Irlannin myytin purkajat: Juhani Rekola ja Aku Louhimies

Onpa mielenkiintoinen yhteensattuma, että YLE TV1 esittää parhaillaan Aku Louhimiehen ohjaamaa Irlannin itsenäisyystaisteluun liittyvää 5-osaista Rebellion – verellä ja sydämellä televisiosarjaa – juuri samaan aikaan, kun Louhimies on aloittanut uuden Tuntemattoman sotilaan kuvaukset.

Eikä tässä kaikki. Rebellion sarjan keskiössä olevaa Irlannin vuoden 1916 Pääsiäiskapinaa käsittelee myös teologi Juhani Rekola laajasti viime vuonna postuumisti ilmestyneessä Heimo Hatakan toimittamassa Irlantilainen päiväkirja -kirjassa.

Molempia tekijöitä yhdistää vahva tunneside irlantilaiseen sielunmaisemaan ja maahan, jossa Rekolan sanoin ”uskovat kaikki, ateistitkin”. Louhimies puolestaan tunnustaa, että kuvausten aikana Irlanti teki häneen suuren vaikutuksen: ”Tavallaan koen, että minusta tuli melkein irlantilainen itsestänikin.”

Ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa puhjennut Pääsiäiskapina tähtäsi Irlannin itsenäistymiseen Britannian imperiumin alaisuudesta.  Se oli kummallinen episodi, sillä siinä taistelivat Työväestön armeija, Kansallismieliset tasavaltaa kannattavat runoilijat ja hienostorouvien johtama yläluokan tasavaltalaisjoukko yhdessä ja rinta rinnan – ja tietysti niin, että sisällissodan tapaan jakolinjat kulkivat myös perheiden sisällä.

Aku Louhimiehen ohjaama ja Dublinissa kuvattu sarja on Irlannin yleisradioyhtiö RTE:n tilaama ja siihen oli palkattu suuri joukko Irlannin ja Englannin eturivin näyttelijöitä. Ei siitä sen enempää, paitsi että on mielenkiintoista odottaa, mitä uutta Louhimies saa irti Tuntemattomasta sotilaasta, kun irlantilaiskapinan jälkikin on näin mahtavaa.

Kirkollisesti kiinnostavaa on se, mitä Juhani Rekola Pääsiäiskapinasta kirjoittaa. Kapina sinänsä oli lyhyt, mutta verinen. Brittiläisen imperiumin armeija kukisti ylivoimaallaan kapinallisten sekalaisen seurakunnan muutamassa päivässä, heitti kapinalliset vankilaan ja teloitti johtajat.

Mutta jos tapahtumat etenivät nopeasti, jätti kapina irlantilaisten sieluun syvät ja yhä edelleen vaikuttavat haavat.

”Pääsiäiskapinassa syntyi Irlannin suuri myytti”, Rekola kirjoittaa. Ja muistuttaa, että teloittaessaan kapinan johtajat ”tekivät englantilaiset heistä kuitenkin marttyyrejä, ja juuri siihen nämä olivat pyrkineetkin”.

Itse asiassa Rekola vetää Pääsiäiskapinasta suoran linjan koko brittiläisen imperiumin tuhoon: ”sen hajoamisen ensimmäiset laukaukset ammuttiin Dublinin Postitalon edessä”.

Rekola asettaa myös häkellyttävät yhtäläisyysmerkit Suomen ja Irlannin historian välille. Aivan samoin kuin Suomen itsenäistymisen yksi sivujuonne oli saksalaisen kuninkaan odotus, myös irlantilaiset toivoivat Saksalta apua kapinaansa.

Ei tullut saksalaisesta katolisesta prinssistä Irlannin kuningaskunnan perustajaa eikä Hessenin prinssistä Suomen kuningasta. Saksalaiset pettivät Irlannin kapinalliset pahan kerran; aselähetykset jäivät matkalle, eikä perille päässyt Saksan sotavangeista koottu Irlannin jääkäripataljoonakaan.

Tuttuun tyyliinsä Rekola lainaa päiväkirjassaan laajasti Irlannin suuria kirjailijoita ja ajattelijoita kuvatessaan Irlannin Itsenäisyystaistelun veristä aikaa, joka päättyi lopulliseen Britanniasta irtautumiseen vasta Pääsiäiskapinan muistopäivänä 18.4.1949.

Monipolvisen pohdinnan jälkeen Rekola päätyy kannustamaan radikaalisuuteen, jonka hän näkee ensimmäisenä tienä eteenpäin. Ja kirkossa radikaalisuus koskee nimenomaan kieltä, jonka on muututtava rehelliseksi ja asialliseksi.

”Nyt fraasien ja epämääräisten sanontatapojen joukko rehottaa loputtomana”, Rekola kirjoitti päiväkirjassaan jo vuonna 1970. Ja rehellisyys, sen pitää ulottua kirkossa kaikkeen: ”Ei ole olemassa mitään sellaisia asioita, joita ei saisi tutkia ja joista ei saisi avoimesti keskustella.”

Eipä ole siitä mikään miksikään muuttunut eikä Rekolan huoli ole edelleenkään katteeton. Mutta se on jo toinen tarina se.

Sitä odotellessa kannattaa lukea Juhani Rekolan Irlantilainen päiväkirja  myös Pääsiäiskapinan näkökulmasta ja katsoa Aku Louhimiehen Rebellion – verellä ja sydämellä. Sarjan kolmas osa tulee TV1:ssä keskiviikkona 15.6. klo 21.35 ja seuraavat viikon välein, mutta koko sarja on katsottavissa myös YLE Areenassa.

Kirjoittaja

Hannu Kuosmanen
Hannu Kuosmanen

Olen eläkkeellä oleva sitoutumaton toimittaja ja tiedotuspäällikkö, aikoinaan Kotimaan uutispäällikkö ja Uuden Suomen kirkollisista vastaava toimittaja. Toisenlaista näkökulmaa tarjosi tiedotuspäällikön työ suomalaisen kuljetusvälineteollisuuden palveluksessa. Nykyisin katselen maailman menoa kaikkien kuplien ulkopuolelta Kehä III:n tuntumasta, josta näkee hyvin joka suuntaan. Kirkon menoja seuraan julkisuuden ja median muodostaman mielikuvan kautta.