Ihmisyys ei ole kaupan

Tällä viikolla olin juontajana Helsingin Tuomiokirkolla Maan Suola –illassa. Maan Suola on kuukausittainen keskusteluilta, jossa käsitellään ajankohtaisia eettisiä, yhteiskunnallisia ja ihmisyyden ytimeen osuvia teemoja. Maan Suolassa katsotaan rehellisesti ja suoraan vaikeitakin aiheita. Tämänviikkoisessa illassa aiheena oli ihmiskauppa Suomessa ja maailmalla. Illan haastateltavina olivat Diakonia-ammattikorkeakoulun emerita lehtori Anne Meretmaa Dalitien solidaarisuusverkostosta ja Pro-tukipisteen erityisasiantuntija Essi Thesslund.

 

Illassa tutustuimme siihen, millainen ilmiö ihmiskauppa on, mikä sitä ylläpitää ja kuinka siitä voi vapautua. Ihmiskauppa on rikollisuutta, joka perustuu haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen hyväksikäyttöön esimerkiksi pakkotyön tai seksuaalisen hyväksikäytön kautta. Hyväksikäyttö voi tänä päivänä tapahtua myös netin välityksellä. Ihmiskauppaan voi törmätä vaikkapa ravintolassa käydessä, rakennusalalla tai matkustellessa. Se liittyy myös joidenkin arkisten kulutushyödykkeiden, kuten trooppisten hedelmien tai kaivannaisten tuotantoon.

 

Meretmaa kertoi, kuinka vuodet kehitysyhteistyön ja koulutuksen parissa Diakin lehtorina opettivat paljon eriarvoistavasta kastijärjestelmästä Etelä-Aasiassa ja kaksijakoisesta suhtautumisesta yhteiskunnan alimmalla portaalla oleviin: toisaalta kastittomien ihmisyys kyseenalaistetaan, mutta toisaalta he kuitenkin kelpaavat likaisimpien töiden tekijöiksi ja joutuvat hyväksikäytön uhreiksi. Köyhyys ja perheiden tietämättömyys ovat myös ajaneet satojatuhansia alaikäisiä tyttöjä ulkomaille seksityöhön. Lukutaidon ja koulutuksen avulla perheitä voidaan auttaa, haitallisia perinteitä muuttaa ja uhrit voivat päästä turvaan. Avuntarvitsijoita on kuitenkin paljon. Summauksena monista urallaan kohtaamistaan asioista Meretmaa on kirjoittanut eläkkeelle jäätyään tyttökaupan teemoihin liittyvän fiktiivisen romaanin “Kosketettu”, joka onkin nyt seuraavana lukulistallani.

 

Haavoittuvassa asemassa oleminen ja joskus myös tietämättömyys ovat taustalla monesti myös Suomessa tapahtuvassa ihmiskaupassa. Toisin kuin usein ajatellaan, ihmiskaupan uhrit ja tekijät Suomessa ovat usein myös suomalaisia. Vaaravyöhykkeellä ovat lapset ja nuoret, jotka eivät tule kuulluksi ja nähdyksi elämänpiirissään. Hyväksikäyttöön johtava tilanne voi kehittyä vähitellen ja tekijä voi olla myös tuttava tai oma kumppani.

 

Millainen ihminen päätyy alistamaan toista ihmistä ihmiskaupan keinoin? Kyseessä on vääristynyt valta-aseman ja auktoriteetin hyötykäyttö, maailmanlaajuisessa mittakaavassa myös kansainvälisten rikollisliigojen toiminta. Ihmiskaupan tekijä voi olla sosiopaattinen vallankäyttäjä tai itsekin alun perin hyväksikäytön uhri.

 

On täysin käsittämätön ajatus, kuinka toinen ihminen voi alistaa toisen kauppatavaran asemaan ja näin kyseenalaistaa toisen ihmisyyden. Ihmiskauppaillan asiantuntijat tekivät tätä vaikeaa ilmiötä vähän ymmärrettävämmäksi. Ehkäpä on niin, että ihmiskaupan tekijä vähitellen alkaa vähätellä tekemäänsä pahaa, kuten tapahtuu usein lasten seksuaalisen hyväksikäytön kohdalla. Ihmiskaupasta vapautumiseen liittyy usein paljon syyllisyyttä ja häpeää. Juuri sen vuoksi asiasta on tärkeä puhua.

 

Suomeen on jo vuonna 2006 perustettu ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, johon voi ottaa yhteyttä nimettömästi. Vuosien varrella yli 600 ihmistä Suomessa on saanut apua järjestelmän kautta. Ihmiskaupan uhria voidaan auttaa vaikkapa asumisjärjestelyiden, terveydenhoidon, toiminnallisen terapian kautta, turvallisuuden ja eheytymisen tunteen vahvistamisessa. Koska kyse on rikollisuudesta, on tärkeää rohkaista uhria ammattilaisavun piiriin.

