Ilkka Kantola: Hallitus irtautuu kirkkosopimuksesta

Suomen ev.-lut. kirkolla on sekä historiallisista syistä että lain nojalla merkittäviä yhteiskunnallisia tehtäviä ja niistä aiheutuvia taloudellisia rasitteita. Edelliseen kuuluu huolehtiminen kulttuurihistoriallisesti ainutlaatuisista kirkkorakennuksista. Jälkimmäiseen kuuluu tuore hautaustoimilaki (457/2003). Seurakunnilla on velvollisuus yhtäläisin maksuperustein hoitaa niin kirkkoon kuuluneiden kuin kuulumattomienkin hautaaminen.

Viime vuoden loppuun saakka valtion osallistuminen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin tapahtui jakamalla seurakunnille osa yhteisöveron tuotosta. Järjestelmä oli seurakuntien kannalta ongelmallinen epävakautensa takia.  Kirkon ja valtion välisissä neuvotteluissa löydettiin ratkaisu, jossa rahoitustapa muuttuu. Tämä vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan valtio jakaa kirkolle kiinteän rahasumman, jota tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin perusteella. Lähtökohtana oleva summa on merkittävästi pienempi kuin yhteisöveron tuotto parhaina vuosina. Kirkon puolelta tähän oltiin valmiita kun vastineeksi saatiin vakaa ja ennustettava rahoitusmalli.

Taloudelliset paineet ovat kasvamassa erityisesti hautaustoimen alueella, kun suuret ikäluokat lähivuosina alkavat siirtyä hautaustoimen ”asiakkaaksi”. Kulujen kasvaessa olisi uskonnonvapauslain vastaista edellyttää, että kirkollisveron maksajat joutuisivat kantamaan suuremman vastuun hautaustoimesta kuin kirkkoon kuulumattomat. Uskonnonvapauslaki ja hautaustoimilaki asettavat vaatimuksen riittävästä valtion rahoituksesta.

Vuoden 2017 budjettiesityksessä hallitus irtautuu tuoreesta laista ja sopimuksesta kirkon kanssa. Laissa säädetty indeksikorotus jätetään toteuttamatta. Uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa. Rahallinen menetys ei yhden vuoden osalta ole suuri mutta asia on periaatteellisesti merkittävä. Suunta ei voi olla se, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan kirkkoon kuulumattomien hautaustoimen kuluja.

Ilkka Kantola

kansanedustaja (sd), Turku

8 kommenttia

  • Jouni Parviainen sanoo:

    Kyseessä on vasta hallituksen esitys, mutta sellaisenaankin ehdottomasti huolestuttava. Valitettavasti tästä esityksestä saadaan vettä moneen muuhunkin myllyyn…

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Turtiainen sanoo:

    Ilkka Kantolalta erinomainen blogi, kiitos. Pitäisi lampun syttyä myös eduskunnan muissa valveutuneissa edustajissa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kuosmanen sanoo:

    Kysyn kun en tiedä: valtion korvauksen sitomisesta kuluttajahintaindeksiin on säädetty Rahoituslain 2 §:ssä. Jos indeksikorotuksesta luovutaan tai se jäädytetään, se ilmeisesti edellyttää lain muuttamista. Ja tämä puolestaan edellyttää kirkkolain mukaisen lausunnon pyytämistä kirkolliskokoukselta ennen rahoituslain muuttamista eduskunnassa, koska kyseessä on kirkon ja valtion suhteisiin liittyvä asia.

    Nyt olisi mielenkiintoista tietää, onko hallitus tehnyt lain muutosta koskevan esityksen ja onko siitä jo pyydetty lausunto kirkolliskokoukselta. Kuten Kantola toteaa, rahallisesti tässä ei ole vuositasolla kovin suuresta määrästä kyse, mutta sitä suuremmasta periaatteellisesta asiasta, jos ja kun heti ensimmäisenä vuonna livetään yhteisestä sopimuksesta. Siksi luulisi, että kirkon johdolla olisi tähän asiaan jotain sanomista, jo nyt.

    Varsinkin kun tiedetään myös se, että lähivuosikymmeninä hautaustoimen kustannukset kirkossa vain kasvavat, kun me suuret ikäluokat tulemme hautausikään. Mikä tietysti ei ole enää meidän ongelma, mutta ei se kovin kivalta tunnu kirkollisveroa maksavia lapsiamme kohtaan.

    Ja kun lisätään vielä se, että rahoituslain perusteluiden mukaan valtion korvaus kattaa vain 80 % hautaustoimen kustannuksia. Eli jo nyt osa kustannuksista katetaan kirkollisveron tuotolla.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Yrjö Sahama sanoo:

    Hautaustoimi voitaisiin siirtää kuntien hoidettavaksi, kunhan varmistetaan riittävän selvin säädöksin se, että hautausmailla voidaan edelleen toimittaa kirkollisia toimituksia ja pystyttää kristillisin symbolein varustettuja hautamuistomerkkejä. Kappelit voisivat kuitenkin jädä seurakuntien hallintaan, jotka voisivat niitä sitten kohtuullisin maksuehdoin vuokrata myös sellaisille ulkopuolisille, jotka voivat sitoutua olemaan loukkaamatta niiden pyhäkköluonnetta toimituksissaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Reino Suni sanoo:

    Hautajaistoiminta kuten synnytystoiminta on yhteiskunnan, kuntien, vastuulla. Ne eivät ole minkään uskonsuuntauksen asioita.

    Kirkko voi luonnollisesti järjestää oman tilaisuuden kummassakin tapauksessa. Lapsikaste ja ruumiin ylösnousemus eivät kuitenkaan ole Jeesukselta peräisin. Ne ovat kirkon omia rituaaleja.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Edellä on selvästi väärää tietoa. Nykyisen lainsäädännön mukaan on ev.lut. ja ort. seurakunnilla velvoite ylläpitää hautausmaita ja velvoite antaa näillä hautapaikat myös muiden uskontokuntien vainajile sekä uskonnottomille. Ainakin Helsingissä on myös juutalaisella ja islamilaisella seurakunnalla omat hautausmaansa. Jokunen yksityinen uskonnoton hautausmaakin lienee olemassa, onko jossakin myös kunnallinen sitä en varmauudella osaa sanoa. Kaste perustuu aina Jeesuksen selvään käskyyn. Ihminen kastetaan ilman ikärajoituksia, ja lapsikin on täysiarvoinen ihminen. Useassa opetuspuheessaan Jeesus puhuu kuoleman jälkeeisestä iankaikkisesta elämästä, esim. Joh. 5:24-29, Joh. 6:39-40, Joh.14:1-6. Ruumiin ylösnousemisen oikeasta ymmärtämisestä ks. 1.Kor. 15. luku.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Henrik Sawela sanoo:

      Vapaa-ajattelijoilla on 10 hautausmaata, ja lähin Helsingistä katsoen, on Karkkilassa.

      Kauniaisissa on kunnallinen hautausmaa, kuten myös Turussa, jossa vuonna 1993 perustettu hautausmaa on lähinnä shiiamuslimeille tarkoitettu.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    eri kirjoittajia
    eri kirjoittajia

    YKSI KERRALLAAN -blogissa julkaistaan yksittäisiä tekstejä kirjoittajilta, joilla ei ole omaa blogia Kotimaa24:ssä. – Jos haluat kirjoittaa, ota yhteyttä ylläpitoon.