Hyveellisen Uhrin kultti Suomessa?

Kirjoitin edellisessä blogitekstissäni Alexander Rileyn luonnostelemasta kultista, jonka voimaa antava totemi on Hyveellinen Uhri (Virtuous Victim), tässä tapauksessa eri tavoin marginaalissa olevat vähemmistöt.

Kuinka Rileyn ajatukseen tulisi suhtautua?

Ensimmäiseksi totean, että jokaiselle kuuluu ehdoton ihmisarvo, jota tulee puolustaa - ilman että kyse on mistään erityisestä kultista. Tämä nousee jo suoraan kristinuskosta, jonka mukaan jokainen on Jumalan luomana ja lunastamana arvokas.

Silti on oikein kysyä, kuinka pitkälle meneviä myönnytyksiä on tehtävä, jotta eri ihmisryhmät voivat kokea oikeuksiensa toteutuvan monikulttuurisessa kontekstissa ja olevansa siten tunnustettuja.

Kyseiset ihmisryhmät saavat tunnustusta ja vaikutusvaltaa, kun heidän oikeutensa ovat pysyvästi mediassa ja poliittisella agendalla - ja kun Hyveellisen Uhrin kultti toimii kiihkeästi asian puolesta. Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että esiin nousee aina uusia vaatimuksia. Se on kultin olemassaolon edellytys ja käyttövoima.
- - -
Uskontotieteestä lainattu primitiivisen kultin malli ja käsitteistö voivat tuntua kaukaa haetuilta. Toisaalta malli vaikuttaa selitysvoimaiselta, varsinkin amerikkalaisessa kontekstissa, missä erilaisten vähemmistöjen ja valtaväestön jännite on ollut ja on edelleen suuri.

Osaltaan Hyveellisen Uhrin kultti voi lisätä vastakkainasettelua puolustaessaan pyhää totemiaan "kaikki tai ei mitään" -asenteella ja hyökätessään profaania vastatotemiaan vastaan. Juuri jyrkässä erossa pyhän ja profaanin - tai sisä-
ja ulkopuolisten - välillä on uskonnollista ehdottomuutta.
- - -
Ajatukselle voi löytyä kiinnekohtia myös suomalaisessa kontekstissa, vaikka erot ihmisryhmien välillä eivät ainakaan vielä ole päässeet jyrkkenemään samassa määrin kuin vaikka Yhdysvalloissa.

Pohdin lyhyesti kolmea näkökulmaa, 1) Hyveellistä Uhria, 2) vastatotemia, sekä 3) vaikutusta suomalaiseen uskonnollisuuteen.

Rileyn teorian käsitteiden mukaan Hyveellisiksi Uhreiksi hyväksytään Suomessa varsinkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt. Näiden oikeudet ovat edenneet ja osin aivan perustellusti.

Kriittisyyteni kuitenkin herää mies-nais -sukupuolijaon kiistämisessä, kun asianomaisen sukupuoli on ilmoitusasia, tai kun miehenkin on saatava synnyttää ja naisen lisääntyä ilman miestä. Uusia, edistettäviä vaatimuksia voi vielä ilmaantua?
- - -
Hyveelliseksi Uhriksi ei kuitenkaan kelpaa kuka tahansa. Monet eri tavoin ahdingossa olevat ja tunnustusta kaipaavat ihmisryhmät jäävät ulkopuolelle: tyhjenevällä maaseudulla, palvelujen tavoittamattomissa elävät, vanhukset, heterovanhempien perheet, maaseudun murroksessa kamppailevat viljelijät, työttömät, päihteiden käyttäjät, syrjäytyneet pojat ja miehet. Kyseiset ryhmät ovat Hyveellisen Uhrin kultin näkökulmasta etäällä ja kuuluvat ennemminkin profaanin alueelle ja suomalaiskansallisen vastatotemin puolelle.