 

Ihmiskauppa-illan pohdiskelevaa ja hiljaiseksi vetävää tunnelmaa rytmitti muusikko Elsa Sihvolan ja yhtyeen musisointi. Sellon sointi puki ilmoille monet tuntemukset, joita ei ehkä osaa sanoiksi pukeakaan. Illan päätimme virren 565 säveliin.

 

 

Nyt melu tyyntyy,

työn paine laantuu.

Enkeli kuormaamme koskettaa.

Yön lepo siunaa,

oi Herra, meille.

Sinulta kansasi toivon saa.

 

 

Siis murra kahleet

ja väärä valta!

Suo kukkaan puhjeta oikeuden!

Suo, että kirkko

myös yössä valvoo

sovinnon liekkinä kaikkien.

 

 

Ja valvo itse,

oi Kristus, meissä.

Sanasi ainoa lamppu on.

Maailman halki

sen loiste kantaa

varmuutta aamun ja auringon.

4 kommenttia

  • Tapio Tuomaala sanoo:

    Kiitos tärkeän asian esiin nostamisesta. Tässä ollaan kristillisyyden ytimessä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Valitettavasti sekä ihmisyys että ihmiset ovat olleet kautta aikojen kaupan. Vasta 1700-luvulla ja siitä eteenpäin ruvettiin orjjuutta vastustamaan suuressa mitassa . Ensin mielipiteiden muokkauksena jossa aloiteet tulivat joiltakin yksityisiltä ja sellaisilta uskonnollisilta ryhmiltä kun kveekarit.

    Hämmästyttävää on ,että alku orjuuden vastustamiseen lähti niin pienestä ja lopulta kasvoi valtavaksi kansanliikkeeksi. Tämä on rohkaisevaa kaikille jotka tänä päivänä omistautuvat ihmisoikeuksien puolustamiseen.

    Ihmiskauppaa tapahtuu paitsi karkeasti niin myös hienosäätöisesti. Työntekijät ovat nyt niin kuin aina työnantajien, työnostajien, armoilla. Suuret kansainväliset yhtiöt haluavat edelleenkin maksimoida voittonsa ja kohtelevat työvoimaa sen mukaisesti. Aiemmin niin taistelun haluinen ammattiyhdistysliike on heikentynyt uusliberaalisuuden myötä.

    Karkea ihmiskauppa prostituutiona ja vastaavana on merkki siitä ,että elämme edelleenkin luokkayhteiskunnassa jossa alimmat luokat joutuvat tekemään kaiken sen mitä hengissä selviämiseen vaaditaan, parempiosaisten paheksuessa heidän moraalin puutettaan.

    Köyhät ja köyhyyden seuraukset ovat edelleenkin meidän keskellämme. Onneksi heillä on tänä päivänä puhemiehensä ja toivon että he jaksavat toimia herätyshuutona nukkuville..

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antti Hämäläinen sanoo:

    Helsingin Sanomissa viime päivinä ollut valaiseva artikkeli Suomessa pitkään jatkuneesta ihmiskaupasta ja ihmisten kaameasta hyväksikäytöstä ja alistamisesta. Tässä on kyse Suomen/Helsingin nepalilaisten ravintoloiden puitteissa ilmenneistä väärinkäytöksistä. Minulle tulee Nepalissa lähetystyöntekijänä työskennelleenä käsitys, että nepalilainen kulttuuri on tuotu tänne melkein sellaisenaan. Ihmisiä, jotka työskentelevätn nepalilaisissa ravintolissa on käytännöllisesti katsoen orjuutettu ja hyväksikäytetty lähes ilmaisena työvoimana vuosikymmenien ajan. Nepalissa koko yhteiskunta toimii näin. Tällainen on niin järkyttävää touhua, että sitä on edes vaikea kuvitella, jos ei tiedä miten asiat ovat.

    Kannattaa lukea Hesarin artikkelit ja myös pohtia, miksei näitä rikollisia ole Suomessa otettu kiinni jo ajat sitten. Ravintola- alan harmaa talous on tuutu ilmiö kaikille, mutta tässä on kyse mustasta taloudesta, täysin rikollisesta toiminnasta.

    Mielenkiintoista tietysti on minusta se, että Raamatussa, Ilmestyskirjassa nimenomaan ihmiskauppaa kuvataan yhtenä eskatologisena lopun ajan ilmiönä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Ihmisyys siis ihminen on on kirkon opin kaupan realismia. Jos ei usko meidän ihmisten valitsemaan jumalaan niin joutuu helvettiin. Siis maksa kiltisti kirkollisverosi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Minna Mannert
    Minna Mannert

    MATKALLA KIRKOLLE Helsinkiläinen pappi ja aktiivinen kansalainen. Jaan ajatuksia yhteiskunnasta ja kirkon merkityksestä, arvoista ja kaupunkilaisen nuoren aikuisen arjesta.