keskustelut, niin voin pyytää tätä Kotimaa24 sivustoa huoltavat henkilöt avaamaan nuo kommenttiruudut niin että keskustelu pääsee käyntiin.

      Kiitos jo etukäteen!

    • Matias: Iso anteeksipyyntö! Olen välillä tosi tumpelo näissä tekniikan asioissa ja huomasin, että kyse oli minun erehdyksestäni. Kaikki kunnossa sinun blogeissasi siis! Ja hyvää Pääsiäistä edelleen!

    • Seija

      Olet aina tervetullut kommentoimaan tekstejäni. Pidän siitä että asioista keskustellaan.

      Hyvää pääsiäistä myös sinulle!

      Kaikille lukijoilleni

      Mutta siltä varalta, että jos kuka tahansa milloin tahansa joutuu tilanteeseen ettei kommentointiruudukkoa löydy, niin kannattaa ottaa yhteyttä tämän sivuston ylläpitoon, koska minä omalta puoleltani en tule sulkemaan kommenttiruutuja. (Tai jos poikkeuksellisesti aivan erityisen painava syy moiselle poikkeukselle löytyisi, kertoisin siitä ja myös perustelisin miksi niin on pitänyt tehdä. Toki en edes tiedä, miten sellainen tehtäisiin enkä myöskään onko se ylipäätään mahdollista.)

Kirjoittaja

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25