Näihin ihmisryhmiin kuuluvat ovat muualla Euroopassa ryhtyneet osoittamaan mieltään kaupunkien eliittiä (Hyvveellisen Uhrin kulttia?) vastaan, joka on kiinnostunut lähinnä vain seksuaalivähemmistöistä ja kolmansista maista tulevista maahanmuuttajista (Hyveellisistä Uhreista?). Mielenosoittajat ovat heille vastatotemin edustajia ja kuuluvat profaaniin - ovat siis kultin vastustajia.
- - -
Entä vastatotemi? Sellainen on suomalaiskansallinen arvokonservatiivisuus. Hesari julkaisi Sunnuntaisivuilla professori Teemu Keskisarjan haastattelun (8.9.) otsikolla Kansalliskiivailija. "Historioitsija Teemu Keskisarja nostaa päänsä poterosta ja puolustaa perinteistä nationalismia."

Keskisarjan mukaan nationalismin maine on mustattu väärin perustein. Kansallisuusaate on antanut suomalaisille sen, mikä on arvokkainta, ihmisarvon, tasa-arvon ja itsenäisyyden, demokratian sekä nykyiset puolueet. Hänen mukaansa historian tuntemus on yleensä heikkoa ja perustuu hokemiin.

Hän ei vastusta turvapaikanhakijoiden vastaanottamista. "Sotaa ja väkivaltaa pakenevat ja aidosti turvaa tarvitsevat ja vilpittömästi Suomeen sopeutumista yrittävät kelpaavat." Tämä määrittely ei taida kuitenkaan tyydyttää monikulttuurisuuden ajajia ja siksi Keskisarja edustanee kultin profaania vastustajaa?
- - -
Keskisarjan mukaan "älymystö ja eliitti" on äärettömän ja liikuttavan yksimielisesti kirkkovastainen." Keskisarja kulkee itse vastavirtaan ja otti aikuiskasteen sekä liittyi kirkkoon.

Hän kuvaa värikkäästi "uutta kansalaisuskontoa internetissä onanoinniksi ja jatkaa: "yhteiskuntavastainen onanismi pitäisi panna verolle. Pointti oli se, että harvaa enää kiinnostaa kansakunnan elinvoiman suhteen välttämätön lisääntyminen, sillä energiaa kuluu itsekkäisiin himoihin ja internetin runkkimaailmaan." Karkeiden kielikuvien taustalta heijastuu huoli siitä, ettei nykyhetken mielenkiinto kohdistu riittävästi elämän perustan vahvistamiseen ja yhteiseen selviämiseen tulevaisuudessa.
- - -
Mihin Keskisarja viittaa puhuessaan uudesta eliittien kansalaisuskonnosta, joka ei piittaa kansakunnan elinvoimasta? Voisiko kyse olla kristinuskon kevytmuodosta, jossa rakkaus ja armo ovat saaneet ihmiskeskeisen sisällön? Silloin keskeistä on suhtautuminen Hyveelliseen Uhriin, josta on tullut Kristuksen uhrin korvaaja?
- - -
Alexander Riley viittaa (ks. edellinen blogitekstini) siihen, että Valistuksen jälkeen 1700-luvun lopulla Järjestä tuli totemi ja sen vastatotemi oli "taikausko", siis kristinusko ja muut uskonnot. Järjen aikakausi johti suurten keksintöjen kautta ihmisen hyvinvoinnin kasvuun ja - huomaamatta - maapallon tuhon tielle. Tämän tien kääntämiseksi on ratkaistavia viheliäisiä ongelmia, joista suurin on jatkuvan kulutuksen ja kasvun pysäyttäminen.

1900-luvun lopulla kaupunkien koulutettu älymystö kääntyi pois järkeisuskosta ja kovasta teknokratiasta pehmeiden arvojen kannalle. Samalla Järjen uskonto vaihtui Rakkauden uskonnoksi tai Hyveellisen Uhrin kultiksi, joka lainaa käsitteitä kristinuskosta.

Toisaalta Hyveellisen Uhrin kultti lienee vaikuttanut myös kristinuskoon sellaisena kuin se ilmenee erityisesti suurissa kaupungeissa. Tästä osoituksena näen sen, että Kolmiyhteinen Jumala, syntisen armahdus ja Raamattu ovat jääneet taka-alalle samalla kun keskiöön on noussut solidaarisuus vähemmistöjä kohtaan ja näiden tavoitteiden edistäminen. Esimerkiksi tämä voi olla sitä, mitä tänä päivänä kutsutaan pyhäksi.

14 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Alkuperäinen Jeesus liike oli köyhien ja syrjäytettyjen liike. ( Kts. ‘Köyhät kerettiläiset” /Sakari Häkkinen) Ebioniittievankeliumi lienee ollut liikettä oikeimmin kuvannut. Ebion merkitsee köyhää. Rikkaisiin varsin pian samaistunut Rooman siipien alle kiirehtinyt kirkko tietysti tuomitsi ebionit, ja vielä nytkin Sadinmaat saavat oikealta laidalta henkisesti turpiinsa. Kultusta ja kasvua tarvitsevat myös kirkot,jotka elävät ja varsin pömpöösisti niistä kertyvistä verotuloista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ‘Hyveellisen uhrin kultti’ saa monia muotoja. Eiköhän Pekka Särkiön listallekin: “tyhjenevällä maaseudulla, palvelujen tavoittamattomissa elävät, vanhukset, heterovanhempien perheet, maaseudun murroksessa kamppailevat viljelijät, työttömät, päihteiden käyttäjät, syrjäytyneet pojat ja miehet” ole muodostumassa omat ‘kulttinsa’. Pelkäänpä että ylläoleva kirjoitus voidaan tulkita sen julistukseksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Olet Martti oikeassa, että vastaavia sosiologisia rakenteita (kuten Hyveellisen Uhrin kultti) on monessa yhteiskunnan lokerossa. Asianomaiset eivät välttämättä itse tiedosta olevansa sellaisessa mukana. Veikkaan kuitenkin, että pihtiputaan mummot elelevät varsin hiljakseen eivätkä liehuttele minkään värisiä lippuja tai etsi uhrin asemaa. Heidän tilanteellaan ei tehdä myöskään erityisemmin identiteettipolitiikkaa – mitä nyt kenttäpiispa välillä muistuttaa siitä, että Suomea on vielä 1300 kilometriä Helsingistä pohjoiseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Mummojen lapsenlapset saattavat kuitenkin liittyä johonkin poliittiseen puolueeseen ajaakseen sitä, minkä kokevat mummojen asiaksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Tässä yhteydessä käytetään termiä “totemi” sen normaalista käytännöstä poikkeavalla tavalla. Tavallisesti totemismilla tarkoitetaan esi-isien henkien palvontaa totemissa tai heimojen eläin-totemeja, niiden jotka ovat heimon identiteetin oleellinen osa. Eläin totemismiin kuuluu myöskin heimolle tärkeiden saaliseläinten hyvityspalvonta. Rituaalimaisesti pyydetään anteeksi sitä ,että on ollut pakko tappaa saaliseläin ,mutta samalla kunnioitetaan sen henkeä jonka toivotaan suojelevan heimoa eikä rankaisevan sitä.

    Roomalaiset palvoivat esiisen geeniusta heistä tehdyissä patsaissa ollen eräänlaista totemismia. Japanilaisten ja kiinalaisten esi-isien palvonta on samaa ilmiötä.

    Olisi sopivampaa käyttää termiä idooli joka on aineeton idea , kuuluen filosofisesti idealismiin.

    Empatia vähemmistöjä ja uhreja kohtaan on yksi yhteiselämään yhdessäpitäviä voimia. Se on sukua kristilliselle rakkaus-käsitteelle.

    Suomikin on ainakin kahdesti saanut kokea kansainvälistä empatiaa uhrina ja kansakunta on kiitollisena noteeranut tämän..

    Ensiksi Venäjän luomana Sortovuosina 1899 . Tällöin Euroopan sivistyneistö reagoi kokoamalla Suren Adressin Suomen puolesta . Tämä tuki teki mahdolliseksi itsenäisyysaatteen kehittymisen . Toisen kerran Talvisodan aikana.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      “Empatia vähemmistöjä ja uhreja kohtaan on yksi yhteiselämään yhdessäpitäviä voimia.” Kultilla tarkoitetaan tässä ymmärtääkseni muuta kuin empatiaa. Voisikohan sen määritellä empatian valjastamiseksi jonkin valtapyrkimyksen keppihevoseksi?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Markku, kiitos hyvästä pohdinnasta. Totemi on tässä yhteydessä jonkin yhteisöä yhdistävän hyvän voiman tiivistymä, joka pitää yhteisöä koossa ja antaa sille olemassaolon merkityksen. A. Rileyn mukaan siis uhrin asemassa oleva hahmo voi olla tällainen yhdistävä tekijä, jonka elämää kultti kokee puolustavansa.

