Huumoria

Kevennystä kiihkeän ajankohtaisiin aiheisiin...

Kristinusko mielletään vakavaksi ja kristityt vielä vakavammiksi. Jumala on ankara ja Jeesus viisas opettaja. Mutta että huumoria voisi olla edes samassa lauseessa em. asioiden kanssa. Vai liittyneekö suomalaisuuteen tai luterilaisuuteen, että huumorin ajatellaan olevan asioiden ottamista liian kevyesti?
Olen miettinyt joskus sitä missä Jumalan huumori voi näkyä luomistyössä. Paljon on henkilökohtaisessa elämässä ollut tilanteita, jotka ovat vaikuttaneet hupaisilta sattumilta, joissa kuitenkin on näkynyt myös johdatusta.

Mutta joskus tulin ajatelleeksi sitäkin, miten Jumala on voinut todella miettiä minkä muotoisiksi Hän haluaa luoda mantereet.

Meistä on hauskaa, että esim. Italia on saappaan muotoinen. Missä vaiheessa historiaa se huomattiin? Silloin kun maata pystyttiin katsomaan korkealta ilmasta käsin. Eli miellän sen aikakaudeksi, jolloin korkokantasaappaat oli keksitty. Sitä varhaisemman ajan ihmiset eivät olisi ymmärtäneet niemimaan muodon hauskuutta. Eli eivät olisi tajunneet vitsiä.

Haluan ajatella ja uskoa, että tämä oli harkittua ja tarkasti ajoitettua. Vaikka mitään erityismerkitystä muodolla ei ole. Se vain voi piristää mieltä.

Raamatussakin voi olla paljon sellaista huumoria, joka avautui aikalaisille aivan toisin kuin meille. Tilannekomiikkaa, joka voi jäädä huomaamatta. Ja ylipäätään monessa kohdin joudumme vain arvailemaan puhujan äänenpainoja. Ja sitä miltä jokin lause jossain yhteydessä saattoi kuulostaa ja mitä mielleyhtymiä siihen liittyi.

Kuitenkin huumorissa voi olla ja sen kautta voidaan tuoda ilmi viisautta, joka ei avautuisi muuten. Mikään huumori ei toimi, jos siinä ei ole totuutta.

4 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    “Kaksi teologian professoria keskusteli siitä mitä he tekisivät ensimäiseksi kun he pääsevät taivaaseen: – Ensinmäiset tuhat vuotta keskustelisin teologiasta Paavalin kanssa totesi ensinmäinen – Ensinmäiset tuht vuotta minä kalastelisin Pietarin kanssa totesi toinen.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Sari Weckroth sanoo:

    Vitsikirjasta “Pappi paitasillaan”.

    Kreeta-neitoa oli kosittu. Hän ei kuitenkaan ollut varma oliko kosija “se oikea”, ja päätti etsiä Raamatusta neuvoa. Avautui kohta Tiit.1:12: “Petturi Kreetan mies, peto ilkeä, ahne ja laiska.”

    Kosija sai rukkaset.

    —–

    Manta-emäntä kävi yhtenään seurakuntansa pastorille valittamassa miehestään. Pastori yritti sovitella ja lainasi raamatunkohtaa, jossa kehotetaan “kasaamaan tulisia hiiliä toisen pään päälle.”

    “No enpä ou tuota arvanna tehä, mutta viskasin mie kerran tulista vettä sen silmille”, riemastui Manta.

    ——

    Rouva Holopainen ei jättänyt kahvikutsuilla kirkkoherraa rauhaan vaan toisamiseen tuumaili kovaan ääneen, että “ollaankohan myö sukulaisii ku työ ootte Holopainen ja mie oon Holopainen?” Kirkkoherra lopulta kyllästyi ja tokaisi: “Ollaan sukulaisia, Aadamista asti.”

    “Ai ol Aatamikii Holopaisii! Tuota mie en oo tietäntkää!”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Vaikka Einstein oli agnostikko (ei siis ateisti) sanoi hän Jumalaa varsinaiseksi humoristiksi. Ja onhan elämä itse traagisuudessaan, joskus aikamoista farssia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Sari Weckroth
    Sari Weckroth

    14 vuoden työhistoria kirkon lastenohjaajana, nyt siivoojana. Kirjailija, pohdiskelija, filosofi, totuudenetsijä.

    Kirjoittajan viimeisimmät blogit

    Kirjoittajan luetuimmat blogit

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit