Ilmasto kuumenee, pakolaistulva kasvaa

Siirtolaisvirta Eurooppaan on ollut viime viikkoina vuolas. Saksaan arvioidaan tulevan tänä vuonna 800 000 pakolaista – jo aiemmin maahan tulleiden miljoonien lisäksi – mikä on prosentti väestöstä. Viha ja polttopullot ovat olleet äärireaktioita. Myös tavalliset saksalaiset ovat oudoksuneet kaupunkien puistoihin nousevia telttaleirejä.

Suomeen pakolaisia on arveltu tulevan 15 000, siis noin 0,25% väestöstä. Kasvu on toki huomattava, kun vuosi sitten tulijoita Suomeen oli noin 3 500. Silti Suomessa on vielä tilaa tulijoille. Hiljattain Helsingin Sanomat kertoi uusista vastaanottokeskuksista, joista 500-paikkainen vastaanottokeskus Keuruun lakkautetun varuskunnan tiloihin olisi Suomen suurin. Myös Lahdessa Hennalan varuskunnassa olisi tyhjillään valtion omistama vanha sotilassairaala sekä kaksi kasarmia, siis mahdollisia tiloja vastaanottokeskuksiksi.
_ _ _
En usko, että pakolaisuus on laantuva ilmiö. Kyse on paisuvasta ja pahenevasta ilmiöstä, joka liittyy sotiin, korruptioon ja huonoon hallintoon sekä ilmaston muutokseen. Kuumeneva ilmasto ja sään ääri-ilmiöt tekevät laajoja alueita yhä asuinkelvottomammiksi, samalla kun maa kuivuu ja muuttuu hedelmättömäksi. Hiilen poltolla ja korkean aineellisen elintason kasvattamisella on maailman köyhille tuhoisat seuraukset.

Euroopassakin on havahduttu mittaushistorian lämpimimmän kesän jälkeen, kun helle ei enää helli. Unkarissa ja Saksassa on paahduttu 40 asteen kuumuudessa. Kuumenemisen ja kuivuuden edetessä Afrikasta ja Aasiasta voi olla jatkossa suuria ihmisjoukkoja pyrkimässä turvaan Eurooppaan, miljoonia, kymmeniä miljoonia, jopa satoja miljoonia? Paljon sitä ennen on ajateltava maahanmuuttopolitiikka perusteellisesti uudelleen. Muuten konfliktit vain pahenevat.
_ _ _
Parhaillaan Turun Opistolla on koolla Itämeren maiden sotilaspappien kokous. Prof. evl. Juha Mäkinen totesi luennossaan, että ilmaston lämpeneminen on kirjattu USA:n asevoimien dokumentissa turvallisuusuhkaksi. Tällä voi olla positiivisia seurauksia. Turvallisuusuhkan tunnistaminen voi johtaa vastatoimiin, kuten puhtaamman energian tai hiilidioksidin poiston kehittämiseen. Myös tekstiviestit ja sähköpostit olivat ensin sotilassovelluksia kunnes tulivat yleiseen käyttöön. Toivoa on.

  1. Tyhjillään olevat sairaalat saattaisivat vastatakin lisääntyvään pakolaisten majoitustarpeeseen. Paljon on puhuttu mm. Kellokosken sairaalan sairaalakäytön lopettamisesta. Tulisiko näistäkin sairaalan taloista tulevaisuudessa pakolaiskeskuksia?
    Suomessa on tyhjää tilaa loputtomiin, on metsiä ja niittyjä, mutta niissä ei ole rakennuksia. Suomessa ei teltoissa pärjää kuin kesällä.

    • Tyhjiä tai tyhjeneviä tiloja löytyy eri puolilta Suomea, mutta vastaako ne elintasopakolaisten tarpeisiin ja sijoituspaikkatoiveisiin?

      Todelliset pakolaiset ovat kiitollisia katosta pään päälle. Elintasopakolaisten määrä laskisi, jos tarjoaisimme lähtömaan tasoisen palvelun heille – ei tietystikään pakolaisleirin tasolla, vaan kansan kotimaansa perustasolla. Unkarin kohdalla TV:ssä eilen illalla haastateltu pakolainen sanoi, että Unkarin taso on liian huono ja siksi hän pyrkii Saksaan tai Englantiin. Palvelutasosta keskustelu Suomessa taitaa olla jo syrjivää ja taidan saada pahan ihmisen leiman?

      Intian heimoalueilla pastoriperhe elää 70 euroa/kk tuloilla ja käyttää siitä jo osan hengelliseen materiaaliinkin.

    • Luonnonolot Suomessa, kylmät talvet, edellyttävät lämpimiä ja säältä suojattuja tiloja. Niitä on rajallisesti ja se asettaa rajan myös pakolaisten tulolle ennen kuin uusia tiloja on saatu järjestettyä. Myöhemmin on edessä yhteiskuntaan sopeuttaminen ennen muuta kielen opettaminen ja ammattikoulutus. Salme on oikeassa, että kyse on suuresta kansainvaelluksesta, joka jättää jälkensä Suomeen.

    • Taisit Risto 70 euron esimerkissäsi unohtaa,että Intiassa myös hintataso on aivan toinen eli rahan arvo ei ole sama kuin täällä!

  2. Pakolais-/siirtolaisasia on vaikea,

    Ajattelen kristillisdemokraattien tapaan, että meidän ei pidä mennä mukaan kritikittömään unelma höttöön sen enempää, kuin umpi nuivaankaan lopputulemaan.

