Hyvää Agricolan päivää lukutaitoiselle! 

Kuvittele, että lentävä lautanen kaappaa sinut keskellä kirkasta päivää. Tupsahdat keskelle krominkiiltävää ympäristöä, jonka seinillä on julisteita ja infotauluja täynnä tärkeän näköisiä kuvia ja symboleja, jotka viestivät ehdottomuutta, kiireellisyyttä ja pakkoa. Ongelma on vain se, että sinulla ei ole pienintäkään aavistusta, mitä merkit tarkoittavat.

Saattaisit löytää aluksesta jonkun, joka osaa ihmiskieltä ja voisi kertoa sinulle, mitä ohjeita sinulle yritetään julisteissa välittää, mutta tämä henkilö ei ehtisi kulkea mukanasi jatkuvasti. Sinun pitäisi painaa mieleen joka yksityiskohta, ja jos unohtaisit jotain, et voisi sitä enää saada tietoosi.

Kokemus on samankaltainen, kun lukutaidoton menee sairaalaan tai virastoon. Hän ymmärtää, että ohjeita yritetään antaa, mutta niistä ei ole hänelle juurikaan hyötyä. Kokemus on juuri tällainen maailman noin 750 miljoonalle lukutaidottomalle aikuiselle joka päivä.

Jokaisella ihmisellä on oikeus saada opetusta (Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, artikla 26). Tämän oikeuden toteutumatta jättäminen johtaa myös muiden oikeuksien huonoon tilaan: miten vaikuttaa yhteiskunnassa, saada elantoa tai vaikuttaa työehtoihinsa, jos ei pysty lukemaan ja selvittämään asioita? Mistä tietää, onko radiosta tuleva poliittinen puhe vääristynyttä propagandaa, jos ei ole keinoja käyttää muita tietolähteitä?

Lukutaidottomuus on myös sukupuolikysymys. 2/3 lukutaidottomista aikuisista on naisia, ja äitien kautta lukutaidottomuus periytyy myös lapsille, erityisesti tytöille. Tämä ylläpitää köyhyyden kierrettä, jossa eriarvoisuus, vaihtoehdottomuus ja kurjuus periytyvät äidiltä tyttärelle. Naisten lukutaito koituu myös koko perheen ja yhteisön hyväksi.

Mikael Agricola aikalaisineen teki suomesta kirjakielen ja mahdollisti sen, että suomalaiset saattoivat opetella lukemaan omalla äidinkielellään. Hiljalleen Suomesta tuli suomenkielinen sivistysvaltio, ja nyt voimme olla ylpeitä maailman parhaasta koulujärjestelmästä ja pitkälle edistyneestä kaikkien lasten samanarvoisesta kohtelusta. Agricolan päivänä (9.4.) on siis kelpo syy nostaa siniristilippu salkoon! Agricolan ja lukutaidon merkityksestä muistuttaa myös uusi kotimainen pyhiinvaellus, Agricola-kävely, jonka matka Pernajasta Turkuun alkoi huhtikuun alussa.

Maailmassa on vielä lukuisia kieliä, joita puhutaan, mutta ei kirjoiteta. Näiden kielten parissa lukutaidottomuus on ymmärrettävistä syistä muita yleisempää. Vähemmistökielten puhujien asema on heikoissa kantimissa niin kauan, kuin yhteiskunta ei tunnusta kielen asemaa.

Suomen kirjakieli syntyi raamatunkäännöstyön ”sivutuotteena”, ja samalla tavalla edelleenkin monen kirjakielen synty on kytköksissä Raamatun kääntämiseen. Pipliaseurat tekevät maailmalla samaa työtä, mitä Agricola teki omana aikanaan Suomessa. Samalla luodaan mahdollisuuksia lukutaitoon niille, joilta tämä perustavanlaatuinen ihmisoikeus vielä puuttuu.

Hanna Hokkanen 
varainhankinnan päällikkö, Suomen Pipliaseura

Lue lisää

Agricola.fi

Kirjoittaja

Suomen Pipliaseura
Suomen Pipliaseura

PIPLIA voimasanoja -blogin kirjoittajat ovat Suomen Pipliaseurasta. He kertovat ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat sanaa ja koskettavat ihmistä maailmanlaajuisesti.

Kirjoittajan luetuimmat blogit

Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit