Isä, Poika, Pyhä Henki ei ole Jumalan nimi

https://www.youtube.com/watch?v=nmsES6RaBkg&feature=youtu.be

Kaikki teologiset lauseet ovat metaforaa, kielikuvaa, jotka sanoittavat sitä mistä ei voi sanoa, parhaimmillaankin neliöivät ympyrää, purkittavat ikuisuutta. Myös Isä, Poika ja Pyhä Henki on metafora, kielikuva Jumalasta. Se ei ole siis Jumalan nimi, kuten monet ajattelevat. Se on syntynyt tiettynä aikana, tiettyyn tilanteeseen. Mutta onko se paras mahdollinen kuva tähän aikaan missä elämme? 

Patriarkaalinen käsitys Jumalasta, sotaisat, voittoa ja valloittamista painottavat kuvat kristinuskosta ovat tuottaneet kirkko-instituution, joka on kääntynyt alkuperäisen olemuksensa vastakohdaksi. Vallattomien kirkosta on tullut vallan kirkko. ”Menkää kaikkeen maailmaan ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”. No todellakin on menty ja tehty, viimeistään ristiretkistä lähtien. Yksikään katedraali ei ole syntynyt ilman keisarin miekkaa, ei myöskään Tuomiokirkko, ei Kallion kirkko. Kristinusko alistettiin vallan palvelukseen ja siihen patriarkaaliset metaforat ovat olleet mitä sopivimmat. Kirkon kieli on tukenut militarismia, eskapistista elämäntapaa ja vahingollisia ajatustottumuksia, eikä ole lopultakaan asettanut ihmistä vastuuseen maapallon kohtalosta. Seuraukset näemme. 

Jotta voisimme pelastaa maailman, meidän on luotava ajatusmalleja ja kuvia Jumalasta ja maailmasta, jotka sulkevat sisäänsä koko luomakunnan, ylläpitävät tunnetta vastavuoroisuudesta ja keskinäisestä riippuvuudesta.

Teologi Sallie McFague ehdottaa metaforaa eli kielikuvaa Jumalasta äitinä, ystävänä, rakastajana ja maailmasta Jumalan ruumiina. Miltä nämä kuulostaisivat? Kuvitelkaa armeijaa, kun se lähtisi se sotimaan äidin, ystävän ja rakastajan nimeen tai sotilaspapit armeijassa saarnaisivat varusmiehille ja ”siunaisivat” aseita äidin, ystävän ja rakastajan nimeen?

Jumalasta rakastajana. Kuinka huikea kuva. Eikö rakkaussuhde kahden ihmisen välillä ole syvintä, mitä me voimme kokea, intiimeintä, iloa (ja kipua) tuottavinta? Jos tämän saman kuvan toisi ihmisen ja Jumalan välille. Jumala rakastajana. Voisin tulla nähdyksi, saisin olla rakastettu. Äiti, ystävä, rakastaja – Jumala katsoo maailmaa syvää iloa ja riemua tuntien.

Entä kuva maailmasta Jumalan ruumiina? Eikö se tuo hengen korkeuksissa leijuvan uskon maan päälle? Eikö se tuo Jumalan maan päälle? Kun maailma on Jumalan ruumis, meidän ei tarvitse mennä tiettyyn paikkaan, kirkkoon tai kuoleman jälkeiseen taivaaseen ollaksemme Jumalan läsnäolossa vaan olemme siinä tässä maailmassa ja todellisuudessa. Jumalan läsnäolo olisi tämänpuoleista, käsin kosketeltavaa ja ruumiillista läsnäoloa.

Äidin, Ystävän ja Rakastajan nimeen.

 

 

33 kommenttia

  • Yrjö Sahama sanoo:

    Isä, Poika ja Pyhä Henki on tiivistelmä kristillisestä uskontunnustuksesta. Kun sitä käytetään messun ja kirkollisten toimitusten aloituksena, merkitsee se, että se, mikä sitä seuraa on nimenomaan kristillisen uskon piirissä tapahtuvaa toimintaa. Näin ymmärrän tuon ilmaisun, kun Sadinmaan otsikkoa hieman mietin. Varsinainen Jumalan nimi on se, minkä Jumala ilmaisi Moosekselle palavan pensaan ilmestyksessä, siis hepreaksi Jahve, suomeksi kai lähinnä “Minä olen”.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Miksi ” Minä olen” on mies ? Ovatko miehet kaapanneet jumalametaforan ? Niin kuin muutkin metaforat ? Kun löytyy autio maa, on siellä pian miehet, jotka ilmoittavat valloittaneensa sen. Näin kuvaannollisesti ja myös käytännössä. Kysymys on vallasta ja ahneudesta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Yrjö Sahama sanoo:

      Sukupuoli on kehittyneempien eläinlajien lisääntymistapaan liittyvä ominaisuus. Jumala ei ole eläinlaji, joten kysymys Jumalan sukupuolesta on absurdi. Kun Jeesus opetti sanomaan Jumalaa Isäksi, on se metafora, jonka toinen puoli on ihmisen nimittäminen lapseksi. Jumalan ja ihmisen välinen suhde on siis samantapainen epätasa-arvoinen rakkaussuhde kuin antiikin hyvän perheenisän ja hänen rakastamiensa lapsien suhde.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä Jumala kuudentena päivänä käski niin Ihmisen sillosta anomaliaa kuten toisiakin luomiaan lisääntymään.

