HS – vakavasti otettava leikkilehti

Tästä aamusta lähtien Suomen historia voidaan jakaa aikaan ennen Helsingin Sanomien tabloid-uudistusta ja sen jälkeen. Ei sentään! Mutta tärkeästä mediamaailman harppauksesta on silti kyse.

Pienentynyt sivukoko on enemmän kuin formaattikysymys. Se on kokonainen filosofia.

Broadsheet-Hesari on ollut tapakulttuuria. Monille se on edustanut myös turvallisuutta ja jatkuvuutta. Nyt ison lehden synnyttämästä lukurauhasta siirrytään pienemmän lehden säpäkkyyteen.

Hesarin uudistusta seurataan silmä kovana maakunnissa ja niiden lehtitaloissa, jossa on ennen pitkää alkamassa myös tabloidbuumi.

Kuten kirjailija Juha Seppälä romaanissa Mr Smith hauskasti letkauttaa, lehdet siirtyvät ensin tabloidiin koska se totuttaa lukijat siihen, että pian lehdet siirtyvät tablettiin…

Minusta Hesarin uudistus on onnistunut. Odotin pahempaa. Toimitus on selvästi pistänyt parastaan ja satsannut myös sisältöön. Petrattavaa tietysti aina jää, mutta yleisvaikutelma on ajateltu.

Murhaavimmat kommentit on syytä jättää ensi viikonlopun tuolle puolen, sillä vasta kun on nähnyt kaikkien viikonpäivien numerot ja niiden rakenteen, voi puhua kokemuksesta.

Oletko sinä paperi-Hesarin lukija (meitä on noin 900 000)? Mitä mieltä olet uudistuksesta? Onko se ”leikkilehti” vanhaan verrattuna? Ottiko aamun tabloid lujille?

6 kommenttia

  • Kari-Matti Laaksonen sanoo:

    Olen tyytyväinen aamu-uninen. Aiempi hesari vaati melkein mahdottomia akrobaattisia ihmetekoja, jos sitä meinasi lukea sängyssä kahvimukin kanssa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Olli Seppälä sanoo:

    Työtoveri kertoi nähnensä aamulla paikallisjunassa tyytyväisen näköisiä lehdenlukijoita…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Päivi Huuhtanen-Somero sanoo:

    Olen erittäin tyytyväinen hesarin uuteen muotoon ja sisällönkin selkeämpään jäsentymiseen! Kulttuuri tupsahti suoraan vaivatta eteen! Toivottavasti jatko osoittaa muutoksen kestävyyden vertailussa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jorma Hentilä sanoo:

    Tabloid-formaatti vaikuttaa juttujen luonteeseen. Sivukoko sallii joko lyhyitä juttuja tai sitten pitkiä, koko sivun tai aukeaman täyttäviä, mutta ei oikein keskipituisia. Jo muutaman vuoden tabloidina ilmestyneessä Hbl:ssä tai samoin tabloidkokoisessa KU:n Viikkolehdessä tämä tulee selvästi esille. Uusi Suomi -vainaa on varoittava esimerkki, joka on syytä muistaa. Uutisten puristaminen tumpuiksi, jotta ihmiset jaksaisivat ne lukea, pahensi kuolemansairautta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Toivo Loikkanen sanoo:

    Töistä kotiin tultuani ja lehden pöydällämme nähtyäni ensimmäinen kokemus oli huvittunut hämmennys ja ajatus: Tuo on leikki-Hesari! Varmaan asiaan tottuu, mutta aluksi tuntui että myös sisältö muuttui leikki-sisällöksi rajun muodonmuutoksen myötä. Asiallisesti näin ei tietenkään ole. Ja onhan tuon kokoinen lehti helppo lukea vaikkapa junassa tai bussissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Maija Mäkelä sanoo:

    Toisin kuin oletat, monet maakuntalehdet ovat jo aikaisemmin siirtyneet tabloidiin. Hesari ei kaiken kaikkiaan ole kuitenkaan suomalaisen enemmistön lehti, niin tärkeä kuin se monelle onkin. Uudistukseen tottui aikoinaan kyllä, vaikka vaikeaa olikin. Toimituksellinen ote muuttui, juuri niin kuin oletit. Nyt on enemmän lähes koko aukean juttuja. Ei oikeastaan hassumpaa. Kotimaa-lehden kokoiset lehdet pystyvät tuottamaan kyllä kiinnostavaakin taittoa. Toisaalta, Alma Median lehdet käyttävät samoja juttuja ympäri Suomen. Satuin lukemaan Timo Harakan kolumnin kahdesta eri lehdestä. KUmpaankin juttuun oli ympätty maininta sen lehden kotipaikasta… siis paikallisuus peitettiin (petettiin) näin. En silti osaa edes kuvitella, kuinka paksu tuo nyky-Hesari on. Kukaan ei puhu vielä paksuudesta, ainoastaan sivukoosta.

    Ilmoita asiaton kommentti