    Olisin iloinen, jos Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispakunta vain yksinkertaisesti toteaisi, että tama uusi tilanne avaa meille Kristuksen Kirkon osana ennennäkemättömän uuden lähetystyö mahdollisuuden meidän kotikentällämme Suomessa.

    Me saamme julistaa heille jokaiselle ilosanoman Jeesuksesta Kristuksesta Jumalan Poikana, oli sitten heidän lähtötuskontonsa islam tai mikä muu maailman uskonto tahansa, pääsisimme lopputilanteeseen, jossa Jeesus Kristus meidän Herramme ja Vapahtajamme tekisi Jumalan sanan ja sakramenttien avulla heistä kaikista tulisi täällä Suomessa kristittyjä, johon lähetyskäskykin meitä kehottaa!

    • Tero, evankeliumi voi tuoda toivon pakolaisille, kuten niille eritrealaisille, jotka rakensivat kirkon telttaleiriinsä Ranskan Calais’ssa. Samalla on hyvä noudattaa pieteettiä pakolaisten kohtaamisessa.

  3. Onneksi Suomen päällä ei ole enää 1-2 kilometriä jäätä. Jääkausi on meidän mielestä kaukana takana eikä toivottavasti maankuoren suuret mullistukset aiheuta uutta jääkautta. Näissä maankuoren mullistuksissa on todella suuri kriisiuhka olemassa. Maapallon historiassa mullistukset ovat todellisuutta ja ihmisen rooli on ollut aiemmin niissä olematon. Nyt ihminen uskoo, että roolimme on suuri lämpötilan muutoksissa, vaikka tietomme on kovin lyhytaikaista suhteessa jääkausien ja kuumien kausien vaihteluun maapallolla.

    • Risto, hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisen ja lämpenemisen korrelaatio on selvä. Hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä on nyt seurausta ihmisen toiminnasta, hiilen ja öljyn poltosta. Toki maapallolla on ollut luontaisia lämpötilan vaihteluja, mutta nyt ne ovat pääasiassa ihmisestä johtuvia. Maapallo voi silti pitkällä aikavälillä olla matkalla kohti uutta jääkautta.

    • Pekka. Onko alle 100 vuoden tarkka mittaustieto riittävää tieteellisiin johtopäätöksiin esim. 30.000 vuoden kehitysilmiöistä tai puhumattakaan miljoonien vuosien kehityksestä. Onko promilleluokkaa olevan aikajakson tieto riittävää tieteelliseen arviointiin? Olen luennoinut yliopistossa rationalisoinnin erikoiskurssia yli 10 vuotta. Olen myöskin arviointikoulutuksen saanut. Välillä minusta tuntuu, että rationaalisuus ja arvioinnin perusteiden pohdinta hukkuu tiedemiesten itsensä ja tieteen saavutusten korostuksiin.

      Tiede ja ihminen on omasta mielestään nykyisin kovin viisas väittämissään, vaikka tieteellinen tieto ilmakehän rakenteesta on olemattoman lyhytaikaista koko maailmanhistorian ilmiöketjujen arviointiin. Mistä ja milloin sekä kenen toimesta se hiili ja öljy on muodostunut maapallon pintakerroksiin?

      Jumalan suuret ilmastonmuutokset ja niiden aikataulut eivät ole eivätkä ole olleet ihmisen hallinnassa.

      Eikö jää sula nopeammin lasistakin, kun sitä on vähemmän jäljellä? Onko jääkauden jälkeinen vaihe nyt menossa 30,000 vuoden jaksolla? Mitä tästä jaksosta tiedämme mittaustietona ilmaston osalta? Etsin ja pohdin vain totuutta asiassa!

  4. Olisiko armeijan kasarmitasoinen majoitus (vapaita vanhoja kasarmeja ja kouluja käsittääkseni löytyy) riittävä vaihtoehto todellisille hädänalaisille pakolaisille? Miten toimisi ”perunateatteri” ja pakolaisten oma ruokahuoltotyö jaettujen raaka-aineiden ja ruoanlaittovälineiden avulla ja pohjalta? Tarvitaanko kiireesti uusi hätämajoituslaki Suomeen pakolaistulvan hoitamiseen? Saako tällaista edes kysyä Suomessa ja EU:ssa?

  5. Kriisitilanne saattaa tuoda nopeasti sen luokan ongelmia, mitä me emme nyt vielä edes osaa aavistaa. Nyt olisi luotava selkeä suunnitelma, miten Suomi aikoo sijoittaa tulevat, mahdollisesti jopa 100 000 ihmistä.
    Siitä syntyy kaamea tilanne, jos hallitsematon ihmisvirta vain tulvii sisään rajosita piittaamatta, koska Suomen talvi on niin tyly ihmiselle. Jos ihmiset jäävät ilman suojaa, niin heidän kohtalonsa on kuolla ulos pakkaseen, sitä ei kukaan varmasti halua, mutta nuo ihmiset, jotka tulevat, eivät tunne pohjoisia oloja. Hätämajoituksia ei ole suunniteltu tuollaisille määrille ja se on iso ongelma. Aika on paha vastustaja, koska alkaa olemaan kiire, jos väkeä tulee tuhannen päivä vauhtia.

Kirjoittaja

Pekka Särkiö
Pekka Särkiö
Kenttäpiispa evp. ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Keski-Lahden seurakunnan vs. kirkkoherra 4.3.2024-30.8.2024. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.