      Näin kommentissanne hyvin voidaan huomata Jumalalla olleen vahva ymmärrys miten edellinen toimii, niinkuin käytännössä.

      Muistaa pitää myös Katolisen kirkon luonnontieteellisen kongregation hyväksyneen Ihmisen kuudennen päivän anomalian.

      Tietysti kysymys sukupuolesta on mielenkiintoa herättävä. Jeesuksena Jumala tuli kovasti Ihmiseksi. Pitäisikö meidän nyt huomata ettei Hän ollut mies eikä nainen vaan jotakin väliltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    En tiedä varmaksi aina lakiin asti uskomme kondifikaatioissa kelpo ymmärtämisestä on se muotoa enemmän tai vähemmän taivaalliseen kelpaavaisuuteen liittyvää, mutta kristillinen mielenlaatu on ymmärretty Ihmisen persoonan asiaksi kehityskulkuna mikä sisältää Ihmisen itsensä mitätöinnin Jumalan lahjoissa ja kyvyissä uskoa itseensä sosiaalisessa kongruenssissaan, ja Armon osallisuuteen uskoessaan Ihmisen tulisi rukoilla Jumalalta takaisin samoja asioita joista Ihminen juuri oli luopunut ollakseen kelpo kristitty.

    Pahoinpitelyksi ja kaltoinkohteluksi tätä ei ymmärretä mutta ei asia kauaskaan siitä jää.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Kai Sadinmaa sanoo:

      Pekka, onko tuo sun teksti käännetty google-kääntäjällä, koska en ymmärrä siitä mitään?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Suomenkieleen ei pitäisi tarvita kääntäjää mutta myönnän vaikeutta olevan sosiaalinen sanassa huomaamisessa varsinkin kongruenssisanan kanssa.

      Muuten olen kanssanne samaa mieltä.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Ihminen sosiaalisessa kehyksessään hyvin voi tulla tietoiseksi voimavaroistaan katsoa itseään ja mukanaeläviä proaktiivisesti toimien hyvällä tavalla minkä on huomannut aiemmin hyväksi ja oikeaksi tavaksi toimia.

      Viittaussuhteet toimijoissa uskonnonnossamme voivat kuitenkin saada Ihmisen luopumaan jo hyväksi katsotusta ja hakemaan parannusta usein itsekkääksi huomattuun malliin palaamalla kehitysasteessaan sinne mistä jo oli päässyt eteenpäin.

      Tuskin tämä selvensi mutta kuitenkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kaikki meistä elämässämme kohtaamme asioita mitkä ovat haasteita minäkuvamme muodostumiselle uskossamme elämässämme kokemaamme.

      Kristinusko on kuitenkin jatkuvasti vaikuttava kävisimme sitten kokoontumisissa itseämme säästellen.

      Näin keskimääräisesti hyväkin traditio minkä olemme kasvamiseemme saaneet voi palautua nopeasti yhdessä elämän ikävän kokemuksen kanssa itsemme vikapääksi katsomiseen ja vielä Jeesuksen tappamisessa. Eihän tämmönen ole common sense mielessäkään tarkotuksen mukasta.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Itselleni olisi siunaukseksi kun tähän blogiinne kirjoittamani kommentit ottaisitte yhteen ja kirjoittaisitte asialle vaikka oman blogin ja olisitte mieltä mitä olettekin.

      Pidän mahdollisena tulemistanne jonkun uuden Piispan erityisavustajaksi. Olette hyvin sinut todistamanne kanssa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Werner Janhonen sanoo:

      Pekka! Piispalla on jo teologinen neuvonantaja.

      https://youtu.be/rGRcsCyJI80

      Mutta ehkä sinä voisit päästä erityisavustajaksi, kun on yhteistä työnäkyäkin.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Kannattaa lukea tästä aiheesta Athanasioksen uskontunnustus, joka löytyy Tunnustuskirjojen alusta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Niin kuin äiti lohduttaa lastansa, niin minä (Herra) lohdutan teitä. Jesaja 66:13

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Väisänen sanoo:

    Jumalan rakkaus meitä kohtaan on saamissamme lahjoissa mennä eteenpäin moraalisessa ymmärtämisessä noustaksemme ajan kanssa myös henkisessä tasossamme.

    Kun kirkosta asia on kiinni olemme käytännössä kovin hitaassa etenemisessä. Mysteerit ja alkemia ei ollut Jeesuksen opetusta hengellisessä tiennäytössä. Uudistaa näin hyvin voisi.

    Ilmoita asiaton kommentti