Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, vai ovatko?

Nykyisen peruslakimme 6 § mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Perustuslain kohta ei tarkoita pelkästään sitä, että voimassaolevia lakeja sovelletaan yhdenvertaisesti kaikkiin ihmisiin, vaan sitoo myös maamme eduskuntaa säätämään lait sellaisiksi, että yhdenvertaisuus toteutuu. Silloin kun eri ihmisryhmiä kohdellaan lainsäädännössä eri tavoin, voi perusteena olla vain ihmisten erilaiset edellytyksen huolehtia oikeuksistaan ja velvoitteistaan taikka henkilön omien tai muiden ihmisten perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen taikka niiden edistäminen. Näistä esimerkkeinä vaikkapa äänioikeuden ikäraja, joka tulee suoraan perustuslaista, oppivelvollisuus josta on säädetty perustuslain nojalla sekä muihin perusoikeuksiin kuten uskonnonvapauteen liittyvä lainsäädäntö.

Uskonnonvapauteen kuuluu, että jokaisella uskontokunnalla on oikeus itse päättää esimerkiksi opistaan ja uskonnollisista riiteistään. Jälkimmäisessä asiassa toki niin, ettei henkilön muita perusoikeuksia, kuten oikeutta elämään tai henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei loukata. Uskonnonvapaus jo itsessään sisältää opillisten seikkojen huomioon ottamisen, eikä niistä tarvitse yleisellä lailla erikseen säätää.

Uskonnon vapauden vuoksi esimerkiksi Suomen ortodoksinen kirkko voi rajoittaa pappisvirkaan vihittävät sukupuolen perusteella sekä kieltää jo virassaan olevia pappeja solmimasta avioliitto sikäli kun nämä haluavat säilyttää virkansa. Avioliittolain mukaista oikeutta siviilivihkimykseen ei uskontokunta kuitenkaan voi evätä. Seuraamuksena on siis vain viran menetys, ei solmitun avioliiton mitätöinti. Mikäli pappeja koskeva kielto avioliiton solmimiseen liitettäisiin suoraan avioliittolakiin, tulisi sellaisesta muutoksesta säätää perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakimme ei kuitenkaan torju kirkon kaanoneita, eikä kaanonien mukainen toiminta taikka niitä kunnioittava erillislainsäädäntö ole perustuslakimme vastaista. Sama pätee Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, joka niin ikään päättää itsenäisesti riiteistään.

Periaatteessa kirkko voisi esimerkiksi päättää, että avioliiton solmiminen samaa sukupuolta olevan kanssa merkitsee  seurakunnan jäsenyydestä erottamista. Sellaisesta ei ole päätetty, eikä sellaista ole kirkossamme edes esitetty. Joissakin toisissa uskontokunnissa näin kuitenkin toimitaan ja siis aivan laillisesti. Uskontokunta voi itse päättää jäsenyytensä edellytyksistä ja ihmisen perusoikeus joko kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan voi toteutua vain näiden edellytysten täyttyessä.

Kuten jo edellä totesin, ihmisten erilainen kohtelu on mahdollista myös valtiovallan omalta taholta silloin, kun asialle on laissa säädetty peruste. Nykyisen perustuslakimme mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään. Tämä ei säädös vielä aseta kansalaisia keskenään eri asemaan. Asevelvollisuuslaki kuitenkin rajaa yleisen asevelvollisuuden määrätyn  ikäisiin miespuolisiin kansalaisiin. Ihmiset on siis ensinnäkin jaettu lailla miehiin ja naisiin ja sitten heille on asetettu sukupuolen perusteella erilaisia velvoitteita. Uuteen laakiin vastaavanlaista säädöstä ei voitaisi tehdä muutoin kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä.  Kansalaisia ei voida tavallisella lailla asettaa kyseisellä tavalla erilaiseen asemaan.

Myös voimassa oleva työlainsäädäntömme oikeuttaa joissakin tapauksissa ihmisten erilaisen kohtelun. Nykyinen työsopimuslakimme edellyttää henkilöperusteisen irtisanomisen osalta, että syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan.  Laki antaa siis perusteen ihmisten erilaiseen kohteluun kulloisistakin olosuhteista riippuen. Tämä siis nykylainsäädännössä.

Nyt maamme hallitus on valmistelemassa lainsäädäntöön muutosta, että pienellä yrityksellä pelkästään kokonsa perusteella olisi oikeus vähäisempiin irtisanomisperusteisiin, tämä siis rajaamatta pois esimerkiksi suurempien yhtiöiden sisar- ja tytäryhtiöitä. Lakimuutos siis asettaisi pienten yritysten työntekijät kategorisesti muita heikompaan asemaan edistämättä samalla minkään väestöntyhmän perusoikeuksia.

Perustuslakimme mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Hallitus onkin perustellut lakihanketta mahdollisilla työllisyysvaikutuksilla. Ehdotettu lakimuutos ei kuitenkaan velvoittaisi yrityksiä palkkaamaan yhtään uutta työntekijää. Näin ollen edistäisi ihmisten subjektiivista oikeutta työhön, vaan nimenomaisesti heikentäisi sitä. Nähdäkseni lakimuutos edotetussa muodossaan edellyttäisi perustuslain säätämisjärjestystä.

Kun tavoitteena on lisätä työllisyyttä nimenomaan pienten yritysten kautta, olisi toimivampi tapa tukea verohelpotuksella ensimmäisen työntekijän palkkaamista ja lisät yrittäjien henkilöstöhallinnollista osaamista koulutuksen ja neuvontapalvelujen keinoin. Tällöin ihmisten keskinäiseen yhdenvertaisuuteen ei olisi tarvetta puuttua.

 

12 kommenttia

  • Juha Heinilä sanoo:

    Laittomuus, jossa rikotaan Kirkon perustuslakia Pyhää Raamattua ei ole Jumalan tahdon mukaista. Evl-kirkossa on homoliitot totta, vaikka sitä ei kaikki vielä tunnusta. Laittomuus on vallalla.

    Mitä tulee hallituksen esitykseen irtisanomissuojan heikennyksestä pienissä yrityksissä ei vielä voi paljoa sanoa. Valeuutisilla ja puoluepolitiikalla on suurempi negatiivinen vaikutus Suomalaisiin yrityksiin ja työntekijöihin kuin tällä ehdotuksella. Tosin mielestäni hallituksen ehdotus on turha.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Sikäli kun ajatellaan lain tarkoitus sellaiseksi ettei lakimuutoksella puututtaisi ihmisten perusoikeuksiin, niin siten yhden virkkeen lisäys on turha. Jos kyse on kategorisesta rajasta ilman kokonaisarviointia, niin sitten törmätään perustuslakiin. Jotta perustuslailliset ongelmat vältettäisiin, niin muutokset tulisi kohdistaa aivan toisiin lain kohtiin, eli lähinnä saman luvun 4 § 2 mom.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Otetaanpa esimerkiksi uskonnonvapauslaki ja sananvapaus suhteessa lain sanktiomiin kunnianloukkauksiin. Jos sananvapauden nimissä sanon jollekin ihmiselle, että hän on niin paljon tehnyt pahaa, että joutuu 30 vuodeksi vankilaan, saan kunnianloukausyytteen ja minut itseni tod.näk. tuomitaan. Mutta jos uskonnonvapauslain nimissä sanotaan minun teheen niin runsaasti pahaa,että joudun ikuisesti kidutettavaksi helvetissä ei kunnianloukkausta otettaisi tod. näk. edes tutkintaan saati että loukkaajani saisi tuomion. Tällaiset uskontojen törkeydet nauttinevat siis valtion erityistä suojelusta-edelleen. Emme ole noine oletuksineen tässä kohtaa tasa-arvoisia.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jusu Vihervaara sanoo:

    Haluaisin tässä korjata sen, että uskonnonvapaus ei sinänsä anna millekään uskonnolliselle yhdyskunnalle täyttä vapautta määritellä minkälaista tahansa oppia. Esimerkiksi tiettyjen yhteisöjen laillinen oikeus rajata pappeus vain miehille perustuu tällaisen järjestelyn pitkään perinteeseen.

    Käytän perusteluna kulunutta esimerkkiä. Evankelis-luterilainen kirkko ei voisi uskonnonvapauteen vedoten tehdä kirkolliskokouksessa päätöstä rajata avioliittoon vihkimiset vain valkoihoisille pareille. Tuollaiselle uskontulkinnalle ei Suomessa löydy kirkon perinteistä pohjautuvia perusteluja ja tällöin uskonnonvapaus joutuu antamaan tilaa muiden perusoikeuksien edessä.

    Samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen kysymys on kirkon perinteen näkökulmasta erilainen kuin erirotuisten avioliitot Suomessa. Seksuaalivähemmistöihin kirkolla on ollut perinteisesti nuiva suhtautuminen, mikä oikeuttaa sen, että kirkko voi asiassa toimia perusoikeuksien vastaisesti. Kyseessähän on yhteiskunnallisesti hyvin nuori perusoikeus, jonka osalta perustuslakivaliokunta on linjannut, että 1.3.2017 jälkeen samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeutta ei lainsäädännöstä voi poistaa kuin poikkeuslailla.

    Ja lopuksi täydennän Jukan kirjoitusta sillä kommentilla, että Suomessahan perustuslakivaliokunta päättää sen, mikä laki voidaan säätää normaalina lakina ja mikä laki täytyy säätää poikkeuslakina eli se vaatii perustuslain säätämisjärjestyksen. Suomeksi sanottuna laki ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa, jos perustuslakivaliokunta niin päättää. Tältä osin odotan irtisanomislaista mielenkiintoista keskustelua sekä toivoisin ammattiliitoilta suhteellisuudentajua vaikka SAK haluaisikin jarrumieheksi Rinteen hallitukseen.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Korjaan nyt puolestani Jusua huomauttamalla, että Suomeen on mahdollista rekisteröidä kokonaan uusia uskonnollisia yhdyskuntia. Yhdyskunnan tarkoituksen ja toimintamuotojen tulee kuitenkin olla uskonnonvapauslain mukaisia. Opille ei sinällään aseteta mitään ennakkoehtoja, mutta toiminnassa on kunnioitettava perus- ja ihmisoikeuksia. Muiden perusoikeuksien ollessa ristiriidassa uskonnonvapauden kanssa, noudatetaan prioriteettiperiaatetta, joka tosin on joltain osin kiistanalainen. Tästä esimerkkinä kysymys poikien ympärileikkauksesta uskonnollisin perustein. Tässä yhteydessä yhdeksi arviointiin vaikuttavaksi seikaksi nousee uskontokunnan perinne.

      Uskonnonvapaus ei vapauta yhdyskuntaa noudattamatta esimerkiksi työsopimuslakia, mutta uskontokunnalla on oikeus järjestää uskonnonharjoittamiseen liittyvät työtehtävät oppinsa mukaisesti. Tällä on olennaista merkitystä esimerkiksi pappien palvelusuhteisiin. Jos esimerkiksi luterilainen kirkko päättäisi Latvian kirkon tavoin rajata pappisvirka uudelleen vain miehille, olisi tämä täysin laillista. Kiistanalaista sitä vastoin on, voiko vastaavan rajauksen tehdä rekrytointivaiheessa mikä tahansa yksityisoikeudellinen yhdistys tai säätiö, jonka toimintaan kuuluu uskonnonharjoittaminen. Joidenkin mielestä voi, toisten ei.

      Jusun viittaama perustuslakivaliokunnan linjaus samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuteen pätee vain itse avioliittolakiin, ei uskontokuntien sisäiseen autonomiaan uskonnollisista riiteistään.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Jusun viittaus perustuslakivaliokunnan rooliin lainsäädäntöprosessissa pitää täysin paikkaansa. Valiokunta ei kuitenkaan ole lausunnoissaan mielivaltainen, vaan perustaa kantansa suoraan perustuslakiin, sen perusteluihin ja aiempiin lausuntoihinsa.

      Perusoikeuksien näkökulmasta hallituksen laakiehdotuksen olennainen ero on siinä, otetaanko arvioinnissa huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan vai riittääkö vähäisempien kriteerien perusteeksi yrityksen koko sellaisenaan. annetaanko siis pienyrittäjälle erillislupa olla välittämättä henkilöstöhallinnon perusasioista, vai tuetaanko hänen osaamistaan siten että hän kykenee niitä noudattamaan.

      Ei voi olla niinkään, että työmarkkinoilla on kahdet pelisäännöt, jotka vääristävät kilpailua pienten yritysten ja hiemaan isommaksi kasvaneiden yritysten välillä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Jukka Kivimäki: “Korjaan nyt puolestani Jusua”

      En nopeasti keksi, että olisin jostain kirjoittamastasi asiasta eri mieltä. Sanoitit vain asiat hieman toisella tavalla.

      Mitä tulee sitten tuohon alle 10 hengen yritysten irtisanomislakiin, sitä on tietysti vaikea kommentoida kun en ole lakiesitystä nähnyt. Perustuslakihan lähtee siitä, ettei ihmisiä saa laittaa eri asemaan ilman perusteltua syytä. Pitää muistaa, ettei yhteistoimintalakiakaan (224/2007) sovelleta alle 20 hengen yrityksiin eikä tätä pidetä perustuslain vastaisena. Tälläkin hetkellä on tilanteita, joissa on tarkoituksenmukaista säädellä eri kokoisia yrityksiä eri tavalla.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jukka Kivimäki sanoo:

      Yhteistoimintalain 2 § 3 mom. sisältää viittauspykälän työsopimuslain (55/2001) 9 luvun 2 ja 3 §:n säännöksiin. Näissä säädetään työntekijän ja työnantajan kuulemisesta ja työnantajan selvitysvelvollisuudesta irtisanomistilanteissa silloin, kun työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on alempi kuin yhteistoimintalain soveltamisen raja. Tämä on ollut riittävä koska kuuleminen toteutuu suoraan kyseisten työntekijöiden kanssa. Isommissa yrityksissä tarvitaan edustuksellista yhteistoimintamenettelyä. Hallituksen luonnos muuttaisi tätäkin asetelmaa, koska alle 10 hengen yrityksissä ei tarvitsisi edes pohtia löytyisikö vaikkapa pysyvästi jalkavaivaiselle rakennustyöntekijälle yrityksestä jotakin muuta työtä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Jukka Kivimäki: “[Perustuslaki]valiokunta ei kuitenkaan ole lausunnoissaan mielivaltainen, vaan perustaa kantansa suoraan perustuslakiin, sen perusteluihin ja aiempiin lausuntoihinsa.”

      Yleisesti ottaen asia on tietysti näin. Meillä on kuitenkin lähihistoriasta yksi tapaus, jossa selvästi näkee, että valiokunta on loppupeleissä poliittinen elin.

      Käsitellessään Aito Avioliitto -kansalaisaloitetta, perustuslakivaliokunta pyysi lausunnon usealta johtavalta valtiosääntöoikeuden asiantuntijalta. Jokainen asiantuntija esitti näkemyksenään, että aloite rikkoo perustuslain 6. pykälän vaatimusta ihmisten yhdenvertaisuudesta eikä eduskunta voi hyväksyä aloitetta kuin poikkeuslakina.

      Näiden lausuntojen pohjalta valiokunta kirjoitti mietintöönsä: “aloite on perusoikeuksien kannalta ongelmallinen, mutta sen käsittely ei vaadi perustuslain säätämisjärjestystä.”

      Miksi noin tapahtui? No tietysti siksi, että perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja, ulkoministeri Soini, uhkasi hallitusyhteistyön vaikeuttamisella, jos perussuomalaiset eivät vielä kerran pääse äänestämään homoliittoja vastaan eduskunnassa.

      Toki oli tiedossa, että aloite tulee kaatumaan selvin numeroin, mutta itse pidän huonona hallintomenettelynä sitä, että perustuslakivaliokunta poliittisin perustein päästi aloitteen sormien läpi, jotta Soini sai poliittisen teatterinsa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Juha Heinilä sanoo:

    Olisiko tasa-arvoista, jos lakiehdotus koskisi ihan kaikkia? Ehkä silloin löydetään jokin muu syy vastustaa lakiehdotusta. En usko että työministeri Lindström löytäisi sellaista ehdotusta, joka sopisi sossuille. Vaalit ovat liian lähellä. Epäilemättä nupulla riittää seuraavissa vaaleissa kannatusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Jusu Vihervaara sanoo:

      Vanha totuus lienee, että demarin käsi on aina toisen taskulla.

      Olen ehkä hieman eri sukupolven ihmisiä ja minun on vaikea ymmärtää tämä lakihankkeen synnyttämää kohua. Eikai kukaan palkkaa ihmisiä vain päästäkseen heistä eroon? Ja yhtä erikoinen on ajatus siitä, että yrittäjän pitäisi omalla riskillään alkaa luomaan suojatyöpaikkoja.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Mulle sanoi juuri eräs pienyrittäjä, ettei ko laki muutaisi hänen kohdallaan mitään,sillä jo nyt on uusille työntekijöille 6 kk:n koeaika ja siinä ajassa työntekijän pätevyys kyllä testautuu. Jos tulee sitten myöhemmin laillisia irtisanomissyitä on irtisanominen tietenkin aina mahdollista. Hallitusten tulisi ajoittaa työehtoja huonontavat lakialoitteet aikaan jolloin tessit ovat muutenin katkoilla.Ongelma on se,että pahimmillään huonot ehdot tulee niellä vähintään neljäksi vuodeksi. Kun on lakisääteisiä tahdovallattomia työehtoja ja sopimuksien valtaisa tahdonvaltasia työehtoja on käytännösä on aina kolmikanta,mutta nyt vain yksi kolmesta eli hallitus sanelee ilman neuvotteluja.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Jukka Kivimäki
    Jukka Kivimäki

    Aktiiviseurakuntalainen Espoosta. Päivätyössä ammatillisen koulutuksen parissa.