      Empatia, kanssakärsiminen myötätunto, on ehdottomasti ihmisiä toisiinsa kiinnittävä piirre. Jos kuitenkin empatian kohteena olevan uhriutta korostetaan enemmän kuin se ehkä olisi kohtuullista yleisen kokemuksen perusteella, voi kyse olla jostain muusta, kuten poliittisen vaikutusvallan hakemisesta?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Risto Korhonen sanoo:

    Olisi mukavaa ja nostaisi kirjoitustesi arvoa, jos niistä kävisi selkeästi ilmi, mitä mieltä olet. Nyt mielipiteesi hautautuu (haudataan tarkoituksella?) monisanaisten, vaikeaselkoisten kirjoitusten alle.

    “Pyhä” ei sitten muuten ole millään tavalla kristinuskon yksinomaisuutta. On muutakin pyhää, mikä on yhtä hyvää tai huonoa pyhää kuin kristinuskon pyhä.

    “Valistuksen jälkeen 1700-luvun lopulla Järjestä tuli totemi ja sen vastatotemi oli “taikausko”, siis kristinusko ja muut uskonnot. Järjen aikakausi johti suurten keksintöjen kautta ihmisen hyvinvoinnin kasvuun ja – huomaamatta – maapallon tuhon tielle”

    Ei kai sentään tuossa ole tarkoitus väittää, että järki, valistus ja sivistys (vastakohtana taikauskoisuudelle) olisi johtanut tuhon tielle? Olisiko kuitenkin niin, että ase ei tapa ketään, vaan se, joka vetää liipaisimesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Järki, valistus ja sivistys ovat ehdottomasti yhteiskunnan perusta. Jos järjen yksipuolinen korostus esimerkiksi hävittää elämän arvon ja pyhyyden -kuten taloutta yksipuolisesti korostava ajattelu on tehnyt – ei järki toimi oikein.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Järjen ja sivistyksen asettaminen vastakkain pyhyyden ja elämän arvon kanssa on keinotekoista. Taloutta yksipuolisesti korostava ajattelu ja toiminta onnistuu keneltä tahansa. Kautta aikojen mm. kirkonmiehet ovat esimerkillisesti hallinneet paitsi pyhyyden asiat, myös taloudellisen hyvinvoinnin järjestämisen itselleen ja kirkolleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Esimerkiksi luontosuhteen virittäminen pelkästään voitontavoitteluun on puhdasta materialismia ilman pyhyyden tuntoa. Siitä maailma kärsii parhaillaan, koska ihmisen viisautta ja keksintöjä on käytetty väärin. Toki kirkonmiehetkin ovat erehtyneet voiton tavoitteluun, mutta voidaanko heitä syyttää luonnon tuhosta?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Risto Korhonen sanoo:

      Kirkonmiehiä voi syyttää siinä missä ketä tahansa muutakin. Joskus enemmänkin, sillä monessa maassa kirkko toimii vallanpitäjien hyväksi ja yhteistyössä vaikkapa juuri luonnovarojen riistämisessä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Nainen yhtä arvokas kuin mies ? Tuomas Akvinolainen (1200-luku) : “Nainen on kehittymätön mies.” Luther (1500-luku) : “Nainen on luotu istumaan” (lyhennelmä anatomisesta määritelmästä). Suuressa osassa maailmaa mies päättää, koska nainen lisääntyy. Ennen vanhaan isäntä (tai kirkkoherra) päätti, milloin piika “saa” lapsen. Ihan hyvä tuo “naisen on (saatava) lisääntyä ilman miestä”. Usein käy niin, että kun nainen lisääntyy miehen kanssa, miehestä tulee toinen lapsi hushålliin. Siksi synnyttäminen ei oikein sytytä nykynaista. Jää yksin. Silloin on parempi, että on alunperinkin yksin.

    Ilmoita asiaton kommentti